|
|
Maunulanpuron nykytila päivitetty 23.08.2004 |
|
|
|
Maunulanpurolla tarkoitetaan tässä yhteydessä puroa Suursuolta Maunulan uurnalehdon pohjoisosaan asti, jossa puro muuttuu Mätäpuroksi. Puro saa alkunsa Suursuolta Tuusulanväylän länsipuolelta. Puro on alkuosaltaan pellon halki kaivettua ojaa. Oulunkylässä puro saavuttaa asuinalueita ja se on osittain putkitettu kulkemaan maan alla. Metsälän jälkeen puro kulkee Maunulanpuiston metsikössä ja sen jälkeen Maunulan uurnalehdon itäpuolta. Hautausmaan pohjoispuolella puro muuttuu Mätäpuroksi, joka lopulta laskee Pikku-Huopalahteen. Ympäristökeskus on tutkinut Maunulanpuron veden laatua Uurnalehdon kohdalla heinäkuussa vuonna 1987 ja nyt kesäkuussa vuonna 2004. Veden laatu on pysynyt yllättävän samanlaisena vaikka ensimmäisestä tutkimuksesta on jo 17 vuotta. Koska tutkimuskertoja on vain kaksi, niin tuloksia on tarkasteltava yleispiirteisesti. Pienestä tutkimusaineistosta johtuen puroille tyypillinen veden laadun luonnollinen ajoittain voimakaskin vaihtelu ei näissä tuloksissa tule esille. Heinäkuussa 1987 näytteenottopäivänä vesi oli sameampaa, siinä oli runsaasti kiintoainetta ja veden väri oli ruskeampaa kuin kesäkuussa 2004 otetussa näytteessä. Myös veden ravinnepitoisuudet sekä typen että fosforin osalta olivat 17 vuotta sitten korkeampia kuin tämän kesän näytteessä. Veden lämpötila ja happamuusaste olivat samoja molemmilla tutkimuskerroilla. Bakteereja vedessä oli sekä 1987 että 2004 niin vähän, että veden voi luokitella hyväksi uimavedeksi. (HUOM!: Veden uimakelpoisuutta ei ole tutkittu viimeaikaisten rankkasateiden jälkeen. Uintia ei suositella! toim.huom.) Vesi oli kokonaisuutena ottaen kesällä 1987 hieman huonompilaatuista kuin tämän vuoden kesäkuussa, mutta erot eivät olleet mitenkään merkittäviä. Näiden tulosten valossa veden laatu ei olisi oleellisesti muuttunut mihinkään suuntaan viimeisten 17 vuoden aikana. Purovettä voidaan pitää suhteellisen hyvälaatuisena. |
|
|
| Maunulanpuroon ei johdeta asutuksen tai teollisuuden jätevesiä. Veden laatuun vaikuttavat maalta huuhtouman mukana tulevat ravinteet ja kiintoaine sekä lukuisten sadevesiviemärien kautta tulevien vesien laatu. Veden happamuus ja väriarvo muodostuvat pääosin puron syntypaikan vesistä. Puroon laskee kuuden isomman sadevesiviemärin vedet ja lisäksi useiden pienien ojien vesiä. Sadevesiviemärien kautta vesiä tulee mm. Tuusulanväylältä, Pirttipolun ja Airuentien katualueilta, Asesepäntieltä ja Metsäläntieltä, Autokuljetuskeskuksen piha-alueelta, Koivikkotieltä ja Pirkkolantien eteläpuolelta. Vedet ovat lähinnä kaduilta huuhtoutuneita tai pihojen sadevesiä. |
|
|
|
Sadevesiviemärien kautta puroon voi päästä erilaisia haitta-aineita esim. öljyä, pesuaineita ja kemikaaleja. Sadevesiviemärien kautta tulevat pienet päästöt puroihin ovat tavallisia. Kyseessä voi olla vaikka auton peseminen yksityisellä pihalla varsin kaukana purosta, mutta sadevesiviemärin kautta pesuvedet lopulta päätyvät puroon. Liuotinpäästöepäilyn johdosta lokakuussa 2002 ympäristökeskus ottikin purosta vesinäytteen Koivikkotien tuntumasta, josta tutkittiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet), jotka ilmaisevat mahdollista liuottimien vaikutusta. Näytteessä ei todettu muita VOC-yhdisteitä kuin bensiinin lisäaineena käytettyä MTBE:tä ja sitäkin erittäin vähän. Syksyllä 2003 Autokuljetuskeskuksesta karkasi puroon 100 litraa öljyä ja puro puhdistettiin sen jälkeen. Purojen roskaantumisesta on tulossa opinnäytetyö. Maunulanpuro/Mätäpuro oli mukana selvityksessä, joka on tehty toukokuussa 2004. Maunulanpuron alkuosassa Suursuolla ja loppuosassa uurnalehdon alueella roskia oli hyvin vähän ja näiden välilläkin kohtuullisen vähän. Purossa todettiin yksi roskaantumisen ongelmakohta, joka sijaitsi metsässä Maunulanpuiston alueella heti Rajametsäntien länsipuolella. Mustapuroon ja Viikinojaan verrattuna Maunulanpuro oli selvästi vähemmän roskaantunut. Puistoalueella kulkevan puron kunnossapidosta vastaa rakennusviraston viherosasto. Ilmoitukset roskaantumisista ja kyselyt kunnostushankkeista voi osoittaa rakennusvirastolle. Puron veden laadusta ja siihen kohdistuvasta kuormituksesta voi tiedustella ympäristökeskukselta. Ympäristökeskus ottaa mielellään vastaan kaikenlaisia puroa koskevia asukkaiden havaintoja. Paula Nurmi/Helsingin ympäristökeskus |
