Kotikatu-projekti käynnistyi syksyllä 1997. Projektin taustalla aloitteentekijöinä on kaksi kansalaisjärjestöä, Suomen Kotiseutuliitto ja Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto HELKA. Työ on toteutettu Teknillisessä Korkeakoulussa arkkitehtiosastolla Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun laboratoriossa tutkimustyönä. Rahoituskanavia on ollut useita. Pilottivaiheessa rahoittajina toimivat Helsingin kaupungin Kulttuuripääkaupunki 2000-projekti, Lähiöprojekti, Sisäasiainministeriön osallisuushanke, Ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Opetusministeriö sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Myöhemmin rahoitusta ovat jatkaneet Osallisuushanke ja Helsingin kaupunki.

Projektin tavoitteena on ollut löytää uusia keinoja, joilla voisi parantaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia heidän omaa asuinympäristöänsä koskevissa asioissa. Yksi tärkeimmistä uusista kommunikoinnin ja tiedonsaannin välineistä nykypäivänä on internet. Niinpä Kotikatu-projektin pilottivaiheessa helsinkiläiselle lähiölle, Pihlajistolle, rakennettiin kattavat alueelliset ja interaktiiviset kotisivut.

Avainsanoina Paikallisuus ja Vuorovaikutus

Helsingin kokoisessa kaupungissa on erityisesti nähtävissä asukkaiden vaikeudet hahmottaa omaa ympäristöänsä ja vaikutusmahdollisuuksiaan kaupungin organisaatiossa. Kaupunki virkakoneistoineen on suuri, monimutkainen ja vaikeasti lähestyttävä. Alueena kaupunginosa on usein ihmisten omien arkielämän kokemusten kautta helpommin käsitettävä ja tuttu. Asukkaiden, paikallisten toimijoiden, yritysten, virkamiesten ja julkisten palvelujen tuottajien kokoaminen yhteiselle digitaaliselle aluefoorumille antaa asukkaalle mahdollisuuden hallita koko elinympäristöönsä vaikuttavien tekijöiden kirjoa uudella tavalla. Tietoverkot mahdollistavat helpon tiedonsaannin sekä avoimen, epämuodollisen ja nopean keskusteluyhteyden kaikkien näiden eri tahojen välillä.

Kaupunginosan kotisivut

Kaupunginosan kotisivuilta löytyy kotiseutuidentiteettiä vahvistavia osasia kuten aluetta esittelevä kuvapankki sekä kaupunginosan historiaan ja asumiseen liittyvää tietoa: historiallisia karttoja, taloyhtiöiden sivut, remonttitietokanta, isännöitsijäyhtiöiden ja huoltofirmojen sivut yhteystietoineen. Kaikki alueen palvelut, niin julkiset kuin yksityisetkin, on koottu yhteen. Alueesta vastaavien kaupungin virastojen kotisivujen linkit ja vastaavien virkamiesten yhteystiedot on kerätty omille linkkisivuilleen. On avattu eri tyyppisiä keskustelukanavia: "pulinapalsta" asukkaiden keskinäistä vapaata keskustelua varten sekä Pihlajisto Paremmaksi-palsta, jonne lähetettyihin kysymyksiin asianomaiset virkamiehet ovat sitoutuneet vastaamaan. Paikalliset ylläpitäjät päivittävät uutisia, ilmoituspalstaa ja tapahtumakalenteria. Aluetta koskevia suunnitelmia ja rakennusprojekteja seurataan aktiivisesti: asemakaavasta on valmistettu erityinen interaktiivinen versio, ja tulevia rakennushankkeita voi tarkastella kolmiulotteisen mallin avulla.

Koko kansan internet?

Kotikatu-projektin tärkeimpiä havaintoja on ollut se, että suurin ongelma ei sittenkään ole laitekannan vähyys tai verkkoyhteyksien puute. Erittäin tärkeää on ollut panostaa tiedotukseen ja käyttäjien koulutukseen. Kasvava sukupolvi kouluissa ja muissa oppilaitoksissa on jo omaksunut internetin itsestään selvänä välineenä kännykän ja television tapaan. Mutta erityisesti iäkkäämpi väestö ja pienituloiset tietokoneettomat perheet kokevat usein elävänsä syrjässä tästä huimavauhtisesta kehityksestä. Kansalaisten eriarvoisuus verkottuvassa yhteiskunnassa uhkaa vain jyrkentyä, elleivät kunnat ota selkeästi tehtäväkseen niin tietoteknisen infrastruktuurin tarjoamista kuin myös tietoteknisen peruskoulutuksen järjestämistä. Esimerkiksi Pihlajistossa hankittiin Lähiöprojektin avulla lähiöaseman tiloihin tietokone ja internet-yhteys asukkaiden vapaaseen käyttöön. Näin voidaan taata ainakin periaatteessa kaikille mahdollisuus käyttää hyväkseen uuden uljaan tietoyhteiskunnan tarjoamia tieto- ja kommunikointipalveluja. Koulutuksen avulla saadaan myös sivustoa ylläpitämään paikallisia päivittäjiä ja osaajia, joita ilman kaupunginosan kotisivut eivät voi elää.

Kotikatu maailmalla

Pihlajiston pilottiprojektin kokemuksista on koottu syksyllä 1998 raportti "Asukkaat verkossa – vaan ei satimessa". Pihlajiston jälkeen on käynnistetty vastaavalla konseptilla Kotikatu-sivustot Lauttasaaressa ja Maunulassa. Lisäksi työryhmä on toteuttanut yhdessä Helsingin Rakennusviraston Viherosaston kanssa Pihlajiston luonnonhoitosuunnitelman verkkosovelluksen, jossa tutkittiin internetin mahdollisuuksia vuorovaikutteisessa suunnittelutyössä niin asukkaiden kuin virkamiestenkin kannalta.

Tavoitteena on, että jo lähitulevaisuudessa internetiin avataan digitaalinen kaupunginosien verkko, Kotikatu, jonka avulla asukkaat voivat ottaa yhteyttä niin kaupunkinsa päättäjiin ja suunnittelijoihin kuin myös toisiinsa. Kotikatu on vuorovaikutusta ja yhteisten kokemusten jakamista, tehokasta tiedonkulkua ja uuden median innovatiivista hyödyntämistä – mitään pelkäämättä.

Pihlajiston kotisivut: http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/pihlajisto/

Pihlajiston luonnonhoitosuunnitelma: http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html?luonnonhoito.html

Lauttasaaren kotisivut: http://www.lauttasaari.org/

Maunulan kotisivut: http://www.kaupunginosat.net/maunula/

Hinta on 70 mk

Osoite:
Teknillinen korkeakoulu/
Arkkitehtiosasto/Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio
Pl 1300
02015 TKK
fax 451 3960