Käpylä - Eteläinen Kotikaupunkipolku

Kirjautuminen

Eteläinen Kotikaupunkipolku

30. elokuuta 2009

Pituus noin 4,5 km, 29 kohdetta, 2 tietolaatikkoa (versio 12.6.2009)

Kotikaupunkipolku on koottu Käpylä-Seuran, Kanta-Helsingin
omakotiyhdistyksen ja Helsingin kaupunginosat ry Helka:n
yhteishankkeessa. Hanketta veti ja kohde-esittelyt toimitti Pauli
Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden
avulla. Samassa hankkeessa toteutettiin vastaavia kotikaupunkipolkuja
myös Pitäjänmäelle ja Oulunkylään. Hankkeen toteutusta tukivat
Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki -hanke ja Suomen
Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto.

Käpylän eteläinen on 11. kotikaupunkipolku Helsingissä. Polkujen
yhteispituus Helsingissä oli 12.6.2009 60 km ja kohteita niillä oli 333.
Linkit aiemmin julkaistuihin polkuihin osoitteessa http://helka.net/kotikaupunkipolut

Eteläisen ja pohjoisen polun yhteinen kartta, jonka saa isommaksi kaksoisnapsauttamalla karttakuvaa.

Johdanto

Helsingin kaupunki varautui teollistumisen myötä voimistuvaan väestönkasvuun hyvissä ajoin ostamalla maata naapurikunnista. Kumpulan säteritilan se hankki omistukseensa jo 1893. Asuntopulan kärjistyessä 1910-luvulla toteutettiin omaleimainen asutusprojekti, josta nykyinen Käpylä sai alkunsa. Nimensä aiemmin Välitaipaleena tunnettu alue sai kuitenkin naapuritilan ruotsinkielisestä nimestä Kottby, josta varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1556 muodossa Kåtteby. Sen kantatila on edelleen olemassa Oulunkylässä vanhan kirkon lähellä.

Käpyläläiset toimivat hyvin aktiivisesti yhdistyksissä ja kansalaisliikkeissä. Käpylä-Seura on tiettävästi Suomen vanhin kaupunginosayhdistys, perustettu 1940 ja edelleenkin aktiivinen vaikuttaja kulmakunnan asioissa. Myös Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on lajissaan maan ensimmäinen, perustettu jo 1927. Sen alueeseen kuuluvat Käpylän lisäksi Koskela, Kumpula ja Toukola. Nämä yhdessä muodostavat "hymykuopan Helsingin poskessa". Käpylä valittiin vuonna 2002 vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Vuonna 2006 se sai asiantuntijaraadilta Suomen parhaan asuinalueen kunniamaininnan.

Linkki polun kohteeseen numero 1, Pohjolankadulle

K I R J A L L I S U U T T A

Leo Hursti: Keidas kaupungissa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys 1927–1987.
Marjut Jousi: Vihreä kylä – monta tarinaa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen historiikki 1987–2007.
Otso Kantokorpi: Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa. Like Kustannus 2007.
Timo Keinänen, Kristiina Paatero: Martti Välikangas 1893–1973 arkkitehti. Abacus ajankohta 4. Suomen rakennustaiteen museo 1993. Sivut 16–21.
Asta Korppi: Meidän Käpylä. Tintta Kustannus 2007.
Otto-Iivari Meurman: Taiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia pienasuntoja. Käpylän puutarhaesikaupungin alkuvaiheista. (Arkkitehti-lehdessä, myös Käpylä-lehdessä 4/1980.)
Simo Paavilainen: Martti Välikangas ja 1920-luvun klassismi Käpylässä. (Arkkitehti-lehdessä.)
Eija Tuomela: Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa. Käpylä-seura ym. 1987.
Jussi Vuori: Multimedia Käpylä. 1998. www.ynk.edu.hel.fi/lehti/multikapyla/mk.html
Käpylä - hymykuoppa Helsingin poskessa, Kottby – en smilgrop i Helsingfors kind
Tintti Karppinen, Susanna Gulin, Martti Humppila

Käy myös näissä - Helsingin Sanomien artikkeli 9.8.2009

- - -

Kuvamateriaali:

1) Pohjolankatu: Inka Lahtisen komposiittikuva

3) Vuoritalo: Alice Karlsson

4) Akseli Toivosen kenttä 2 kuvaa: SL Virtanen; Loukkaantunut urheilija: Markku Poutanen

5) Kirkko edellisestä kohteesta nähtynä: SL Virtanen

6) Puu-Käpylä: Toivo Koivisto, SL Virtanen

7) Osmonkulma: 3 kuvaa SL Virtanen

8) Oikopolku kohteiden 8 ja 9 välillä, 2 kuvaa: SL Virtanen

9) Olympiakylä: Martti Humppila, (japanilainen kivipuutarha: SLV)

10) Käpygrillin terassi: SL Virtanen