Kerrostalomme alaoveen oli aamulla ilmestynyt lappu tästä asiasta, hyvä niin, koska en ollut lukenut ko. Helsingin Sanomien numeroa. Mitä asukas voi tehdä estääkseen tukiasunnon tulon?

100 ongelma-asukasta naapurustossa kauhistuttaa! Olen valinnut Etelä-Haagan ja Kauppalantien asuinpaikakseni nimenomaan sen rauhallisuuden ja turvallisuuden takia. En anna moniongelmaisten päihderiippuvaisten tuhota omaa asuinaluettani.

Nyt ryhdytään toimiin!

Vaikuta: ei tukiasuntoja! kirjoitti:


Ennen laman ja sen jälkeisen ajan leikkauksia tällainen mielenterveys- ja käytöshäiriöisten eriytetty asuttaminen oli normaalia. Leikkausten jälkeen laitosasumista karsittiin, mikä johtaa tämän nyt käsillä olevan ongelman kaltaisiin tilanteisiin: ei ole laitoksia, ongelmatapaukset asutetaan \"tavallisen kansan\" sekaan.



Mutta syrjäytymiskehitys ratkeaa sillä, että he asuvat syrjässä? Olen kyllä muuten samaa mieltä, mutta asutusratkaisun pitäisi palvella myös syrjäytyneiden itsensä hoitoa.

Vanha valvottu laitosasuminen olisi edelleen paras ratkaisu, mutta valitettavasti myös kallein. Kuinka paljon enemmän kunnallisveroa Sinä haluaisit maksaa turvataksesi oman asuinalueesi viihtyisyyden? Minä voisin maksaa vaikka pari prosenttiyksikköä lisää, kunhan se varmasti menisi tämän ongelman hoitamiseen pääkaupunkiseudulla.



Siis sosiaalitapaukset ansaitsevat kuolla - joko lahdattuina tai nälkään? Niinhän täällä on tehty 1700-luvulle saakka. Kärjistänkö liikaa?

Verojen maksun lisäksi on meidän moraalinen velvoitteemme huolehtia siitä, että maan ja kotiseutumme asioista päättävät sellaiset henkilöt, jotka päättävät niistä meidän mielestämme \"oikein\" ja \"hyvin\". Jos poliitikkojen päätökset alkavat tuntua vääriltä, voi kysyä, ketä äänestin viime vaaleissa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunna varapuheenjohtaja, joka on ollut luomassa tätä ehdotusta, on Laura Räty (kok).

Lainaan HS 24.5.2008 artikkelista Rädyn sanoja (sivu A 13):

\"Toivon, että kaikki ymmärtäisivät, että asunnottomuus on meidän kaikkien yhteinen ongelma. -- -- Asunnottomuusonglemaa ei voi ratkaista niin, että minun naapurustooni ei tukiasuntoja tule, mutta muualle kyllä.\"

Jos olet samaa mieltä, anna äänesi vastaisuudessakin Rädylle. Jos eri mieltä, äänestä jotakuta muuta. Joka tapauksessa tuon kaupunginhallituksen ehdotuksen takana lienee edustajia kaikista puolueista.

Ilman muuta haagalaisten kannattaa ilmaista mielipiteensä tässä asiassa. Kannattaa ottaa myös yhteyttä muihin helsinkiläisiin, joiden naapuriin tukiasuntoja ollaan suunnittelemassa. Sieltä voi saada tehokasta sivustatukea, ja synenergia kantaa pitemmälle.

T. Ilkka

Kun tästä asiasta puuhataan valitusta kaupunginhallitukselle/sosiaalilautakunnalle, valitusten läpimenoa varmasti auttaisi, jos valittajilla olisi tarjota konkreettisia ehdotuksia vaihtoehdoiksi.

Yksi tukiasuntojen sijoittamisen keskeinen kriteeri on kaupungin omistamien tonttien kaavoitus. Kannattaa ottaa selvää, mille tonteille kaupungissa tällaisia asuntoja saa lain mukaan rakentaa, ja ehdottaa jotakin tällaista tonttia *mahdollisimman kaukaa omasta kodista*.

Esim. hiljattain Helsinkiin liitettyihin Sipoon osiin voisi sopia tukiasuntoja, koska alueen kaavoitus on vasta alkutekijöissään, eikä siellä asu kovin tiheästi esim. lapsiperheitä tms.

T. Ilkka

www.ruusulankatu.info

Onkos meille Haagalasille kerrottu hankkeesta etukäteen?

Niinpä niin tukiasuntoja ongelmaisille ja kenen kustannuksella. Itse asun perheeni kanssa keskeisellä paikalla Sankaripuiston läheisyydeesä. Nyt tulossa 100 uutta puiston käyttäjää lisää( mahdollisesti sotkijaa). Nykyiselläänkin puisto on välillä huonossa kunnossa avotulentekijöiden ja kaljoittelijoiden jäljiltä. Kaikki tämä on haitaksi puiston oikeille ja asiallisille käyttäjille.

Lisäksi itsellä huonoja kokemuksia aivan lähiajoilta sosiaaliviraston asuttamista asukeista naapuritaloyhtiön vuokrahuoneistoon. Onneksi taisivat saada häädön kun talossa tehtiin putkiremppa. Huumekauppa kauppa kävi, autorallia päivin öin, poliisia tarvittiin usein,kuseskelua ja muuta törkyilyä lähiympäristöön, tavaraa varastettiin pihasta sekä autoista, lisäksi vielä ilkivaltaa ja lisääntynyttä autoliikennettä kapeilla teillä(kaahareita). Taisipa joku haagalaismies joutua yhden vieralijan (huumehörhön)yliajamaksi noin vuosi sitten. Kukin asukeista tuo ympäristöön lisäksi aina muita kulkijoita(viinatrokareita, huumekauppiaita, yms.kulkijoita).

Siinä on \"kiva\" asua kokoajan pienen uhan alla, koskaan et voi tietää mitä tapahtuu, ja kun ongelma-asukkaiden määrää kasvattaa niin todennäköisyys rikoksen (vaikka pienennkin)uhriksi joutumiseksi kasvaa merkittäväksi. Kaikessa päivittäisessä toiminnassa pitää olla huolellisempi ja tarkkavaisempi. Entäpä turvallisuuden tunne ?
Tunnetteko olevanne turvallisessa ympäristössä? Voitteko sanoa että turvallisuuden tunteenne ei alene? Kenellä on rohkeutta laittaa huolettomana alakouluikäisen yksin koulumatkalle vaikkakin lyhyelle.

Kyllä meillä haagalaisilla on nyt tehtävää. Miksi ongelma asukkaat pitää asuttaa keskeisimille paikoille joita muutkin tarvitsee, opiskelijat ja muut \"kunnolliset\" veronmaksajat.
Joku oli valmis hyväksymään 40 asukasta- itse en ottaisi ainokaistakaan Haagaan kun on jo niin läheltä nähnyt mitä se tuo tullessaan.

Asukasilta tukiasunnoista järjestetään ma 16.6. klo 18 - 19.30 Haagan VPK:n talolla, Kylänevankuja 5. Järjestäjä: Pro Haaga ry

Kertokaa ihmeessä kokouksen annista meille paikalle pääsemättömille.

Haagan vapaapalokunnan tiloissa oli tänään ma 16.6 kuvainnollisesti tuli irti, kun siellä käytiin osittain värikästäkin keskustelua Kauppalantie 36 kiinteistöön kaavaillusta tukiasunto-projektista.
Keskustelu oli kuitenkin asiallista ja hyvä niin.

Paikalle oli kokoontunut kymmeniä asiasta kiinnostuneita ja paikalla oli myös sinne kutsutut asiantuntijatahot diakonissalaitokselta ja sosiaalitoimen puolelta.

Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä, että on yhteiskunnan etu saada asunnottomat päihderiippuvaiset sairaat ihmiset pois kadulta ja kenties pääsevät jopa takaisin työelämään mukaan.

Illan keskusteluissa yksi asia tuli ehkä selvemmin esille. Onko kaavaillut 100 asuinpaikkaa liian suuri määrä. Osan mielestä se on ja niin myös minun mielestä. Sekin tuli esille, ettei vielä ole tehty mitään päätöksiä keitä tukiasuntoihin tulee mahdollisesti asumaan. On puhuttu vaikeasti käyttäytymishäiriöisistä.
Termi vaikeasta käyttäytymishäiriöiset oli paikalla olleen sosiaalitoimen edustajan mielestä väärä ja osin pelottavakin. Olen tässä asiassa samaa mieltä, että termi on kaikkea muuta kuin luottamusta herättävä.

Kuten asian paikanpäällä ilmaisin niin tutkimusta ei ole tehty siitä miten ”tukiasuntolan” sijoittaminen uuteen kaupunginosaan vaikuttaa sen alueen rikollisuuteen tai häiriöihin. Tiedän, että tällaisen tutkiminen on hankalaa ja tulos olisi joka tapauksessa vain suuntaa antava.

On aivan ymmärrettävää, että haagalaisissa tukiasuntokeskustelu aiheuttaa turvattomuuden tuntua ja ärtymystä. Epätietoisuus osaltaan ruokkii turvattomuutta..
Osa ärtymyksestä johtuu varmaan myös siitä, että tiedottaminen on ollut olematonta. Oli ainoastaan Pro Haagan ansiota, että tilaisuus järjestettiin näinkin nopealla aikataululla.

Pidän tätä Haagan tukiasuntohanketta osaltaan ”pilottihankkeena”, koska nyt ollaan tuomassa selvästi rauhalliseen ”lähiöön” Haagaan jotain uutta.
Diakonissalaitoksen edustajat kertoivat yhteen ääneen, että vaikka mitään tutkimusta tukiasunto-muodon vaikutuksesta lähiympäristöön ei olekaan tehty niin heidän kokemukset ovat hyvät mm. Alppikadun tukiasuntola-alueen osalta.
Se pitää paikkansa, että näissä tukiasunnoissa tai asuntoloissa ei ole juurikaan häiriökäyttäytymistä. Osasyy on varmaan se, että näissä paikoissa on henkilökuntaa pitämässä järjestystä.

Entisenä Kallion kaupunginosan asukkaana voin todeta, ettei mm. Alppikadun ja sen lähiympäristön asuntolakokonaisuudet juurikaan näkyneet normaalissa katukuvassa. Toisistaan päivettyneimpiä urhoja käveli vastaan välillä ruhojaan ja tatuointejaan esittäen ja välillä he loikoilivat nurmikoilla. Ei siinä erottanut kuka on tukiasuntoasukas ja kuka porttikongin kingi.
Kallio tunnetaan eläväisenä kaupunginosana. Sen tietää siellä asuvat ja sinne muuttavat. Ei tullut yllätyksenä jos aamuneljältä paikallinen mieskuoro aloitti ohjelmiston esittämisen ikkunan alla. Joskus sitä pienessä sievässä ehkä yhtyi kertosäkeeseen.

Nyt kuitenkin ”ei niin eläväiseen” Haagaan ollaan tuomassa tukiasuntolakokonaisuutta, jonka vaikutusta asuinympäristöön ei tiedetä ja vastaavia kokemuksia ei juurikaan ole.
Diakonissalaitoksenkin edustajat sanoivat sen ääneen , että osa nykyisistä asunnottomista liikkuu Helsingin keskustan alueella ja viettää yönsä tilapäisasuntoloissa, kavereiden luona tai jopa ulkona.
Jos tämän hieman kärjistäen tulkitsee niin Töölön, Hietalahden ja Kallion alueen asuntolat eivät ole tuoneet näihin kaupunginosiin uutta asuinkuntaa vaan nyt siellä jo olleet ja liikkuneet ovat saaneet vain katon päänsä ylle.
Haagassa en ole näihin siltojen arskoihin törmännyt.

Illan tilaisuudesta jäi se kuva, että hanke ollaan viemässä läpi. Kyllä tänne Haagaan asunnottomia mahtuu ja kun puitteet suunnitellaan riittäviksi niin ovat tietenkin tervetulleita. Asuntojen lukumäärästä varmasti käydään vielä keskusteluita.
Toivon, että päättävät tahot kuitenkin avaavat ovet rakentavalle keskustelulle. Salassa ja väkisin survotut päätökset eivät saa kuin kirvelevää kipua aikaiseksi. Sekään ei ole kenenkään etu.
Toivon myös, että asiasta päättävät tahot kantavat vastuun siitä, että Haaga pysyy rauhallisena, idyllisenä ja lapsiystävällisenä asuinympäristönä jatkossakin.

Parhain terveisin

Tomi Sevander, haagalainen, rikostutkija/poliisi ja syksyn kunnallisvaaliehdokas.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Olen sitä mieltä että on hyvä kun asunnottomuuteen puututaan. Ongelmaksi kuitenkin herää mihin nämä ihmiset sitten laitetaan, ei kukaan heitä halua naapurikseen. Mielestäni päättäjien tulisi myös hieman miettiä nykyisiä asukkaita sillä alueella jonne tukitaloja ovat laittamassa, jotka kuitenkin nämä verorahoillaan maksavat. Saadaan toisten ihmisten elämän laatu paranemaan toisten kustannuksella.

Jos mietitään missäpäin yleensä asunnottomia liikkuu, niitä ei moniakaan ole Etelä Haagan suunnalla tavattu. Miksi nämä ihmiset niin suuri lukuisina tuodaan sitten aluelle jossa he ei \"viihdy\" muutenkaan? Omana pelkonani on että tälläinen asuntola kerää varmasti läheisyyteen ulkopuolisiakin kulkijoita. Alppilassa tai Kalliossa näitä ei ehkä erota koska sielä niitä on jo ennestään. Sielä suunnilla luulisi ihmisten ilahtuvan kun nämä kulkijat saadaan pois kaduilta. Mielestäni Haaga ja Alppilan/Kallion seutu ei ole vertailu kelpoisia koska heillä on jo ennestään näitä kulkijoita kadulla.

”Entisenä Kallion kaupunginosan asukkaana voin todeta, ettei mm. Alppikadun ja sen lähiympäristön asuntolakokonaisuudet juurikaan näkyneet normaalissa katukuvassa. Toisistaan päivettyneimpiä urhoja käveli vastaan välillä ruhojaan ja tatuointejaan esittäen ja välillä he loikoilivat nurmikoilla. Ei siinä erottanut kuka on tukiasuntoasukas ja kuka porttikongin kingi.”

Edeltävää mielipidettä kommentoiden:
Tämähän tässä on juuri se pointti että Etelä Haagassa ei noita ”hörhöjä” normaalisti asustele, mutta asuntolan myötä uskoisin katukuva muuttuvan.

Helsingissä on tietyt asuntoalueet jotka mielletään perhe ystävällisiksi ja syystäkin. Voidaanko nyt pelätä että Haaga menettää tämän arvonsa?

Itse en usko, että ko. hanke tulee muuttamaan millään tavalla mielikuvaa Haagasta tai katukuvaa lähellä tai kauempana. Olkaamme rauhallisella mielellä. Enemmän olen itse huolestunut, lastenkin näkökulmasta, ihan \"normaalikansan\" juopottelusta ja siitä mitä lapset joutuvat näkemään ja kuulemaan ihan \"normaalikodeissa.\" Toivoisin, että lapsille tarttuisi aikuisten suhtautumisesta erilaisiin ihmisiin myös myötätuntoa ja suvaitsevaisuutta.Jos uhkakuvia halutaan luoda niin suurempiakin on kuin nyt tämä hanke.

Tervehdys!

Eilisessä asukasillassa oli todellakin kiihkeää keskustelua tulevasta tukiasuntolasta. Oleellista olisi kuitenkin huomata vapaapalokunnan hengessä, että asuntola on jo tulossa, nyt on enemmänkin kysymys kuinka tämä \'palo\' rajataan ja sen aiheuttamat ongelmat minimoidaan.
Esimerkiksi naapureiden huoli rakennuksen korotus- ja laajennusaikeista on aiheellinen. Uskoakseni kuitenkin nämä laajennushaaveet voidaan torjua aktiivisella asukatoiminnalla, ja jo tätä kautta voimme vähentää tulevien tukiasukkaiden määrää.
Haagaan kyllä mahtuu pieni määrä (15-25) tukiasuntoja ja niiden asukkeja. 100 tukiasukasta on kuitenkin aivan liikaa.
Toivonkin nyt, että voimme vaikuttaa asiaan erityisesti Pro Haaga yhdistyksen kautta. Tämän lisäksi asukkaiden on oltava aktiivisia kaupungin mahdollisten kaavamuutospyrkimysten aikana.
Itse aion olla tiivissä yhteydessä Kokoomuslaisiin päättäjiin, ja näin pyrkiä varmistamaan yksikön pienempi koko.
Uskon kyllä, että Haagalaiset ovat valmiita tekemään oman osuutensa asunnottomuuden poistamiseksi, mutta näin on tehtävä myös muiden kaupunginosien, ei vain meidän!
Vastustamalla ja nimilistoilla ei tässä vaiheessa enää saada mitään aikaiseksi. Vaikutettava on siellä, missä päätökset tehdään: kaupunginhallituksessa,-valtuustossa ja lautakunnissa.
Jos me pidämme Haagan viihtyisänä ja turvallisena omilla arjen teoillamme, ei sitä ulkopuolisetkaan sen jälkeen hevillä turmele.

Iloista Juhannusta,

Francis McCarron
VTM, Yrittäjä
Kunnallisvaaliehdokas, Kokoomus

p. 040 510 4053
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Olen saanut tästä Kauppalantien tukiasuntohankkeesta monia viestejä, joissa ollaan huolissaan sen vaikutuksista Haagan miljööseen ja ennen kaikkea sen turvallisuuteen.

Sen verran koen tarpeelliseksi rahoitella, että oli tukiasuntohanke minkälainen tahansa niin se ei ole mikään avovankila ja se ei tule muuttamaan Haagan aluetta radikaalisesti. Paljon tietenkin riippuu siitä minkälaista asukaskuntaa Diakonissalaitos ja sosiaalitoimi on suunnitellut tukiasuntoihin.

Se kokemus mikä minulla on tukiasunnoissa asuvista niin he ovat suurimmaksi osaksi leppoisaa väkeä ja erilaisen elämänhistorian omaavia. Siellä on myös ex-opettajia, ex-insinöörejä ja mahtuu sinne jokunen ex- poliisikin.
Yhtälailla kun meihin ns.\"normaaliin\" väestöön, niin myös tukiasuntolassa asuviin mahtuu yksittäisiä tapauksia, jotka ovat alttiimpia häiriköimään tai tekemään rikoksia.

Jos rehellisesti miettii niitä mahdollisia tukiasuntolan haittavaikutuksia niin ne voi olla lähinnä esteettisiä.
Joskus päihderiippuvaisen jalat eivät välttämättä kanna aivan kotiovelle saakka ja veto loppuu pihan nurmikolle ja toisinaan ulkoinen hapitus voi olla epäsiisti. Vaikuttaako se alueen asuntojen hintoihin? Ken tietää.

Kun puhutaan alueen maineesta niin pahin alueen maineen pilaaja on levitettävät vellovat huhut asuntolan mahdollisista haittavaikutuksista.
Kokemuksesta tiedän, että kun asuntola aikanaan tulee niin sen asukkaita ja heidän tekemisiään seurataan tarkkaan. Ulkopuoliseksi jääminen ja silmätikuksi joutuminen on omiaan lisäämään häriötekijöitä, joten suhtautukaamme tukiasuntolan asukkaisiin normaalisti. Haagan alueella tehdään edelleen pahoinpitelyitä, huumausainerikoksia, näpistyksiä, varkauksia vaikkakin suhteessa ehkä vähemmän kuin jossain muualla.

Asuntola on kaiketi tulossa ,joten nyt vain pidetään huoli siitä, että sen resurssit mitoitetaan oikein ja asuntojen lukumäärään saadaan ehkä jonkinlainen korjaus. Kuten on tullut ilmi, kaavamuutoksia on kehitteillä ja rakennuksen nykyisiä mittoja ollaan muuttamassa. Tähän voimme olla vaikuttamassa.

Sen verran minua ehkä hiukan häiritsee, että missä ovat Haagan alueen kaupunginvaltuutetut? Olisin odottanut, että Haagassakin ääniä saanut taho olisi informoinut esimerkiksi Pro Haagaa hankkeesta.
Vain puuttuuko Haagalta ääni kaupunginvaltuustosta?

Parhain terveisin

Tomi Sevander, haagalainen, rikostutkija/poliisi
ja edelleen kunnallisvaaliehdokas- stadin demari
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Miten asian kanssa on edetty? Onko mitään valitusta jäetty asiasta? Olen nähnyt miten kyseiset asuntolat romuttavat lähistön normaalia elämistä rauhattomuudellaan. Tervetuloa asuntojen hinnanlasku, elämöinti ja kuseskeleminen rappukäytäviin.

Tukiasuntohankkeesta väliaikainfoa.

Olen ymmärtänyt asian niin, että Diakonissalaitos saa asuttaa omistamaansa kiinteistöön sellaisia henkilöitä ja/tai vuokralaisia kuin haluaa. Kiinteistö on kaavassa merkitty asuin ja toimistokäyttöön.
Diakonissalaitos kaavailee saneeraavansa kiinteistön ja samalla on ajatellut muuttaa sisätiloja 100:lle asukkaalle sopiviksi, eli rakentaa kiinteistöön 100 pientä huonetta/yksiötä.
Mikäli rakennusvalvontavirasto nämä rakennussuunnitelmat hyväksyy niin asia on käsittääkseni sillä selvä. Vuoden 2011 tienoilla taloon muuttaisi uusia asukkaita.

Mikäli kiinteistöön ei mahdu rakentaa 100 huonetta/yksiötä ,niin kysymykseen tulee lisärakennusoikeuden tarve ja se vaatii käytännössä kaavamuutosta.
Helsingin kaupunki ja valtio on rahoittamassa tätä hanketta rahallisesti (en osaa sanoa kohdentuuko osa rahoista kiinteistön saneeraukseen), koska ilman rahoitusta hanke ei tietenkään toteutuisi. Kaikki valitukset ja nimilistojen vääntämiset ovat tässä asiassa turhia.

Viimeksi tänään olen puhunut Helsingin kaupungin kaavaosaston arkkitehdin kanssa. Miellyttävä naishenkilö kertoi, ettei Diakonissalaitos ole lähestynyt asiassa heitä sitten viime vuoden ja kaavamuutoshanketta ei ole vireillä. Viimeisin yhteydenotto oli kuulemma noin vuosi sitten kun diakonissalaitos esitti suunnitelmat kiinteistön osalta.
Suunnitelmat pitivät sisällään neljännen kerroksen rakentamisen tai vaihtoehtoisesti lisäsiiven rakentamisen. Nämä suunnitelmat hylättiin erinäisiin syihin vedoten. Tämän jälkeen diakonissalaitos ei ole lähestynyt kaavaosastoa.
Ymmärsin niin, että Diakonissalaitoksen suunnitelmat eivät istuneet Etelä-Haagan rakennusmiljööseen, jossa talot ovat pääsääntöisesti 3 kerroksisia. Myöskään lisäsiipi ei mahdu ahtaalle tontille.
Mikäli diakonissalaitos tulee hakemaan asiassa kaavamuutosta niin siitä kaavaosasto tulee tekemään selvityksen ja on yhteydessä naapurikiinteistöihin. Prosessi on aikaa vievä ja siitä huolimatta päätös voi olla kielteinen. Valitukset luonnollisesti pidentävät prosessia.

Joten mahdolliseksi tulee, että kiinteistön saneerauksen yhteydessä tiloja muutetaan rakennusoikeutta ylittämättä. Se on toinen kysymys kuinka monta asuntoa kiinteistöön mahtuu.
Siitä en osaa sanoa kaatuuko hanke kannattamattomana mikäli kiinteistöön ei saada mahdutettua 100 asuntoa.

Oletan, että diakonissalaitos viisaudessaan päätyy rakentamaan kiinteistöön miellyttävän avarat tilat ja asunnot uusille asukkaille eikä rakenna siitä ahdasta karja-aitausta , jossa ei varmastikaan ketään viihdy. Ovat sitten uudet asukkaat keitä tahansa.


ja ei kun parhain terveisin täältä Haagan torin laidalta
Tomi Sevander
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Onko asian tiimoilta kuulunut mitään uutta?

Onko totta että Diakonissalaitos suunnitellee jopa kahden lisäkerroksen rakentamista taloon?

Toiseksi, Diakonissalaitoksen 2007 vuosikertomuksesta selviää, että heidän omistukseen kuuluvat myös seuraavat kiinteistöt 100% osuudella:

- KiOy Kivihaantie 5, Helsinki
- AsOy Helsingin Vihdintie 3-5, Helsinki

Onko siis aiheellista olla huolestunut myös näiden tulevasta kohtalosta? Ottaen huomioon kuinka puun takaa alkuperäinen suunnitelma tuli haagalaisille, nyt kaikkien tulisi viimeistään herätä.