Kaupungin huvielämästä


Huveja on aina sekä kannatettu että vastustettu. Vielä 1800-luvun puolivälissä jako ”herrasväen ja rahvaan” huvituksiin oli jyrkkä. Myös niukat ansiot ja pitkät työpäivät rajoittivat ”palkollisten” ilonpitoa. Kapakkahuveja Helsingissä oli tarjolla runsaasti myös kaupungin työväestölle, jolle krouvit, majatalot ja salakapakat olivat harvoja viikonvaihteen virkistysmahdollisuuksia.

Yhteiskunta suhtautui varauksellisesti taiteilijoihin, ja yleisöä pyrittiin suojelemaan erityisesti ulkolaisten ”temppujentekijöiden” turmiolliselta vaikutukselta. Vähitellen huvittelunhalua alettiin ohjailla kansan valistamiseksi, säätyvastakohtien tasoittamiseksi ja kaupunkilaisten yhteis­hengen luomiseksi. Syntyi ”sivistäviä kansanhuveja”, kansan­juhlia, joita ensin järjestettiin yksityisten voimin. 1800-luvun lopulla sekä kotimaiset että ulkomaiset taiteilijat ottivat ohjelmiinsa suurelle yleisölle tarkoitettuja konsertteja.

1880-luvun Helsingissä yhdistykset ja järjestöt ryhtyivät innolla huvien pitoon. Työpäivä alkoi lyhentyä ja ansiotaso nousta, mikä lisäsi yleisöä. Juhlaesitelmissä jaettiin hyödyllistäkin tietoa, ja musiikki sekä teatteri rikastuttivat rahvaankin elämää. Yhdistysten jäsenet, tavalliset kansalaiset saivat esiintymisvarmuutta ja valmiutta erilaisiin tehtäviin, kun he järjestivät huvitilaisuuksia ja esiintyivät niissä itsekin.

Erilaisia kaupungin huveja olivat esimerkiksi akrobaatit, teatterit, elokuvat, eläinnäyttelyt, tivoli ja varietee. Varietee tarkoittaa estraditaidetta näyttämöltä teatterisalille tai ravintolayleisölle. Varhaisin kiintopiste löytyy Kaivopuiston ulkoilmateatterista. Ohjelmisto oli usein vaatimattomien perheyritysten esittämää, mutta monipuolista. Kilpailu kiristyi 1870-luvulla, kun Hesperian ravintola valmistui. Vuosisadan lopussa varieteeta seurattiin ensisijaisesti Kaivohuoneella ja Helsingin Seurahuoneella eli nykyisellä kaupungintalolla.


Lähdeluettelo ÷ Johanna Charlotta Maexmontan  ÷  Oulunkylän seurahuoneen loistoajat  ÷  Maexmontanin puiston historiaa  ÷  
Sigrid Edvard Maexmontan
   ÷  Johdantosivu  ÷
   Oulunkylän historiaa  ÷  Tarinoita Oulunkylästä  ÷ kirjallisuutta  ÷  Oulunkylän kotisivu