image1 

Satavuotiasta itsenäistä Suomea voi tänään hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioksi. Tämä ja valtiollinen itsenäisyys eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä. Taustalla on työtä, sitkeää yritteliäisyyttä ja uhrauksia. Kolmekymmentäkolme nimeä tällä sankarihaudalla ja 621 sankarihautausmaata muualla Suomessa muistuttavat siitä, että itsenäisyyden puolustaminen ja hyvinvoinnin rakentamisen turvaaminen ovat vaatinet raskaimmat uhrit.

Vanhimmilla täällä lepäävistä on ollut muistikuvia levottomasta vuodesta 1917. Kodeissa on ehkä puhuttu siitä, että joulukuun kuudentena päivänä eduskunta hyväksyi senaatin ilmoituksen , jonka mukaan Suomi oli nyt itsenäinen. Tosin asia herätti julkisuudessa vain vähän huomiota. Seuraavan vuoden talven ja kevään traagiset tapahtumat ovat varmasti koskettaneet heidän kotejaan tavalla tai toisella. Omaisia ja sukulaisia on saattanut olla kummallakin puolella Pikkupojat ovat vanhempien varoituksista huolimatta varmaan seuranneet luutnantti Wedden saksalaiskomppaniaa sen edetessä huhtikuussa Munkkiniemen kautta Meilahden suuntaan . Punainen valta vaihtui valkoiseksi .

Luultavasti koulupojat eivät valtiollisista asioista enemmälti piitanneet. Heillä oli omat kiinnostuksen kohteet. Innolla seurattiin kun Paavo Nurmi ja muut suomalaiset urheilijat toivat Suomea maailman kartalle. Kaksikymmentäluvun lopun ja kolmekymmentäluvun alkuvuosien globaali talouspula vaikutti monen pojan kodissa. Kolmekymmentäluvun edetessä valtiollinen vakaus vahvistui, talous koheni ja Munkkiniemeen kohosi kerrostaloja vauhdilla. Helsingin olympialaisiin valmistauduttiin innolla. Pojista oli tullut nuorukaisia. Jotkut vanhimmista olivat ehkä jo perheen perustaneet .Joillakin oli varusmiespalvelu suoritettu ja jotkut olivat varmaan mukana Munkkiniemen suojeluskunnassa.

Kun vuoden 1939 kuuma kesä vaihtui syksyksi rauhallinen kehitys katkesi ja kansakunnan oli ryhdyttävä puolustustaistelun vaatimiin toimiin. Aseisiin kutsutuilla oli kullakin oma historiansa, omat ilonsa, omat surunsa, omat unelmansa. Varmastikaan kukaan heistä ei halunnut sotaa. Silti kaikki olivat valmiita täyttämään sotilasvalansa velvoitteet viimeistä piirtoa myöten Täällä lepäävistä heistä kaatui seitsemän . Tämä sankarihauta vihittiin käyttöön 14 päivä maaliskuuta 1940 eli rauhanteon jälkeisenä päivänä.

Tuo rauha oli raskas, mutta kansakuntamme säilyi itsenäisenä kansanvaltaisena oikeusvaltiona. Historiantutkija Kimmo Rentola on kirjoittanut, että Neuvostoliiton asenteisiin sotien jälkeen vaikutti pitkälti suomalaisten talvisodassa hankkima kunnioitus.

Vuonna 1941 kansamme oli jälleen tartuttava aseisiin . Itänaapurin jatkuva painostus ja sen agressiivinen laajeneminen lähialueillamme ei jättänyt vaihtoehtoja. Jälkiviisaita voi muistuttaa, että jo renesanssivaikuttaja Machiavelli totesi aikoinaan, että maan pelastamiseksi mitään keinoa ei pidä hylätä; maan puolustaminen on aina oikein .

Kesän 1944 taisteluissa saavutimme torjuntavoiton. Muiden maiden kokemuksista tiedämme hyvin mitä tapahtui kun siviiliväestö jäi raan hyökkääjän armoille ja miten hyökkääjä istutti väkivaltaisen järjestelmänsä hallitsemilleen alueille .Suomen osalta Stalinin armeija ei päässyt Viipuria pidemmälle eikä hän ulottanut järjestelmäänsä Suomeen. Kumousta tavoittelevat saivat toimia omin voimin ja valta jäi heiltä saamatta

Sodissamme kaatuneita on kaikkiaan 95.000. Lottia sai surmansa 292. Olemme täällä kunnioittamassa heidän muistoaan. Ajattelemme lämmöllä myös sotainvalideja ja muita sotaveteraaneja,lottia, sotaleskiä ja sotaorpoja, kotiseutunsa menettäneitä ja koko sitä sukupolvea, jonka osalle nuo raskaat vuodet osuivat

Jälleenrakennuksen vuodet toki vaativat äärimmäisiä ponnisteluja . Idänsuhteissa oli hankalia vaiheita, mutta tältäkin osin saavutettiin torjuntavoitto. Sen perustana oli kuitenkin kansakuntamme olemassaolon turvaaminen sotiemme saavutuksena. Tästä kertominen etenkin nuorille ja maahanmuuttajille, uusille suomalaisille, on velvollisuutemme.

Tämän päivän maailmassa väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet ja tulleet entistä konkreettisemmiksi. Puolustusvalmiutemme vaatii lisää resursseja niin aineellisia kuin aineettomiakin. Talvisodan ihmeeseen vaikuttivat myös pyrkimykset kansalaissovun rakentamiseen ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet talouspulan jälkeisinä kasvun vuosina. Hyökkääjä koettiin yhteiseksi viholliseksi. Tänäänkin meidän tulisi huolehtia kansalaisyhteiskuntamme kestävyydestä. Perusarvot kuten demokratia, tasa-arvo, oikeusturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meidänkin peruspilareitamme. Syrjäytyneet ja väliinputoajat on otettava todesta. Huolehtikaamme toinen toisistamme. Kaikkien tulisi voida ajatella, että tätä maata tulee ja kannattaa puolustaa.

Under årtiodens lopp har det blivit allt klarare, vilket öde de sovjetiska makthavarna hade reserverat för vårt folk om försvarslinjerna hade brutits.   Vi tänker med tacksamhet och vördnad på våra stupade hjältar, krigsinvalider och andra krigsveteraner, lottor och hela den generation, som påtog sig ansvaret för landets öden. Men också idag måste vi vara redo att försvara våra gränser, vår demokratiska samhälsordning och dess grundvärden såsom frihet, jämlikhet och rättssäkerhet. Naturligtvis måste vi sörja för att vi har en tillräcklig militär beredskap och att polisen har nödiga befogenheter. Men lika viktigt är tryggandet av samhällsfriden. Situationen av de marginaliserade och utslagna skall tas på allvar. Låt oss ta hand om varandra. Det är väsentligt att försvarandet av Finland är självklart för oss alla..

image13

Syntymäkaupungissani Tampereella on Messukylän sankaripatsas, jonka jalustassa on Yrjö Jylhän runon katkelma, joka on ikään kuin viesti meille :

” Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys onni on sen, joka maataan saa ees palvella hivenen verran”

Ikiaikojen Jumala kotiseutuamme ja koko rakasta isänmaatamme suojelkoon. Må Gud den allsmäktige bevara vår hembygd och hela vårt kära fosterland

Erkki Wuori

 

 

 

20171201 152529 001e 

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi myös Munkkiniemeen saatiin valaistu joulukuusi, jonka Metsäylioppilaat kävivät noutamassa Tuuloksesta. Kuusen jalan asensi Helsingin kaupunki ja joulukuusen pystyskustannuksiin saimme tukea alueen yrittäjiltä, sähköt puukioskin pitäjältä. Puheesta, joululaulutunnelmasta ja glögitarjoiluista pitivät huolen Munkkiniemen seurakunnan edustajat.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyötahoille! Lämminhenkistä joulutunnelmaa Munkinseudun asukkaille toivottaen Munkinseutu ry - Munksnejden rf hallitus

 

Vapaaehtoiset lahjoittajatahot, joille haluamme välittää lämpimät kiitoksemme:

Auratum Asunnot

K-Market

Voutilainen Susanna T.mi

Parturi-Kampaamo Puistotien Tukka.

Iloksi Lifestyle

Skogter Elisabeth

Cafe Tarina

Suomen Lemmikkikulma Oy

Kärkkäinen Liisa / Munkkiniemen Apteekki

Marianne Boutigue

Tonelle Ky

Tessi Oy / Kirja Waldemar

T.mi Asianajotoimisto Laura Korpinen

Max Café

Kosmetiikka Helmi

 

 

Suomisata 

 

 

 

Tervetuloa kahvittelemaan ja kuulemaan yhdessä oloa lisäävästä toiminnasta taloyhtiöissä!

Hyvät Munkinseutu ry – Munksnejden rf:n jäsenet,

Pidämme sääntömääräisen vuosikokouksen 6.3.2017 klo 17.30 -18.00 Munkkivuoren nuorisotalolla, Raumantien 5. Vuosikokouksen jälkeen klo 18.00-20.00 jatkamme asukasillan merkeissä, jonka teemana on Munkkivuoren ja Niemenmäen kiinteistöjen vuokratonttimaksujen suunnitellut korotukset. Paikalle saapuu Helsingin valtuuston eri puolueiden edustajista koostuva paneeli, joka tulee keskustelemaan asukkaiden kanssa asiasta ja pyrkii vastaamaan esille nouseviin kysymyksiin.

Vi håller vårt stadgeenliga årsmöte 6.3. 2017 i Munkshöjdens ungdomshus kl. 17.30, Raumovägen 5. Efter årsmötet får vi höra om stadens planer på höjningen av hyran på hyrestomterna i Munkshöjden och Näshöjden.

Lämpimästi tervetuloa kumpaankin tapahtumaan! / Varmt välkomna till båda tillfällen!

Kevätterveisin/ Vårhälsningar

Munkinseutu – Munksnejden ry

Hallitus/ Styrelsen                                                                                

Tarja.Sarjakoski@iki.fi         Fred.Packalen@freddis.fi

 

 

 

 

Ylipormestarin asukasilta Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Talinrannan asukkaille. Mikä sinua vaivaa tai häiritsee alueella? Onko sinulla kiitoksia tai ideoita kaupungille? Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimässä asukasillassa kaupungin virastojen ja yhteistyötahojen virkamiehet vastaavat asukkaiden kysymyksiin alueen ajankohtaisista aiheista. Keräämme alueen asukkailta ennakkoaiheita ja -kysymyksiä tukemaan tilaisuuteen valmistautumista. Kysymys voi olla yksittäinen sinua askarruttava asia alueella tai laajempi kokonaisuus. Voit kirjoittaa kysymyksen tälle tapahtumasivulle tai lähettää sen sähköpostilla asukasyhteistyo(a)hel.fiLisätietoa ylipormestarin asukasillasta päivitetään tälle tapahtumasivulle. Kaikille alueen asukkaille jaetaan kutsu kotiin marraskuussa. Tilaisuus on katsottavissa myös suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena osoitteessa www.helsinkikanava.fiTilaisuuden järjestävät yhteistyössä Munkinseutu ry - Munksnejden rf sekä Helsingin kaupunginkanslian asukasyhteistyötiimi.Tervetuloa!
#ylipormestarinasukasilta

Asukasillassa vastaamattomia kysymyksiä:

Huopalahdentien liikenteestä; vihreät valot Huopalahden tieltä Ulvilantielle käännyttäessä Pohjolantalon risteyksessä (kaupungista päin tultaessa) ovat niin lyhyet, ettei niistä ehdi kuin yksi kaksi autoa kääntymään kerrallaan. Tämä on johtanut siihen, että HSL:n bussit ovat reiteiltään poiketen ryhtyneet kääntymään edellisestä risteyksestä ostoskeskuksen pysäkeille ja näin aiheuttaneet ostoskeskuksen tiimoilla ruuhkautumista. Olisiko kääntyville ajoneuvoille mahdollista pidentää vihreitä valoja, jotta tältä pieneltä sekasorrolta ja sooloilemiselta vältyttäiisiin?

Vastaus:

Kuvailtu ongelma on tiedossa kaupunkisuunnitteluvirastossa. Huopalahdentie-Ulvilantie-Lapinmäentie - risteyksessä vasemmalle Ulvilantielle kääntyviltä busseilta puuttuu vielä liikennevaloetuus. Etuuden tekeminen on liikennevalotoimiston työjonossa. Tuleva etuus vaikuttaa muiden suuntien bussietuuksiin ja hidastaa muita bussilinjoja, joten sen vaikutuksia täytyy aikanaan seurata.

"Milloin Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen saadaan muovinkeräyspiste?"

Vastaus:

Kiitos palautteesta ja ehdotuksesta uudeksi kierrätyspisteeksi.

Pahoittelemme, mutta HSY:n alueelle ei tulla rakentamaan uusia kierrätyspisteitä. Poikkeuksena tästä ovat uudet isot pientaloasuinalueet sekä esimerkiksi maankäytön muutosten vuoksi poistuvia kierrätyspisteitä korvaavat pisteet. Uusia pisteitä ei rakenneta, sillä tuottajien vastuulle pakkausasetuksessa määritetty keräyspistemäärä on alueellamme täynnä. Tuottajat on velvoitettu järjestämään Suomeen 1850 lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten keräyspistettä ja 500 muovipakkausten keräyspistettä.

HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n verkostoa 1.1.2016. Näin siksi, että uuden pakkausasetuksen myötä vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirtyi tuottajille eli teollisuudelle ja pakkaajille. HSY vastaa kierrätyspisteiden säiliöiden kunnossapidosta, pisteiden siivouksesta ja luvista sekä asiakaspalvelusta. Rinki Oy puolestaan vastaa lasi- metalli-, kartonki- ja muovipakkaussäiliöiden tyhjentämisestä sekä kierrätyspisteverkoston laajuudesta.

asiakaspalvelu@hsy.fi">asiakaspalvelu@hsy.fi<mailto:asiakaspalvelu@hsy.fi>

puh. (09) 1561 2110 (ma-pe 8.30-15.30).

www.hsy.fi<http://www.hsy.fi>

Huopalahdentien ylittävä jalankulkusilta näyttää huonokuntoiselta. Mikä on sen kunto ja pitäisikö silta maalata?

Vastaus:

Pienempiä siltoja ei yleensä näy investointiohjelmissa, mutta niistä on prioriteettilista ja niitä korjataan. Huopalahdentien jalankulkusillan rakenteita on tänä syksynä käyty tutkimassa useampaan kertaan. Etenkin portaan kohdalla rakenteen pääpalkit ovat päässeet ruostumaan pahoin sisältä käsin. Hanke lähtee pikaisena liikkeelle. Jo tänä vuonna korjattaneen heikoimmassa kunnossa olevat porrassyöksyt. Ensi vuonna jatketaan töitä myös kannella, jos rahoitus järjestyy.

 

Munkinseutu yhdistys esitti kutsun 16.3.2016 järjestämäänsä asukasiltaan, jossa Munkkiniemen palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja Heidi Pietilä kertoi palvelukeskuksen ajankohtaisista asioista ja palvelutarjonnasta. Alustuksen ja sen herättämän keskustelun jälkeen pidettiin Munkinseutu - Munksnejden ry:n sääntömääräisen vuosikokous. 

Rantatalkoot

Meillä on myös ilo kertoa, että Helsingin kaupunki on päättänyt järjestää Rantatalkoot tänä keväänä Munkkiniemenrannassa lauantaina 23.4.2016 n. klo 11-15 (aikataulu tarkentuu vielä) yhteistyössä Munkinseutu ry:n kanssa. Helsingin kaupunki (rakennusvirasto, ympäristökeskus ja mahdollisesti myös liikuntavirasto) järjestävät tänä keväänä toiset vuosittaiset rantojensiivoustalkoot Itämeri-toimenpideohjelmansa osana ja Itämerihaasteen puitteissa. 23.4.2016 kannustetaan puistokummeja, kaupunginosayhdistyksiä, kouluja ja nuorisotaloja järjestämään myös rantojensiivousta, mutta tämä on kaupungin itse järjestämä tapahtuma. Samana päivänä järjestetään rantatalkoot myös Tallinnassa, Turussa ja Pietarissa, ja kaupungit tekevät mm. tapahtumien viestintään liittyen yhteistyötä. Aluksi apulaiskaupunginjohtajat avaavat tilaisuudet ja tervehtivät toisiaan videoyhteyden välityksellä, seuraavat pari-kolme tuntia siivotaan rantoja ja lopuksi on tarjolla musiikkia. Siivouksen aikana ja jälkeen on mahdollisuus seurata ympäristötaiteilija Tikke Tuuran tekemiä installaatioita kerätyistä roskista ja käydä pullakahvilla.  

Olisi hienoa, jos saisimme Munkinseudulta paljon asukkaita mukaan 23.4. järjestettäviin talkoisiin. Tapahtuman myötä myös Munkinseutu ry – Munksnejden rf tulee olemaan näkyvissä tapahtumaa varten tuotetuissa materiaaleissa kuten julisteessa, netti-ilmoittelussa ja FB-tapahtumassa. Viime vuonna järjestettiin ensimmäiset Rantatalkoot Vanhankaupunginkoskella, jolloin kaupunginosayhdistys Artovan lisäksi yhteistyötä tehtiin Tekniikan museon, ravintola Koskenrannan ja Tikke Tuuran kanssa. Ympäristökeskus, HKR ja Stara hoitavat luvat, siivoustarvikkeet ja tapahtumaan tarvittavan muun rekvisiitan kuten esiintymisteltan sekä järjestävät osallistujille talkooevästä. Vanhankaupunginkoskella oli osallistujia oli n. 100, pistetään me Munkinseudulla osallistujaluku vielä paremmaksi!

Lämpimästi tervetuloa !

 

Kevätterveisin/ Vårhälsningar

Munkinseutu – Munksnejden ry

Hallitus/ Styrelsen                                                                                

Tarja.Sarjakoski@iki.fi        Fred.Packalen@freddis.fi

 

 

ostariPäätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6487-3 mukaisen Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelman.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

taina.toivanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta
2 Piirustus   6487-3
3 Vuorovaikutusraportti

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto,   valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Yleistä

HSL-alueen runkobussilinjasto 2012–2022 -suunnitelman mukainen linjasto muodostuu kehämäisistä poikittaislinjoista ja säteittäisistä pääkeskukseen suuntautuvista linjoista. Poikittaisista runkobussilinjoista on toteutettu linjat 550 ja 560. Nyt suunnittelussa oleva runkobussilinja 500 (Herttoniemi - Pasila - Meilahti - Munkkivuori) pohjautuu linjoihin 58 (Itäkeskus - Munkkivuori) ja 58B (Itäkeskus – Meilahti).

Runkobussilinjojen perustaminen edellyttää riittävän nopeuden ja luotettavuuden takaamista mm. infrastruktuurin avulla. Nyt tehdyn suunnittelun tavoitteena on laatia runkolinjojen reitille liikennejärjestelyt, jotka mahdollistavat liikennöinnin toimintaedellytykset niin, että linjojen nopeus ja palvelutaso saadaan runkolinjalle hyväksyttävälle tasolle. Suunnittelutyö on tehty yhteistyössä HSL:n kanssa.

Nykytilanne

Munkkivuoren ostoskeskuksen eteläpuolinen pysäköinti on toteutettu ostoskeskuksen edustalla olevan kentän keskellä kahtena kampana, jonka molemmilla puolilla on yksisuuntaiset ajokaistat. Lisäksi pysäköintiä on ostoskeskukseen liittyvän jalkakäytävän viereisellä reunalla. Ostoskeskuksen alueella on kaikkiaan 223 autopaikkaa.

Munkkivuoreen päättyvien linjojen bussit kääntävät ajosuuntaa kiertämällä ostoskeskuksen vastapäivään reittiä Ulvilantie - Huopalahdentie - Naantalintie - Raumantie.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitelma toteuttaa Munkkivuoren ostoskeskuksen voimassa olevan asemakaavan viitesuunnitelman mukaisen pysäköintiratkaisun ostoskeskuksen edustalle. PysäkPäätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6487-3 mukaisen Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelman.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

taina.toivanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta
2 Piirustus   6487-3
3 Vuorovaikutusraportti

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto,   valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Yleistä

HSL-alueen runkobussilinjasto 2012–2022 -suunnitelman mukainen linjasto muodostuu kehämäisistä poikittaislinjoista ja säteittäisistä pääkeskukseen suuntautuvista linjoista. Poikittaisista runkobussilinjoista on toteutettu linjat 550 ja 560. Nyt suunnittelussa oleva runkobussilinja 500 (Herttoniemi - Pasila - Meilahti - Munkkivuori) pohjautuu linjoihin 58 (Itäkeskus - Munkkivuori) ja 58B (Itäkeskus – Meilahti).

Runkobussilinjojen perustaminen edellyttää riittävän nopeuden ja luotettavuuden takaamista mm. infrastruktuurin avulla. Nyt tehdyn suunnittelun tavoitteena on laatia runkolinjojen reitille liikennejärjestelyt, jotka mahdollistavat liikennöinnin toimintaedellytykset niin, että linjojen nopeus ja palvelutaso saadaan runkolinjalle hyväksyttävälle tasolle. Suunnittelutyö on tehty yhteistyössä HSL:n kanssa.

Nykytilanne

Munkkivuoren ostoskeskuksen eteläpuolinen pysäköinti on toteutettu ostoskeskuksen edustalla olevan kentän keskellä kahtena kampana, jonka molemmilla puolilla on yksisuuntaiset ajokaistat. Lisäksi pysäköintiä on ostoskeskukseen liittyvän jalkakäytävän viereisellä reunalla. Ostoskeskuksen alueella on kaikkiaan 223 autopaikkaa.

Munkkivuoreen päättyvien linjojen bussit kääntävät ajosuuntaa kiertämällä ostoskeskuksen vastapäivään reittiä Ulvilantie - Huopalahdentie - Naantalintie - Raumantie.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitelma toteuttaa Munkkivuoren ostoskeskuksen voimassa olevan asemakaavan viitesuunnitelman mukaisen pysäköintiratkaisun ostoskeskuksen edustalle. Pysäköintikammat siirretään kiinni ostoskeskuksen tonttiin ja niiden eteläpuolelle tulee kaksisuuntainen ajoväylä. Raumantien ja Naantalintien liittymään rakennetaan kiertoliittymä, jossa myös bussi voi ajaa ympäri. Raumantien eteläreunaan järjestetään tilat takseille sekä pysäkki- ja odotustilat busseille. Runkolinjan 500 lähtöpysäkki tulee Ulvilantien ja Raumantien liittymään.

Suunnitelman myötä ostoskeskuksen edestä poistuu 21 autopaikkaa. Naantalintielle ostoskeskuksen pohjoispuolelle on mahdollista merkitä 8 uutta pysäköintipaikkaa, kun linja-autoliikenne ei enää kulje tätä kautta. Näiden muutosten myötä poistuu ostoskeskuksen alueelta yhteensä 13 pysäköintipaikka, mikä tarkoittaa 6 %:n vähennystä.

Pysäköinnin eriyttäminen omalle alueelleen selkeyttää pysäköintiä ja parantaa bussiliikenteen sujuvuutta, kun pysäköintiliikenne ei ole enää bussien reitillä. Liikenneympyrän rakentaminen Raumantien ja Naantalintien liittymään vähentää bussien liikennöintikustannuksia, kun niiden ei tarvitse ajosuuntaa vaihtaakseen kiertää Huopalahdentien ja Naantalintien kautta.

Suunnitelmassa Ulvilantieltä poistetaan kaksi laajemmalle jalankulkureitistölle tarpeetonta ja valo-ohjaamatonta suojatietä. Poistetut suojatiet olisivat olleet turvallisuudeltaan heikkoja, sillä ne ylittivät 2-3 samansuuntaista ajokaistaa. Suunnitelmassa muutetaan myös Ulvilantien ja Raumantien kaksisuuntaiset yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät yksisuuntaisiksi pyöräjärjestelyiksi.

Liikennesuunnitelma oli kommentoitavana KSV Forumilla 7. - 18.9.2015 osana linjan 500 liikennesuunnitelmia. Vuorovaikutusraportti on Runkolinjan 500 liikennesuunnitelmien esityslistan liitteenä.

Liikennejärjestelyiden kustannus on arviolta 1 500 000 euroa.

Sata vuotta sitten  Keisarillinen Suomen Senaatti päätti perustaa silloisen Helsingin maalaiskunnan sisälle Munkkiniemen taajaväkisen yhdyskunnan. Maankäyttöyhtiö Ab Stenius Oy oli vuonna 1910 ostanut pääosan Munkkiniemen kartanosta ja alueen käyttöä varten teettänyt arkkitehti Eliel Saarisella mittavan Munkkiniemi-Haaga -suunnitelman, joka julkistettiin samoihin aikoihin. Suunnittelu edellytti myös aluehallinnon järjestämistä. 1930-luvulla ripeästi kasvanut Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin suuren alueliitoksen yhteydessä 1.1.1946.

Edellä mainitun satavuotismuiston merkeissä Munkinseutu ry. – Munksnejden rf. järjesti alueen asukkaille juhlatilaisuuden Kalastajatorpalle. Ohjelmassa oli muun muassa Helsingin historiaan perehtyneen Euroopan historian professorin Laura Kolben esitelmä. Lisäksi saimme kuulla kadettikvartetin esityksiä. Tilaisuus jatkui  muistelusten ja leppoisan yhdessäolon sekä coctail-tarjoilun merkeissä.

munkka 

21.04.2015 14:24

 

Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä laajenee Lauttasaaren ja Munkkiniemen alueelle.

Liikennemerkkien asentaminen kestää usean kuukauden. Merkit ovat aluksi huputettuina. Tällöin pysäköinti jatkuu vielä ennallaan. Tavoite on, että huput poistetaan ja pysäköinti muuttuu koko kaupunginosa kerrallaan 1. lokakuuta.

Tunnuksia ei voi vielä lunastaa. Tunnusten lunastaminen on mahdollista 25.8. alkaen. 

Asukaspysäköintitunnuksen hinta on 9 euroa/kk (1.10.-31.12.) ja 10 euroa/kk vuonna 2016, mikä on puolet vanhojen asukaspysäköintialueiden hinnasta. Yrityspysäköintitunnus maksaa 30,83 e/kk.

Asiasta on päättänyt kaupunkisuunnittelulautakunta 14. huhtikuuta.

Ilman tunnusta pysäköiminen jatkossa

Asukas- ja yrityspysäköintipaikat merkitään liikennemerkeillä (kuvat alla). Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään neljä tuntia arkisin kello 8–20. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Lisäksi liikkeiden edustoilla olevat paikat säilyvät valtaosin ennallaan, eli niillä on mahdollista pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta.

Näin lunastat tunnuksen

1. Tule käymään rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) syksyn aikana, aikaisintaan 25.8.2015. Tunnuksen saadakseen on siis valitettavasti tultava paikalle.
2. Ota mukaan ajokortti ja rekisteriote.
3. Valmistaudu maksamaan tunnus heti.

Systemet fört boende- och företagsparkeringen som är i användning i Helsingfors innerstad utvidgas i oktober till Drumsö och Munksnäs. Förändringen innebär att man för parkering på Drumsö och i Munksnäs på de flesta platser längs gatorna från och med oktober behöver ett tillstånd för boende- eller företagsparkering.  Invånare och företag på Drumsö och i Munksnäs kan få parkeringstillstånd. Ett tillstånd för boendeparkering kostar 9 e/mån (1.10.–31.12.2015) och år 2016 10e/mån. Ett tillstånd för företagsparkering kostar 30,83 e/mån. Tillstånd kan fås för högst ett år i sänder.

Parkering utan parkeringstecken i framtiden

Platser för boende- och företagsparkering markeras med en trafikskylt. Utan parkeringstecken kan man parkera på platser längs gatorna med parkeringsskiva fyra timmar vardagar klockan 8-20. Under kvällar och nätter samt under veckoslut är parkeringen inte begränsad. Dessutom bevaras de flesta parkeringsplatser framför affärerna oförändrade, dvs. det är möjligt att parkera för en kort stund utan tecken.

Så här löser du in ett parkeringstecken

1. 1}Besök byggnadskontorets kundtjänst (Norra Magasinsgatan 9) under hösten, tidigast 25.8.2015. Tyvärr måste man för att få ett parkeringstecken personligen besöka kundtjänsten.
2. Ta med körkort och registerutdrag.
3. Var beredd att betala genast.                   

Lisätiedot:

www.hel.fi/pysakointi