Ympäristön hoitamattomuus ärsyttää Oulunkylässä


 

 




Yksi Oulunkylän kauneimpia puurakennuksia on vanha puukoulu. Alueen asukkaita kuitenkin ärsyttää koulun ja sen lähiympäristön hoitamattomuus.

Joitakin vuosia sitten Teinintiellä vanhan puukoulun vierestä tuhoutui tulipalossa isohko puinen asuinkerrostalo. Tontilla on palaneen talon kivijalka ja siihen liittyvä porstua sekä tiilikasoja. Kivijalan keskeltä nousevat komeasti koivut. Iltaisin ja viikonloppuisin tontilla on istuskellut illanviettäjiä nauttimassa virvokkeitaan. Liekö heidän mukanaan kantautunut muuta epämääräistä rojua tontille. Ohikulkijat kummastelevat hyvällä paikalla olevan tontin säilyttämistä tuossa tilassa.

Myös koulun luonnonympäristön hoitamattomuus kummastuttaa ohikulkijoita. Asukkaat myös ihmettelevät miksi koulu ei tee asialle mitään. Keväällä viimesyksyiset puiden lehdet lojuivat siivottomana mustana liejuna kadulla. Nyt kesällä koulun ympäristö rehottaa valtoimenaan rikkaruohoa ja esimerkiksi yksi yleisimmin allergisoiva kasvi pujo kukkiin komeasti koulun edustalla.

Koulun vieressä olevaa Teininpuistoa on hoidettu ajoittain, mutta sekin vaikuttaa villiintyneeltä. Alueen hoitamattomuus kummastuttaa ja ärsyttää ohikulkijoita. Puistoon on jo levinnyt palsa, joka levitessään tuhoaa alleen normaaliin suomalaiseen luontoon kuuluvat kasvit. Samoin puistossa pesii rusakoita ja citykaneja, jotka ovat jo saaneet monenlaista tuhoa aikaan lähiseudulla. Teininpuistoon on istutettu jalopuita, mutta asukkaat pelkäävät, että nekin hukkuvat villiintyneeseen heinikkoon. Hoitamaton alue lisää alueella liikkuvien ihmisten turvattomuutta, kun katuvalaistuskin uppoaa ryteikköön.

Palaneen talon tontin omistaa Oulunkylän Seurakunnan Siirtolayhdistys ry – Ossy ry, joka ylläpitää mm. Sammatissa leirikeskustasta ja järjestää Lasten Kesäakatemiaa. Yhdistyksen asioista vastaavan nuorisotyöpappi Perttu Tapion mukaan yhdistyksellä ei ole resursseja rakentaa tontille mitään ja sen vuoksi yhdistys on valmis myymään tai vuokraamaan tontin. Eräs yksityishenkilö onkin useasti ilmaissut halunsa tontin ostoon. Hän on myös ollut yhteydessä kaavoittajaan. Tontin myyminen edellyttäisi tontin lohkomista, sillä palaneen talon tontti on samaa tonttia koulun kanssa. Yhdistyksen mukaan lohkomista on pyydetty kaupungilta, mutta asia ei ole edennyt. Tontilla sijainneet hirret on sen sijaan myyty partiolaisille ja kuljetettu pois.

Tällä hetkellä tontti on yleisten rakennusten tontti, mutta käyttötarkoitusta voitaisiin muuttaa. Kaupungin taholta (kaavoittaja, kaupungin museo) on lisäksi esitetty toive, että kivijalka säilytetään tontilla tavalla tai toisella.

Koulun ympärillä oleva hoitamaton metsikkö ja puistikko sen sijaan on Helsingin kaupungin aluetta. Puistoalue kuuluu 2. hoitoluokkaan, joten sitä hoidetaan harvakseltaan. Kesällä eräs puistossa töissä ollut kaupungin työntekijä totesi, etteivät he saa käydä sitä kovin usein hoitamassa.

Lähialueen asukkaat ovat jatkuvasti ja säännöllisesti huomauttaneet kaupungille alueen hoitamattomuudesta. Asukkaat ovat jo vuosia siivonneet Teininpuistoa. Mestarintiellä asuvan Asta Lindqvistin näkeekin usein siivoamassa ja kitkemässä rikkaruohoja Teininpuistossa Mestarintien puolella. Keväisin asukkaat ovat kerännet puistosta kasseittain roskia ja kesällä niittäneet nokkosia ja muita rikkakasveja polkujen varsilta. Koiraulkoiluttajille asukkaat toivoisivat sen verran ryhtiä, ettei koirankakkoja enää tarvitsisi keräillä.

Ossy ry on viime kesänä maalauttanut koulukiinteistön. Koulun ulkovalaistus uusittiin myös viime vuonna. Talvella, kun puut olivat lehdettömiä, koulukiinteistö olikin ympäristönsä kaunistus, kun talon nurkille asennetut valonheittimet valaisivat talon alhaalta ylöspäin. Vihreä Oulunkylä voisi näyttäytyä kauniimpana, jos koulun ympäristö vielä siistittäisiin arvoiseensa kuntoon. Koulun nurkilla kasvaa perennoja, erilaisia ruusupensaita, iso omenapuu, tammen taimia, iso vaahtera ja komea kuusi. Vaikka tonttiasia koulun ympärillä onkin pysähdyksissä, niin ympäristön hoitamista sen ei pitäisi estää.

 
Teksti: Jan-Erik Krusberg
Kuva: Eeva Liinaharja ja Tapani Renkonen

Kommentoi juttua  

Paluu edelliselle sivulle