Luonnonhoitosuunnitelma
Takaisin rymeikköön

Luonnohoitosuunnitelman laadinta etenee: seuraa prosessia

Tiivistelmä maastoretkestä:

 

.

 "Koulun oppilaat rypevät"

Paikalla on pystyynkuolleita puita, jotka sinänsä eivät haittaa. Rymeikön yleisilme on sottainen, kosteikko kuitenkin haluttiin säilyttää ja kunnostaa (tässä vaiheessa Viherosastolta annettiin selvä palaute: alueen kahta suopainannetta ei missään nimessä kuivata). Lasten ja aikuisten kokemusten paikasta arveltiin olevan hyvin erilaiset (niin kuin olivatkin).

Kaikki kommentit
Tiivistelmä lasten maastoretkestä: "Varjot vedenpinnalla"
Suo on sekä jännittävästi vaarallinen että hauska paikka, koska sinne voi upota. Kouluaikana sinne ei saa mennä. Jotkut toivoivat, että saisi. Monet ovat nähneet siellä eläimiä. Toisten mielestä puita on liikaa, koska ne häiritsevät kummuilla hyppelyä, toiset taas toivovat lisää puita. Kaatuneet puut toivottiin poistettavan ja paikka on roskainen. Liikkumisen helpottamiseksi toivottiin pitkospuita ja siltaa.

Kaikki kommentit
Työryhmässä esiin tulleita ajatuksia: Pimeys pelottaa mutta toisaalta myös houkuttaa lapsia. Toivomuksena on, että kuuset jätetään jäljelle mahdollisimman pitkäksi aikaa. Korkea kallio ja kosteikko lisäävät alueen miellyttävyyttä ja monipuolisuutta. Liikaa siistimistä on vältettävä, koska Viikinmäen rakentamisen myötä luonnonalueet vähenevät edelleen. Jos uutta istutetaan tälle kohdalle, taimien toivotaan olevan kuusia.

Viherosaston edustajat eivät pidä oikein järkevänä pitkospuiden tai minkään muidenkaan rakennelmien rakentamista rymeikköön, joka on loppujen lopuksi vain hyvin pieni kosteikko.   Se saisi säilyä sellaisenaan, rakennettuna se tavallaan "häviää". Myös lahopuilla on oma maisemallinen ja ekologinen merkityksensä, eikä niitä automaattisesti aina pyritä poistamaan.
Viherosasto   "Pihlajamäki - Pihlajiston luonnonhoitosuunnitelma 1999 - 2008" ( päivitetty 13.8.1999):
Luonnonhoito: Kuvio NroID:(4579) (kartta)
Alueella on vetinen suopainanne, jossa tervaleppiä ja pajua, myös kaatuneita, kuolleita puita. Muu alue kasvaa 50-vuotiasta mäntyä, haapaa, tervaleppää, koivua ja kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajaa, haapaa, vaahteraa ja tuomea. Luonnonhoidon tavoitteena alueella on elinvoimainen ja turvallinen lehtimetsä. Pienet suopainanteet ovat Helsingissä paikallisesti tärkeitä luonnon monipuolisuuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi, joten suopainanne säilytetään luonnonmukaisena ilman hoitotoimenpiteitä. Muulle alueelle ehdotetaan yksittäisten huonokuntoisten puiden poistoa ja pienpuustonhoitoa ulkoilureitin varrelle.
Muut hankkeet: Roskat poistetaan hoidettavilta metsäalueilta seuraavan hoitokerran yhteydessä eli syksyllä 1999. Puistojen leikkipaikkojen puhtaanapito kuuluu rakennusviraston ympäristötuotannon viheryksiköille (toimistopäällikkö Helena Värri p. 166 3872 tai piiripuutarhuri Veli-Matti Pynnönen p. 166 3854). Roskaisuuden vähentäminen vaatii kaupungin siivouksen lisäksi myös asukkailta vastuullista suhtautumista ja talkoohenkeä.
Luonnonhoidon toimenpidekartta 29.4.1999: Luonnonhoidon toimenpidekartta:,
karttakuva Pihlajiston alueelta, lähinnä metsänhoidolliset toimenpiteet.
Takaisin ryneikköönTakaisin rymeikköön