Pikkukosken uimarannan keskusrakennus

Artikkeli rakennuksen harjakaisista
 
Rakennuksen suunnittelija

Asemapiirros

Oulunkylän Arkkitehtuurisivulle

 

Suunnittelun lähtökohta

Korkean kallion juureen, kosken suvannon syliin asettuva rakennus muodostaa suojaisan kehän, jonka voi avata tai sulkea kääntöovin. Suljettuna sen keskelle jää suojaisa sisäpiha yksityiseen käyttöön ja avattuna terassitila aukeaa kesäiseen rannalla oleiluun ja kesäkahvilan pitoon. Sauna- ja kerhotilat sekä uimavalvomon ja kahvila kiertyvät luostarimaisen sisäpihan ympärille. Kerhotilat ja valvomo avautuvat kohti jokisuuta ja kallion kärkeä. Sauna sijoittuu tilasarjan päähän sisäpihalle. 

Rakennus on läpi vuoden uimareiden käytössä. Korkealuokkaisen puuarkkitehtuurin lisäksi tavoitteena olivat pitkäikäisyys ja suljettavuus ilkivaltaa vastaan. Rakennus valmistuu kesällä 2005 osana Vanhan Kaupungin alueen kehityssuunnitelmaa.



 


Rakennuksen löylyhuone tehtiin Kaapelitehtaalla valmiiksi kesällä 2004 ja se koottiin uudelleen keväällä 2005      

Vuonna 2001 Pikkukosken aikaisempi uimalarakennus paloi tuhopoltossa ja rannalle tuotiin väliaikaisesti "työmaakoppi", joka tarjosi kesäaikaan uimavalvonta- ja kioskipalveluja. Valtuustossa mm. oulunkyläläinen Ilkka Taipale esitti, että Pikkukoski voisi olla avantouimareiden käytettävissä.

TKK:n puustudio järjesti syksyllä 2003 suunnittelukilpailun Uimarannan keskusrakennukseksi Pikkukoskelle. Voittajaksi valittiin Tatu Korhosen ehdotus nimimerkillä ”Tuulenpesä”. Kilpailuvaiheen jälkeen puustudiokurssin suunniteltavaksi ja toteutettavaksi jaettiin rakennuksen löylyhuone. Kaupunkisuunnitteluvirasto toivoi löylyhuoneessa käytettävän Pihlajamäen keskustasta puretun Säilän talon seinähirsiä. 

Noin kahdeksankymmenen vuoden ikäinen 
Säilän talo oli viimeinen Aarnikanmäen omakotitaloista, joita Pihlajamäen koillisosassa oli ennen nykyisiä kerros- ja rivitaloja.
Oheisessa kuvassa näkyvät taustalla olevat hirret.

 

Varsinaisen rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Tatu Korhonen ja se  toteutuu Helsingin kaupungin liikuntaviraston rakennuttamana. Rakennuksen alapohja on arinamainen liimapuuristikko,  joka on perustettu teräspaalujen varaan. Ristikolta nousevat rankorakenteiset rakennukset,  joita täydentävät suuret kääntöovet. Runko on jäykistetty vanerilevyin ja ulkoverhouksena on liimapuupaneeli. Lämpöeristeenä on ekovilla ja lämmitysmuotona puurungon päälle valetussa laatassa on lattialämmitys. Puusepäntyönä tehdyt mäntypuiset saunan rakenteet soveltavat pystyhirsirakennetta. Lattia ja katto on höylättyä kuusta ja lauteet tervaleppää. Saunan erityisvaatimuksena olivat purettavuus ja siirrettävyys valmiiseen rakennukseen.

 

 

Sisäseinät ovat höylättyä kuusipaneelia ja ulkopinnat hienosahattuja. Ulkoverhous on kuullotettu valkoisella öljypohjaisella puunsuoja-aineella ja sisällä pintakäsittelyt ovat vesiliukoisia. Rakennuksen räystäät sekä katokset ovat tarkkuushiottua kertopuulevyä ja katteena on konesaumattu pelti.

 

Rakennuksen tiedot

Käyttäjä ja tilaaja: Helsingin Kaupunki, Liikuntavirasto, Merellinen osasto

Arkkitehtisuunnittelu: Tatu Korhonen, TKK, Puustudio

Rakennesuunnittelu: Kareg Oy, Kari Avellan, Erkki Hänninen, Paavo Järvinen.

LVI-suunnittelu: Aho Consulting Oy, Eero Aho

Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Himmanen Oy,  Juhani Himmanen

Pääurakoitsija: Pohjarakennusexpertit Oy, Raimo Kuokkanen

Puutavara: Finnforest Oyj, Mika Ruohonen, Olli Rojo ja Puukeskus, Markku Makkonen

Saunahuoneen suunnittelu ja toteutus: Puustudio,

Tatu Korhonen, Daniela Grotenfelt, Mari Jaakonaho, Essi Käppi, Kalevi Saarela, Mika Koskela, sekä ohjaajat, Pekka Heikkinen, Georg Grotenfelt, Katja Savolainen, Marko Huttunen, ja DI Hannu Hirsi  

Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ on tehnyt ranta-alueen harvennus- ja istutussuunnitelman, jonka toteuttaja on HKR:n (rakennusviraston) ympäristötuotanto.

 
Lisää kuvia
 


työmaakuva


Saunaosasto

 

Lisää tilaa uimarannalle

Rakennusvaiheen aikana keväällä HKR:n puisto-osasto toteutti puiden ja kasvien harvennusta periaatteella että uimarannan urheiluharrasteille kuten palloiluun ja leikkeihin jäisi enemmän ja monipuolisemmin tilaa muualla kuin rannalla loikoilijoiden välissä. Moni onkin tyytyväinen uuteen järjestelyyn.

Karttakuvassa näkyy puiden ja pensaiden symboleja, mutta toisaalta nyt monen mielestä harvennus oli liiallista, vaikka pensas- ja puukasvillisuutta jonkin verran jäikin. Poukama on oleellisesti harvempi kuin viidenkymmenen viime vuoden aikana. Näkyvyys rannalta asuintaloihin on esteettömämpi, mutta samalla kasvillisuuden häviäminen lisää äänten kuuluvuutta rannalta. Haketusta vielä tehdään kevään aikana ranta-alueelle läjitetyille puille. Rannan muu rakentaminen alkaa kesän aikana.

Pieni kaistale lehtometsäaluetta meni matalaksi pallokenttien alueelta sekä sen pohjoispuolelta. Kaupunki selittää että asiasta on sovittu kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja liikuntaviraston kesken, ja tiedotettu asukkaille jo vuonna 2001. Lisäksi HKR väittää, että ranta-alueella on säästetty puustoa enemmän kuin suunnitelma edellyttää. 

Lue lisää...

 

 

TEKSTI JA KUVAT: (C) Tatu Korhonen, (C) Kari Sundvall

 

Ajankohtaista | Kartta | Palvelut | Taiteilijoitten Oulunkylä | Kulttuuri | Rakennusperinto | Luonto | Aloitussivu