Kohti turvallisempaa liikennekulttuuria

Moni on sitä mieltä, että pyöräilijät ovat kaupunkiliikenteen pahimpia häiriköitä. Pyöräilijät ajavat pelottavan lujaa jalankulkijoiden joukossa eivätkä piittaa liikennesäännöistä. Toisaalta taas liikenneympäristö on usein suunniteltu niin, että pyöräilijän voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta noudattaa sääntöjä ilman että joutuisi taluttamaan ajoneuvoaan. Liikenne on kuitenkin kaikkien yhteistoimintaa...

Polkupyöräilyn näkyvyys ja pyöräilijöiden määrä on hyvin riippuvainen säästä. Vuonna 2007 kevyen liikenteen laskentapisteessä Veräjämäen sillalla mitattiin elokuussa noin 1500 pyöräilijää vuorokaudessa, viime vuonna samaan aikaan vajaa puolet vähemmän huonon sään takia.

Oulunkyläisen ilmestymisalueella on suhteellisen hyvät mahdollisuudet pyöräilyyn, sillä maastot ovat vaihtelevia ja pyöräteitä on paljon. Oulunkylän alueella liikkuukin paljon työmatkapyöräilijöitä Malmilta, Pukinmäestä, Pakilasta ja Torpparinmäestäkin keskustaan. Samoin poikittaisliikenne polkupyörällä kulkee Oulunkylän kautta. Työmatkapyöräilystä kertoo myös se, että keskimääräinen pyöräilymatka on noin 5 kilometriä.

Asemanseudulla pyöräilyn vilkkauden huomaa erityisen hyvin aamulla, kun työmatkaliikenne polkupyörällä, junalla liikkeellä olevat sekä kouluun Veräjämäen puolelta tulevat risteilevät vaarallisen näköisesti. Koulujen alettua pienten pyöräilijöiden määrä on taas lisääntynyt. Useat heistä saavat ikänsä vuoksi (alle 12 vuotta) ajaa jalkakäytävillä. Oulunkylän ala-asteelle pääsee hyvin myös pyöräteitä pitkin. Teinintiellä, kirkon edustalla, valitettavasti kuitenkin yleinen tapa on ajaa rinnakkain jalkakäytävällä tai leveästi tiellä.

Käytä kypärää ja käytä oikein

Polkupyöräilijä on melko suojaamaton liikenneonnettomuuksissa. Taajamissa tapahtui yli puolet kuolemaan ja lähes 90 % loukkaantumiseen johtaneista polkupyöräilijöiden onnettomuuksista. Loukkaantumisriski on kaksinkertainen 10–17-vuotiailla pyöräilijöillä koko väestöön verrattaessa. Lasten havaintokyky liikenteessä on vajavainen ja lisäksi he eivät näe liikennettä autojen takaa. Tämän vuoksi autoilijan onkin hyvä muistaa perussääntö: Hiljennä aina kun näet lapsia liikenteessä!

Pyöräilijän menehtymisen syy on usein päävamma. Vuoden 2007 onnettomuuksissa kuolleista 17:sta pyöräilijästä kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut puolet. Menehtyneistä vain kahdella oli kypärä käytössä ja oikein kiinnitettynä. Suurin osa polkupyöräilijöiden onnettomuuksista on kaatumisia tai ulosajoja. Näissä kypärän suojaava teho on parhaimmillaan.Kolmannes suomalaisista pyöräilijöistä käyttääkin kypärää säännöllisesti. Hyvä näin! Naiset käyttävät kypärää hiukan useammin kuin miehet. Erityisesti kypärää käytetään työmatkapyöräilyssä, minkä voi huomata Oulunkylänkin raitilla.

Risteykset vaaranpaikkoja

Risteykset ovat polkupyöräilijöiden vaaranpaikkoja, sillä lähes puolet polkupyöräonnettomuuksista tapahtuu suojatiellä. Oulunkylässä polkupyöräilijöiden liikenneonnettomuudet ovat sattuneet Mäkitorpantielle risteävien teiden risteyksissä, Käskynhaltijantien ja Siltavoudintien risteyksen lähettyvillä sekä Ogelin liikekeskuksen vierellä. Lähes kaikissa paikoissa polkupyörätie ja autojen ajorata risteävät. Vaaranpaikkoja polkupyöräilijälle on myös esimerkiksi Maaherrantien ylittäminen asemanseudulla, sillä polkupyöräilijällä on heikko näkyvyys Oulunkyläntielle. Pyöräilijän on ajettava melkein ajoradalle ennen kuin näkee autoliikenteen ja silloin saapuva autoilija näyttää kiukuspäissään nyrkkiä, kun joutuu pysähtymään pyöräilijän takia.

Käpylästä päin tultaessa Kirkkoherrantien ja Oulunkyläntien risteys on vaarallinen autoilijoille ja pyöräilijöille, kun kääntyvä autoliikenne risteää pyörätielle. Pyörätiellä ajetaan melko lujaa. Toisaalta taas, jos polkupyöräilijä kääntyy Oulunkylän tieltä ylös Kirkkoherrantielle, niin pyörätie loppuukin yhtäkkiä ja pyöräilijän on siirryttävä ajoradalla.

Polkupyörä on ajoneuvo, vaikka se useimmiten liikkuukin pyörätiellä kevyen liikenteen väylällä jalankulkijoiden joukossa. Viime aikoina on kuitenkin esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija nostanut keskusteluun polkupyöräilijöiden siirtämisen autoliikenteen joukkoon. Polkupyörän ajonopeus on helpostikin 20 kilometriä tunnissa. Jos alueellinen nopeusrajoitus on 40 tai 30 kilometriä tunnissa, niin ajoradalle punaisella merkitty pyörätie voisi olla pyöräilijälle turvallisempi kuin sukkulointi jalankulkijoiden joukossa.

Kohti huomaavaista liikennekulttuuria

MLL:n Oulunkylän yhdistys osallistui valtakunnalliseen suojatiekampanjaan. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Mari Blomqvist ala-asteen nurkalla ensimmäisenä koulupäivänä auttamassa pieniä koululaisia tienylityksessä. Isille pieni liikennesääntöjen kertaus olisi paikallaan, sillä näyttävät kulkevat polkupyörätiellä.

Pyöräilyturvallisuudesta keskusteltaessa puhutaan useimmiten kypärän pakollisesta käytöstä. Se ei kuitenkaan riitä. Liikenne on yhteispeliä. Huomaavaiseen liikennekulttuuriin kuuluu se, että kaikki liikenteessä olijat joustavat ja ottaa kaikki liikenteessä olijat huomioon. Ajonopeuksia alentaminen ja nopeuksia noudattaminen on helppo keino liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Autoilijan on syytä muistaa, että pyörätien poikki kääntyvän auton tulee aina väistää pyörätietä ajavia pyöräilijöitä. Myös kärkikolmion takaa tai pihasta tultaessa autoilijan on väistettävä pyöräilijöitä. Liikenneympyrässä ajava auto on aina kääntyvä auto ja sen vuoksi väistämisvelvollinen. Oulunkylässäkin on lähes kaikissa risteyksissä pyörätie merkitty jatkuvaksi suojatien vieressä, joten kääntyvä auto on väistämisvelvollinen.

Toisaalta polkupyöräilijöidenkin on syytä ottaa kaikki liikenteessä olijat huomioon. Nopeutta pitää vähentää risteystä lähestyessä ja ohitustilanteissa kevyen liikenteen väylällä. Polkupyörän kelloa kannattaa soittaa ajoissa! Kellon soittaminen kevyen liikenteen väylällä on huomaavaista. Ja syksyn lähestyessä on syytä tarkistaa polkupyörän valot ja käyttää valoja jo hämärässä.

Bussipysäkillä pyörätiellä seisoskelevat jalankulkijat kiukuttavat polkupyöräilijöitä. Jalankulkijoiden on myös hyvä muistaa, että polkupyörä ei pysähdy helposti, joten varovaisuus on viisautta kevyen liikenteen väylällä.

Kaupunginosayhdistykset, kuten Oulunkylä Seurakin, ja muut yhdistykset pyrkivät vaikuttamaan liikennesuunnitteluun. Katso esimerkiksi:
Kaupunkiliikkujat,
Helsingin Polkupyöräilijät.

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelu kuuntelee myös asukkaiden ääntä. Yhtenä keinona on palautteen antaminen kevyen liikenteen suunnittelusta ja väylistä. Palautetta voi antaa Kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilla.

 
Jaana Kenola

Kommentoi juttua