Lyhyt historiikki

 ---puuttuu alkua 1. kappaleesta- Vuoden 1646 painetussa Helsinkin seudun kartassa Meilahti oli löytänyt oman paikkansa (kirjoitettu Meilans). Ratsastajamestari Gert Skytte oli tuolloin merkittävä maanomistaja ja hänellä oli asuntoja Munkkiniemessa, Talissa ja Lauttasaaressa.  Vuonna 1871....

Meilahteen syntyi Helsingin ensimmäinen huvila-alue. Vuoteen 1910 mennessä oli rakennettu kolmisenkymmentä huvilaa, joissa asui monia liike- ja virkamiehiä perheineen. Kaupungin suunnitelmissa oli laajentaa asutusta myös Seurasaareen. Kaupunkilaisten vastustaessa Seurasaaren palstoittamista, saareen perustettiin kansanpuisto vuonna 1889.

Meilahdesta ja Seurasaaresta muodostuu yhdessä ainutlaatuinen kokonaisuus ja houkutteleva vierailukohde niin turisteille kuin muillekin kaupunkilaisille.

En kort historik

Lill-Mejlans - namnet har sannolikt sitt upphov i bonden Lasse Meijle, vars ägor i Helsinge, Mejlby sträckte sig ända ned till Hoplaxviken på 1550-talet. På kartan över Helsingforstrakten från 1646 finns Mejlans (stavat Meilans) inritat på sitt nuvarande ställe. Dåvarande jordägare var ryttmästare Gert Skytte som förutom Mejlans hade hemman i Munksnäs, Tali och på Drumsö. År 1871 övergick Mejlans i stadens ägo efter att sedan 1770-talet varit anslutet till Munksnäs säterirusthåll.

I Mejlans uppstod då det första egentliga villaområdet i Helsingfors. Fram till 1910 uppfördes ett trettiotal villor för förmögna affärs- och ämbetsmannafamiljer. I planerna fanns en utvidgning som också skulle omfatta Fölisön. Genom påtryckning av stadsborna undgick Fölisön motsvarande parcellering och kunde bevaras som folkpark 1889.

Mejlans och Fölisön bildar en unik helhet och är idag ett omtyckt utfärdsmål för både stadsbor och turister.

(Kuvitus ; alueen kartta sekä teksti : ”Lill-Mejlans bildar en udde som i öster avgränsas av Paciusgatan mellan Hummelviken och Hoplaxviken”, lisäksi myös joku ”vanha” kuva kaupungin museosta)