Yhteenveto toisesta Laajakaistakyselystä Maunulassa

Esittely | Uutisia | Miten hankkeessa edetään | Dokumentit | Kolumnit | Kokoukset

 
 
Yhteenveto toisesta Laajakaistakyselystä:
kokemuksia kolmessa taloyhtiössä loppuvuonna 2002


Järjestyksessä toinen käyttäjäkysely järjestettiin marras-joulukuussa 2003. Ilmoitus kyselystä jaettiin kolmen maunulalaisen taloyhtiön niihin asuntoihin, jotka olivat liittyneet hankkeeseen. Kysymyksiin pyydettiin vastaamaan Maunulan kotisivuille rakennetulla lomakkeella.

Taloyhtiöt olivat Nettimaunulan laajakaistahankkeen pilottiyhtiö As.oy Säästölaita (jolla oli pisin kokemus käytöstä, 9 kk), As. oy Männikkötie 5 sekä As.oy Metsäpurontie 9, joista Männikkötie 5:llä oli kokemusta käytöstä kesästä 2003 lähtien ja Metsäpurontie 9:llä kolmisen kuukautta. Taloyhtiöissä oli kyselyhetkellä 113 sellaista taloutta, jotka olivat liittyneet laajakaistahankkeeseen. Taloyhtiöissä on yhteensä kaiken kaikkiaan 307 asuntoa, eli 36 % talouksista oli liittynyt mukaan.

Vastauksia saatiin yllättävän vähän, ja syytä tähän on vaikea arvailla. Suurin määrä vastauksia tuli Säästölaidasta, jossa asukkaat olivat vastanneet ahkerasti jo ensimmäiselläkin kyselykierroksella. Kaiken kaikkiaan vastauksia tuli vain 24 kpl joista 13 Säästölaidasta, 4 Männikkötieltä ja 7 Metsäpurontieltä. Vastausprosentti jäi alle kahteenkymmeneen (edellisellä kierroksella prosentti oli 70). Niinpä tuloksista ei voi vetää kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä käyttäjien ikäjakaumasta yms. Kiinnostavimpia olivat käyttäjien vapaamuotoiset vastaukset ja kommentit, joista saa hyvän käsityksen siitä, miten hanke käytännössä toimii. Kysymyslomake on luettavissa liitteessä 1.

Vastaajatietoja

Vastanneista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Iältään vastaajista 9 oli alle 30-vuotiaita, loput olivat tasaisesti ikäluokista alle 40-, 50- ja 60-vuotiaat. Lapsiperheitä (kouluikäisiä tai nuorempia lapsia) oli 5 kpl. Yhden hengen talouksia oli 10, kahden hengen 9.

Hankkeeseen mukaantulo

Lomakkeessa kysyttiin edellisen kyselyn tapaan tärkeimpiä syitä sille, miksi hankkeeseen yleensä tultiin mukaan. Halpa hinta oli selvästi kaikkein tärkein syy, 22:n vastaajan mielestä se vaikutti asiaan erittäin paljon. Tarjottavan internetyhteyden nopeus oli myös tärkeä syy mutta ei yhtä tarkeä kuin hinta. Taloyhtiöissä laajakaistan hinta vaihteli Säästölaidan 7 eurosta Männikkötien 12:een ja Metsäpurontien 10:een euroon kuussa.

Eräs oletus on ollut, että taloyhtiön laajakaistahankkeella on suoraan asuntojen ja koko kiinteistön arvoa nostava vaikutus. Tällaisia merkkejä on ollut havaittavissa asuntoilmoituksissa ja vuokranantajien kertomuksissa.

Nykyinen hinta 7 euroa kuussa on halvempi kuin ikinä uskalsin toivoa ja voidaan suoraan siirtää
asumiskustannuksen alennukseksi. Laajakaistapalvelu on minulle hyvin tärkeä ja se on yksi
suurista valteista, miksi viihdyn ja aion vielä toistaiseksi asua nykyisessä asunnossani niin
pitkään, kuin elämäntilanteeni sen sallii. (nainen, alle 30 v.)


Kysyttiin myös, mistä asukkaat kuulivat laajakaistahankkeesta ensimmäisen kerran. Tietoa asukkaat olivat saaneet tehokkaimmin kotiin jaetuista tiedotteista. Oma neljästi vuodessa ilmestyvä paikallislehti Maunulan Sanomat on uutisoinut koko projektin ajan tehokkaasti hankkeesta. Siitä sai tietoa 4 vastaajaa.

Vaikka vastaajien joukossa kukaan ei ilmoittanut Maunulan kotisivuja ensimmäiseksi tietolähteekseen, niiden merkitys tietolähteenä on todellisuudessa kasvanut erityisesti Maunulan ulkopuolisille tahoille. Mainittakoon, että Helsingin Sanomien syyskuussa 2002 ilmestynyt juttu Nettimaunulan laajakaistayhteyksistä aiheutti valtavasti kyselyjä ja yhteydenottoja ympäri Suomea. Kävijätilastoissa kotisivujen laajakaistaosio onkin ollut jo puolen vuoden ajan (maaliskuulle 2003) kaikkein suosituin alue.

Hankkeen toteutuksen arviointi

Hankkeiden tekniseen toteutukseen, tiedottamiseen ja apuun käytännön ongelmatilanteissa oltiin tyytyväisiä. Eniten arvostettiin sitä, että ongelmatilanteissa oli tarjolla käytännön apua. Käytännössä se tarkoitti sitä, että asennustöissä mukana olevalta projektin työntekijältä saattoi kysyä apua ja kutsua vaikka paikan päälle ongelmaa ratkaisemaan. Vesa Autiosta tulikin pian eräänlainen "paikallinen joka paikan IT-tuki". Useinkaan ei riitä, että asennetaan apua tarvitsevan asukkaan koneeseen tarvittava HomePNA-kortti, vaan samalla laitetaan kuntoon sähköposti- ja muut yhteysasetukset. Vesa onkin nykyään se henkilö, johon on henkilöitynyt Maunulan alueen laajakaistataloyhtiöiden (tätä kirjoittaessa jo 8 kpl) helpdesk. Projektin päättyessä kesällä paikallista helpdesk -toimintaa on tarkoitus jatkaa jossakin muodossa mutta maksullisena.

4. Arvio arvosanalla 4-10 hankkeen totetusvaihetta:          keskiarvo
Sain tarpeeksi tietoa projektin toteutuksesta                          9,250
Sain tarpeeksi tietoa hankkeen teknisistä yksityiskohdista 9,125
Sain apua käytännön ongelmatilanteissa                               9,625
Olen tyytyväinen hankkeen tekniseen toteutukseen               9,250

Vapaamuotoisissa vastauksissa toivottiin mm. selkeämpiä manuaaleja ja verkkokortin asennusohjeita. Ohjeiden puutetta esiintyi lähinnä ensimmäisen yhtiön eli Säästölaidan asennusprosessissa. Nykyisin jokaiselle asukkaalle jaetaan kirjallinen asennusohje. Myös Maunulan laajakaistasivuilta löytyy ohjeistus.

Taloyhtiön laajakaistahankkeen omatoimiseen hallintaan liittyen kysyttiin myös, kuinka kiinnostuneita asukkaat olisivat omasta netissä toimivasta intranet-kanavasta, jota voisivat käyttää yhteiseen keskusteluun ja tiedottamiseen taloyhtiön sisällä. 13 oli kiinnostunut, 2 ei ollut ja 9 ei tiennyt mistä oikein oli kyse. Omaa kanavaa tarjottiinkin Maunulan alueellisesta yhteisöverkosta Nettimaunulasta ko. taloyhtiöille, mutta niiden käyttöönotto edellyttää sekä taloyhtiön että yksittäisten ihmisten toimintakulttuurin muutosta pitemmällä aikavälillä Vielä käyttö ei ole kovin aktiivista.

Tulevaisuus näyttää, auttaako oma intranet asioiden hoitamisessa ja tiedottamisessa ja ottavatko asukkaat tämänkaltaisen uuden työkalun käyttöönsä..

Nettiyhteyden toimivuus

Asukkaita pyydettiin arvioimaan nettiyhteyden toimivuutta. Tästä asiasta onkin tullut Nettimaunulaan paljon kyselyjä ulkopuolisilta tahoilta. Vastausten mukaan kyselyajankohtana (marras-joulukuun vaihde 2002) yhteys oli toiminut erittäin hyvin (19 kpl), ja havaittuja katkoksia oli "siedettävä määrä" (5 kpl) eli pari katkosta kuukaudessa. Yhteysnopeudet ovat olleet kaikesta päätellen riittäviä:

9. Yhteysnopeudet (vastausten määrä)
Nopeudet ovat olleet täysin riittävät omassa käytössäni                                                   11
Nopeudet hidastelevat joskus, mutta hyväksyn sen tämäntyyppisessä ratkaisussa 12
Yhteyden täytyisi olla nopeampi ja kaistaa täytyisi hankkia lisää.                                      0
Nopeuksissa on ollut harmittavia hidastuksia: milloin, missä tilanteissa?                    3

Kommenttien mukaan arki-iltaisin on joskus havaittu hidastuksia. Erityisesti tehokäyttäjät tarkkailevat nopeuksia tarkasti ja huomaavat hidastukset. Suuri osa ei ole havainnut mitään ongelmia. Jotkut mainitsivat, että jossain vaiheessa katto tulee vastaan ja taloyhtiön on hankittava kaistaa lisää. Toisaalta esim. Säästölaidassa (39 käyttäjää, yksi 2-megainen liittymä) yhteyttä sillä hetkellä kuvattiin pääsääntöisesti riittäväksi.

Kysyttiin, mitä asukas tekee kun huomaa, että nettiyhteys ei toimi:

6. Mitä teet kun yhteys ei toimi (voit valita useita vaihtoehtoja):
Odotan kunnes taas toimii                                           17
Yritän itse selvittää, mistä toimimattomuus johtuu 10
Soitan Netsonicin helpdesk-numeroon                      4
Soitan Nettimaunulan asentajalle/Mediapajalle       4
Soitan Mikrologin vastaavalle henkilölle                      0
Soitan taloyhtiön vastaavalle henkilölle                       5
En tiedä mitä tehdä                                                         1

Vastauksista näkee kaksi asiaa: ensinnäkin suurin osa vain odottaa, että yhteys alkaa taas toimia. Näin tekee moni muukin nettiyhteyden omistaja, oli kyse sitten 7 tai 49 euron liittymästä. Toiseksi käy selvästi ilmi, että kiinteistöliittymän vikailmoitusrutiinia ja toimintamallia haetaan yhä. Koska vastaajista suurin osa oli pilottiyhtiö Säästölaidasta, korostuu epävarmuus toiminnasta vikatilanteissa. Varsinaista komentoketjua ei ollut olemassa vielä viime keväänä, vaan aika paljon asioita hoidettiin suoraan projektin työntekijöiden tai taloyhtiön oman vastaavan henkilön kanssa. Myöhemmin toteutetuissa yhtiöissä asukkaat olivat tietoisempia siitä, miten eri tilanteissa toimitaan.
Oikeasti internetyhteyden toimittajan eli Netsonicin ympärivuorokautinen palvelunumero on se, mistä aina kannattaa aloittaa (ihan niin kuin muissakin liittymätyypeissä). Tämän jotkut ovat jo sentään oppineet. Yleensä katkosten syynä ovat olleet Elisan huoltotyöt tms. joista yhteystarjoajakaan ei ole aina tietoinen. Laitevikoja ei ole juuri ilmennyt. Joskus valitettavasti katkoksen syy on ollut ihan vain käyttäjän omissa laiteasetuksissa ja virheellisessä toiminnassa: nämä tapaukset ovat helpdeskille aina kaikkien kinkkisimpiä.

Kyselyn mukaan asukkaat eivät olleet kovin halukkaista maksamaan esim. keskitetystä alueellisesta helpdesk -toiminnasta. Vastauksissa voi olla vääristymää senkin vuoksi, että tähän asti tätä helpdesk apua on saatu ilmaiseksi ikään kuin "saavutettuna etuna". Neljännes vastaajista oli sitä mieltä, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa yhteyden toiminnasta ja vikatilanteiden selvittämisestä, mutta hyväksyy sen jos kuukausihinta pysyy alhaisena.

Herää väistämättä kysymys, ovatko ihmiset todellakin valmiita maksamaan kymmeniä euroja kuussa pelkästä helpdesk-avusta (mikäli se on pääsyy operaattoreiden korkeampiin hintoihin). Tämän kyselyn vastausten perusteella eivät ole. Yksi ainoa vastaaja ilmoitti olevansa valmis maksamaan yhden euron kuussa lisää siitä hyvästä, että yhteyteen liitetään jonkinlainen ”takuutuki”.

Johtopäätöksenä voisi sanoa, että alhainen hinta nostaa käyttäjien toleranssia niin vikatilanteissa, tiedottamisessa ja nettiyhteyden nopeudessa.

Muutokset käyttöajassa ja käyttötavoissa

Jo edellisessä kyselyssä kysyttiin, kuinka halpa ja nopea nettiyhteys oli muuttanut internetin käyttöaikoja ja –tapoja. Projektin näkökulmasta on ollut kiinnostavaa kysyä, onko käyttäjien tapa käyttää nettiä muuttunut ja kuinka paljon. Vastaukset ovat samansuuntaiset kuin edellisessäkin kyselyssä: sekä käyttöaika että -tavat muuttuvat uudentyyppisen nettiyhteyden myötä.


Nettiä käytetään hyvin moninaisiin tarpeisiin. Kyselyvaihtoehdoista jäi vahingossa puuttumaan verkkopankki (!) mutta muutamat vastaajat lisäsivät sen omatoimisesti kohtaan Muu. Verkkopankin osuus olisi varmasti muuten ollut suurempi. Vapaamuotoisissa vastauksissa asukkaat kuvailivat hyvinkin tarkkaan omaa netinkäyttöään (ks. liite 2). Jotkut mainitsivat voivansa tehdä nyt kotona asioita, joita on "joutunut" ennen hoitamaan esim. työpaikalla ja työajalla. Yleensäkin minuuttiveloituksen poistuminen on vapauttanut ihmiset etsimään ja kokeilemaan uusia asioita tietoverkoista.


Käyttöajoista kysyttäessä kävi ilmi, että kyselyyn vastanneet eivät olleet mitään varsinaisia tehokäyttäjiä, sillä ehdoton enemmistö (19 vastaajaa ) kertoi käyttävänsä nettiä päivässä 1,5-2 tuntia. 2-5-tuntia käyttäviä oli vain yksi, samoin yli 5 tuntia käyttäviä. Loput pistäytyivät netissä silloin tällöin, mutta kuitenkin monta kertaa viikossa (yht. 2 - 15 tuntia viikossa). Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että netti on päällä aina silloin kuin konekin – käyttäjät ovat siis laskeneet vain sen ajan kun varsinaisesti "tekevät" jotain netissä. Käyttöaikaa voikin tulevaisuudessa olla vaikea arvioida, kun netissä pistäydytään pitkin päivää silloin tällöin pikaisesti. Eräs vastaaja kuvaili:

Katson kotisähköpostini useammin kuin ennen. Käytän enemmän hakupalveluja kuin ennen (siis tyyppiä "tietosanakirjan puuttuessa, katsotaan netistä"). (nainen, yli 40 v.)

Lopuksi vielä kysyttiin, ovatko vastaajat käyneet katsomassa Maunulan Kotikirkon videolähetyksiä tai arkisto-ohjelmia osoitteessa www.kotikirkko.com. Yksi oli seurannut suoraa lähetystä, yksi seuraa ohjelmia säännöllisesti, kolme ohjelma-arkiston ohjelmista seurakuntavaaleihin liittyviä haastatteluja ja Viikon maunulalainen-lähetystä. Kotikirkko-projektin täytyy selvästikin jatkossa panostaa ohjelmatarjonnastaan tiedottamiseen Maunulassa, sillä nimenomaan nopeiden yhteyksien omistajat voivat parhaiten nauttia Kotikirkon paikallisesta ohjelmatarjonnasta.


Espoo 17.3.2002/ Heli Rantanen

Katso liite 1: Kysymykset

Liite 2: Vapaamuotoiset vastaukset