KARTANOSTA LANKINIEMEEN

               –MUNKKINIEMEN PUISTOJA 1

Helsinki on puistojen kaupunki. Myös Munkkiniemestä löytyy koko joukko erilaisia puistoja tai puistomaisia alueita. Niistä monet ovat varsin suosittuja ja paljon käytettyjä, kun taas toiset ovat jääneet asukkaillekin melko huomaamattomiksi. Seuraavassa esittelen lyhyesti paikkakuntamme puistojen ominaispiirteitä. 

 

istuva tyttö

Kartanopuisto

 

     KAIKKI ALKAA KARTANOSTA

Munkkiniemen varhaisempi historia on käytännössä sama asia kuin Munkkiniemen kartanon historia. Kartanon päärakennusta ympäröivät aikoinaan laajat puutarha- ja puistoalueet. Isot hedelmä-, vihannes- ja kukkatarhat ovat kadonneet mutta jotain on jäljelläkin. Anders Edvard Ramsayn aikana 1830-luvulla suunniteltuun englantilaistyyliseen puistoon kuului meren puolella epäsäännöllisiä ruohokenttiä ja käytäviä. Osa tästä puistosta (nykyinen Kartanonpuisto) on edelleen olemassa vanhoine komeine puineen. Kartanosta länteen johtaa näyttävä tammikuja, kappale meidän aikamme Tammitiestä. Tämän tammikujan oikealle puolelle avautuu viehättävä Härkähaka, jonka nimi juontuu kartanon häristä.

 

härkähaka

Härkähaka

 

Puistona Härkähaka on varsinainen pieni helmi. Sen harmonista tunnelmaa luovat muutamat persoonalliset puut, nurmikko ja istutukset. Sekä tietysti lampi, jossa yksinkertainen suihkulähde ja yleensä joitakin sorsalintuja. Härkähaka on omiaan rauhalliseen oleiluun kiireettömänä kesäpäivänä.

 

solnanpuisto

Solnanpuisto

 

Solnan puistoa leikkipaikkoineen voi luonnehtia korttelipuistoksi. Se sijatsee Solnan-, Kadetin-ja Riihitien sylissä. Kartanon elämään kytkeytyy historialtaan myös tämä puisto, sillä sen laitamilla ovat aiemmin kohonneet monet kartanon talousrakennukset: riihi, navetta, talli, vaunuvajoineen ja muonamiesten taloja.

     KAKSI MUNKKINIEMELÄISTÄ

Historian henkilöiden mukaan on nimetty kaksi puistoa Munkkiniemen eteläosassa. Gert Skytten puisto muistuttaa kartanon ensimmäisestä omistajasta (1600-luku). Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee tässä puistossa Kaartintorpan tuntumassa, ja ylempää Kalastajatorpan hotellin viereisiltä kallioilta löytyy muistoja kummastakin maailmansodasta. Eliel Saarisen suurisuuntaisessa Munkkiniemi–Haaga suunnitelmassa samalle paikalle olisi rakennettu monumentaalinen Laajalahden linna. 

Stenius-yhtiö omisti Munkkiniemen maa-alueet vuosikymmeninä, jotka edelsivät Munkkiniemen liittämistä Helsinkiin. Sigurd Stenius oli silloin mukana kaikessa, mitä täällä puuhattiin: kaavoituksessa, rakentamisessa, liikenne- ja kouluolojen järjestämisessä, kunnallisissa ratkaisuissa jne. Hän on saanut nimikkopuiston Pikkuniemestä, Munkkiniemen eteläisimmästä kärjestä. Sigurd Steniuksen puiston uumenissa on myös Steniusten sukuhauta. Mainittakoon, että Steniuksentie puolestaan sijaitsee toisaalla, Etelä-Haagassa.

 

stenius

Steniusten sukuhauta. Lisäys JS. Helsingin kaupungin kuvakokelmat

 

     LAAJALAHDEN RANTAMILLA

Kasinonpuiston nimi viittaa vieressä 1930-luvulla kukoistaneeseen ravintola Golf Casinoon.

Ravintolan nimessä golf taas kertoi Suomen ensimmäisestä pienoisgolfradasta. Monet pystyvät paikantamaan Kasinonpuiston paremmin, jos puhutaan Kalastajatorpan uimarannasta.

Vanhoista valokuvista näkee, että nykyisen puiston kohdalla oli runsaasti uimakoppeja isona rakennelmana.

 

Munkiniemen puistot 20.10.2017 013

Munkkiniemenrantaa. Kuva JS © Munkinseutu ry.

Eliel Saarisen suunnitelmista toteutui vain muutama rakennus ja osia katuverkostosta. Laajalahden rannalle Saarinen kaavaili pitkää kävelytietä, jonka esikuvana oli Nizzan Promenadedes Anglais. Nykyisessä Munkkiniemenrannassa on kilometrin pituinen puistovyöhyke meren äärellä. Hiekkatietä reunustavat kukkaistutukset, levähdyspenkit ja mielenkiintoinen puusto.

 

Munkiniemen puistot 20.10.2017 023

Lankiniemen etelärantaa. Kuva JS © Munkinseutu ry.

Munkiniemen puistot 20.10.2017 025

Silta Lankiniemestä Tarvonsaareen. Kuva JS © Munkinseutu ry.

Länteen päin mentäessä, ennen Tarvon saarta, tullaan Lankiniemeen. Munkkiniemen uimaranta sijaitsee siellä. Muutoin metsäistä Lankiniemeä tuskin voi kutsua puistoksi, puistometsäksi ehkä. Silloin kun Kadettikoulu toimi Munkkiniemessä, niin Lankiniemeä käytettiin harjoituksissa ampuma-alueena.

 

Veli-Pekka Salminen

Kuva 1   Mauno Oittisen veistos Istuva tyttö (1971) Kartanonpuistossa

Kuva 2   Härkähaan sorsalampi

Kuva 3   Solnan puisto