Helsingin kaupunginosat Helka ry HelsinginSeutu-portaali Helsingin kaupunki
YTV Reittiopas Kaupunginkirjastot
Etusivu
Tervetuloa Konalan kotisivuille! Konalaan oma kotikaupunkipolku? Tule kevätkokoukseen 24.3. klo 18

TERVETULOA KONALAN KOTISIVUILLE! 

 Uudistamme ja kehitämme asukkaille tarkoitettua tiedottamista

Osallistu keskusteluihin!

Kerro tulevista tapahtumista, jotta voimme tiedottaa niistä eteenpäin

 Käytä hyväksesi osta - myy - vuokraa -palstoja!

***************************************

KONALA-SEURA SUUNNITTELEE OMAA KOTIKAUPUNKIPOLKUA!

Konala-Seura ry on hakenut Suomen Kulttuurirahastolta apurahaa kotikaupunkipolun aikaansaamiseksi Konalaan. Vastaavia polkuja on laadittu aiemmin mm. Malminkartanossa ja Pitäjänmäellä osana Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan koordinoimaa hanketta.

Kotikaupunkipolku on kävelyreitti, jolla esitellään kaupunginosan mielenkiintoiset paikat sekä nykyisille että erityisesti uusille asukkaille. Heitä on muuttanut Konalaan vuosittain noin 650 - 1200, joista 250 - 370 Helsingin ulkopuolelta. Lähivuosina entiselle Hartwallin alueelle valmistuu uusia asuntoja vielä 1200 asukkaalle.

"Koko Helsinkiin muuttaa vuosittain 37 000 uutta asukasta", sanoo Helkan projektipäällikkö Pauli Saloranta. "Haluamme kotikaupunkipolkujen kautta esitellä heille kaupungista hieman muutakin kuin vain keskustan turistikohteet, jotka jokainen suomalainen jo muutenkin tuntee."

Myös vanhat asukkaat ja esimerkiksi koululaiset voivat löytää uusia näkökulmia kotikaupunkipolulla, jonka sisältönä ovat Konalan historia ja nykyisyys, luonto ja kulttuuri, rakennukset ja kiinnostavat henkilöhahmot. Lähteinä käytetään alueelta kirjoitettuja historiikkeja ja muuta aineistoa.

Mikäli seura saa apurahan, se pystyy palkkaamaan toimittajan avuksi hankkeen toteuttamiseen. Asukkaista ja asianomaisista virkamiehistä muodostettava työryhmä osoittaa hänelle sitten kohteet. Valmistuttuaan Konalan kotikaupunkipolku julkaistaan näillä seuran verkkosivuilla ja pyritään painamaan myöhemmin myös esitteeksi yhdessä muiden kaupunginosien polkujen kanssa. Seuran jäseniltä ja kaikilta Konalan asukkailta toivotaan ehdotuksia mielenkiintoisista kohteista, joita asuinalueeltamme voidaan esitellä. Ehdotuksia voi lähettää seuran hallituksen jäsenille.

Kotikaupunkipolku-hanketta ja aiheeseen liittyviä näkökohtia esitellään seuran kevätkokouksessa 24.3.2010 klo 18.00 Konalan ala-asteen Riihipellonkujan koulun kerhohuoneistossa.

Kahvitarjoilu!

Lisätietoja ja esimerkkejä valmistuneista hankkeista: www.helka.net/kotikaupunkipolut

 

 

*****************************

Konala-Seuran syyskokous ja 35-vuotisjuhlat pidettiin 26.11.2009.

Lisätietoja Konala-seura ry:n osiosta.

***************

Lämpimät kiitokset kaikille henkilöille, jotka allekirjoittivat adressin Pitäjänmäen terveysaseman laboratorion säilyttämisen puolesta 12. - 28.9!

ADRESSI vietiin 29.9. terveyslautakunnan kokoukseen Siltasaarenkatu 13 viiden hengen lähetystönä. Tapasimme puheenjohtajan lisäksi muutaman lautakunnan jäsenen ennen kokouksen alkamista. Keskustelimme asiasta myönteiseen sävyyn.

Adressit, yhdeksän Pitäjänmäen ja Konalan yhdistyksen puheenjohtajan sekä 1802 asukkaan allekirjoittamat vetoomukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet lautakunnan päätökseen. Tämän vuoksi myös Pitäjänmäen terveysaseman laboratorion käyttäjät joutuvat jatkossa kulkemaan muualle saadakseen laboratoriopalveluja. Maantieteellisesti lähimmät laboratoriot ovat Kannelmäessä, Etelä-Haagassa ja Laaksossa.

Laboratorioon meno vaikeutuu ja hidastuu etenkin Konalasta käsin oleellisesti harvojen bussivuorojen, kulkuneuvon pakollisen vaihtamisen tai Laakson jyrkkänousuisen mäen vuoksi.

Laboratorion siirtäminen muualle vaikeuttaa eniten lapsiperheiden ja

ikäihmisten asiointia. Nykyiselle Pitäjänmäen terveysasemalle on helppo päästä

 bussilla, ulko-ovi avautuu painiketta painamalla eikä rappuja ole

lainkaan. Alueella on noin 15 000  asukasta.

Palvelualueeseen kuuluvat Konala, Lehtovuori, Marttila, Pajamäki,

Pitäjänmäki, Reimarla, Strömberg ja Talinlehto.

Lue lisää...
 
.


 
Wallinmaan asuinalue Konalassa (Hartwallin tontti)

Konalan Wallinmaalle uusi asuinalue
NCC rakentaa Konalaan, Hartwallin tehtaan tontille, uuden Wallinmaan asuinalueen. Pääosin vapaarahoitteisia asuntoja rakennetaan yli kuusisataa. Alueella on rakennusoikeutta 50.000 kem2; ensimmäisen taloyhtiön rakentamisen aloittaminen on siirtynyt ja viimeisten talojen valmistumista on mahdoton tässä vaiheessa arvioida. Wallinmaan asunnoista pääosa on kerrostaloissa, mutta mukana on myös pienkerrostalo- ja rivitaloasuntoja.

Suunnitteluun on haettu eväitä paikallisille asukkaille tehdyllä kyselyllä. Sen mukaan ihmiset arvostavat yleisiä tiloja; viihtyisää pihaa, leikki- ja kuntoiluhuonetta, auton ja pyörien huoltotilaa sekä pesu- ja pyykinkuivaustiloja. Hyvät liikenneyhteydet, elintarvikeliike lähietäisyydellä, pihojen viihtyisyys sekä toimivat liikuntapaikat eri ikäisille koettiin tärkeiksi. Asuntojen suhteen toiveissa on selvästi enemmän hajontaa kuin yhteisten tilojen osalta. Esim. viime aikoina keskustelua herättänyt avokeittiö on erilliskeittiötä suositumpi, mutta jälkimmäiselläkin on kannattajansa. Asuntoihin onkin suunniteltu eri
tyyppisiä ratkaisuja erilaisten asiakastarpeiden mukaan.

Wallinmaan ensimmäisen taloyhtiön suunnittelee Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit. Alueen toiminnallisuuden suunnittelussa on NCC:n yhteistyökumppanina ollut Nuori Suomi. Pohdinnan tuloksena on As. Oy Helsingin Kulkuriin tulossa lasten ja aikuistenkin liikuntaa tukeva seikkailurata pihalle sekä yhteinen kerhohuone, jossa on pehmomateriaaleista toteutettu lasten liikuntatila sekä aikuisille kuntoiluvälineitä.

 
Laila Anttila suunnitteli Suomen ensimmäiset farkut!

Konalalainen mallisuunnittelija Laila Anttila muistelee: Farkkujen kaavat saatiin merimiehen työhousuista, Helsingin Sanomat 18.3.1985 Leila Välkevirta.
Siirretty nettiin Helsingin Sanomilta 10.5.2007 saadulla luvalla.
Farkkujen "maihinnousu" Suomessa alkoi 50-luvulla.

Lue lisää...
 
Kirstin kyläkauppa jo 30 vuotta; Kohdataan Greta Pelli,

Kirsti Lehtisen haastattelu Konalan Sanomissa 2/1994 on siirretty hänen suostumuksellaan Konalan nettisivuille. Kirsti hoiti kauppaansa 36 vuotta lopettaen 1.8.1999.

KIRSTIN KYLÄKAUPPA KESKELLÄ KONALAA JO 30 VUOTTA

Kun Kirsti Lehtinen lapsena leikki kauppaa, hän ei voinut aavistaakaan, että hänellä myöhemmin elämässä tulisi olemaan ikioma puoti. Kirstin myyjäntaidot saivat lisäharjoitusta, kun hän Ruotsiin lähtiessään myi koko omaisuutensa - nuket! - sisarilleen. 17-vuotiaana Kirsti palasi Suomeen, avioitui aikoinaan ja sai kolme lasta.

Työttömyys alkuunpanijana

Varsinainen kaupanteko alkoi kuitenkin vasta silloin, kun naapurissa oli kaksi rouvaa työttömänä ja Kirstin mies keksi idean lastenvaatemyymälästä. Perhe osti nykyisen Kolsarintien KOP:n kohdalla olleen 19 neliön huoneiston, jossa kolme rouvaa, Kirsti muiden mukana, ryhtyi myymään lastenvaatteita. Kauppa kävi kuin siimaa. Varsinkin 2-3-vuotiaiden lasten kokoja sai koko ajan olla tilaamassa lisää. Kirsti oli aluksi lasten vuoksi vain osan aikaa myymässä Trikoo- ja lastenpukimo Lehtisessä.

Yksin myymälään

Aika kului, lähettyville nousi suuria tavarataloja. Vähitellen naapurin rouvat jäivät myymälästä pois, kun vaatteiden kysyntä pieneni. Jäätyään leskeksi vuonna 1972 Kirsti Lehtinen oli lopulta myymälässä yksin ja muutti myöhemmin vastapäätä olevaan suurempaan myymälähuoneistoon. Kirsti on nyt ollut myymässä konalalaisille vaatteita ja muuta lyhyttavaraa kokonaista 30 vuotta Kolsarintien ostoskeskuksessa, jonka pitkäaikaisin työntekijä hän täten on. Kolsarintien KOP:n Anne Aalto on hopeasijalla 21 työvuodellaan.

Ammattitaitoa

Kirsti Lehtinen ei tarvitse mittanauhaa, yhdellä tutkivalla silmäyksellä hän arvioi asiakkaansa tarvitseman koon ja etsii erehtymättömästi monista hyllyistään juuri ne oikeat vaihtoehdot. Miten ihanaa palvelua esimerkiksi pienten lasten äidille, joka on tuskastunut vaeltamaan suuren tavaratalon loputtomien vaaterivistöjen seassa kiukuttelevien lasten kanssa myyjää kaihoten! Kirstin luona ei kauan "nokka tuhise", kun vaate jo löytyy.

Valikoimaa on

Lastenvaatteita Kirsti myy nykyään noin 30 %, naisten vaatteita (puseroita, hameita, housuja, alusvaatteita, sukkahousuja) noin 60 % ja loput 10 % myynnistä on miesten vaatteita. Ompelutarvikkeitakaan ei tarvitse lähteä kauempaa hakemaan, Kirstin varastosta löytyvät niin napit, langat kuin erilaiset nauhat ja vetoketjutkin. 41 neliön suuruiseen myymälään mahtuu yllättävän paljon tavaraa, hyllyt ovat täynnä lattiasta kattoon.

Uskollisia asiakkaita

Kirstillä on jopa 30-vuotisia asiakassuhteita, samaa perhettä monessa polvessa. Entiset asiakkaat tulevat häntä kauempaakin tervehtimään. Kirstin mielestä hänen ammatissaan onkin parasta ihmisläheisyys.

Kuuntelu on osa työtä

Myynnin ohessa Kirsti toimii luotettavana kuuntelijana. Moni asiakas on huojentuneena poistunut Kirstin puodista saatuaan purkaa huoliaan. Ihmissuhdeasioista kiinnostunut Kirsti on osallistunut mm. luovan kasvun kurssille ja ihmissuhdekurssille. Kirsti kertoo työnsä opettaneen hänelle suurta nöyryyttä, asiakasta on kuunneltava kunnolla. Kirstin kaupassa asiakas on aina oikeassa.

Näin on hyvä

Jos Kirsti saisi aloittaa kaiken alusta, hän säilyttäisi ehdottomasti kyläkauppa-ideansa. Muoti on kolmenkymmenen vuoden aikana tullut huomattavasti voimakkaammaksi tekijäksi kuin puodinpidon alussa, joten hankinnat on suunniteltava tarkoin ja uudet suuntaukset huomioon ottaen. Muodin tuulia Kirsti käy haistelemassa Vatevan messuilla. Näyteikkunansa Kirsti somistaa itse inspiraation mukaan. Ruudun takaa on moni ostaja intoutunut hankkimaan itselleen jotakin sievää päällepuettavaa.

Mistä voimia?

Miten Kirsti pystyy palvelemaan asiakkaitaan vuosikymmenestä toiseen väsymättömästi? Päivä pyörähtää käyntiin kuntopyörän selässä, kesällä tietenkin on käytössä oikea polkupyörä. Iltaisin ohjelmaan kuuluu reipas tunnin pituinen kuntolenkki. Viikoittainen joogatunti tuo myös hyvää mieltä ja tasapainoa. Nuorempana Kirsti kävi usein tanssimassa. Koiranäyttelyjä seuraamaan hän lähtee mielellään. Kaikki lähialueen teatterikappaleet hän on käynyt katsomassa iloisena siitä, että täällä ollaan aktiivisia - hän on itsekin ollut mukana harrastajateatteritoiminnassa.

Konalan Sanomat toivottaa Kirstille runsain mitoin onnea pitkän työrupeaman johdosta. Vireätä jatkoa!

Seija Korpela

PS Kirsti Lehtinen lähettää Espoosta lämpimiä terveisiä kaikille asiakkailleen.

*  *  *   *
 

Eeva Härön teksti on julkaistu Konalan Sanomissa nro 2/1988.  Siirretty nettiin kirjoittajan ja Greta Pellin tyttären Vuokko Kuorelahden luvalla.

Lue lisää...
 
Rosaksen yhdeksän sukupolvea - 210 vuotta Konalan vaiheita

Rosaksen yhdeksän sukupolvea

210 vuotta Konalan vaiheita

Tämä Juha Lähdeojan teksti on julkaistu Konalan Sanomissa huhtikuussa 1989 ja siirretty nettisivuille hänen luvallaan.

 


Kun talollinen Mats Andersson tyttärensa Britan kanssa viljeli Rosaksen verotilaa vuonna 1769, ei hän osannut kuvitella minkälaisissa maisemissa nykyinen isäntä Sven Liljeström tulisi asumaan. Ei osannut kuvitella Svenkään pikkupoikana juoksennellessaan Konalan metsissä ja vainioilla. Vasta 1960-luvulla alkoi seutu muuttua kaupunkimaiseksi lähiöksi. Sitä ennen Konala oli tyypillistä uusmaalaista maaseutua.

Lue lisää...
 
Rakennuksia pienille ja vähän isommillekin

RAKENNUKSIA PIENILLE JA VÄHÄN ISOMMILLEKIN

Tämä Juha Lähdeojan teksti on julkaistu Konalan Sanomissa syyskuussa 1989 ja siirretty nettisivuille kirjoittajan luvalla.

Hilapellon uusi koulu on kesän aikana saanut hahmonsa. Se valmistuu helmikuussa 1990. Vanhan Hämeenkyläntien reunassa oleva työmaataulu kertoo rakentajaksi Rakennusliike E.J. Luoman. Nimen takaa löytyy konalalainen yrittäjä, jonka työn jälkiä on paikkakunnalla runsaasti.

Lue lisää...
 
Miten Konala linnoitettiin - vanhat taisteluasemat kertovat


Vanhat taisteluasemat kertovat

Venäläiset pitivät Konalaa yhtenä strategisena avainalueena ja toteuttivat sen vuoksi myös Konalassa ennen ensimmäistä maailmansotaa laatimiaan linnoitussuunnitelmia. Kouluneuvos Esko Toivonen selvittää kirjoituksessaan Miten Konala linnoitettiin linnoitussuunnitelmien historiallista taustaa.

 Edellisen kirjoituksen jatkoksi  on lisätty Esko Toivosen täydentävä teksti  Maalinnoitukset - merkittävää kulttuuriperintöä

Lue lisää...
 
Konalalainen Seija Hellgrén “Sokeritytön” mallina
Konalalainen Seija Hellgrén “Sokeritytön” mallina
Patsaan veistäneen Savikurjen syntymästä 100 vuotta
Helsingin Uutiset 6.11.2005
Lue lisää...
 

Ilmoituksia ja tukijoita

supermarketkonala_160x120.jpg

NCC Konala

Rolls