Tietoa korjausremontoinnista


Alkusivu - Edellytyksiä - Viikoittainen eteneminen esimerkkitalossa - Rakennusmääräyksiä - Linkkisivu
 

 

 

Kaupungissa noudatetaan kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten määräyksiä ja useassa tapauksessa muutostyö edellyttää viranomaisilta saatua lupaa. Asuntoyhtiön hankkeissa joko yhtiö hakee itsenäisesti niitä tai antaa asiantuntijan tehdä sen puolestaan.

Lue / tulosta tästä pdf-tiedosto Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston määräykset muutoksista huoneistoihin

ASUINHUONEISTON MUUTOKSET OSAKASLÄHTÖISESTI

ENSIN YHTEYS RAKENNUKSEN OMISTAJAAN

Lupamenettelyn avulla rakennuttaja ja rakennusvalvontaviranomaiset voivat varmistua siitä, että toimenpide kaikilta osin täyttää säädetyt vaatimukset. Viranomaiselta haettava lupa ei koskaan korvaa rakennuksen haltijalta (yleensä taloyhtiö) tarvittavaa lupaa tai suostumusta. Taloyhtiön suostumus on pyydettävä moniin sellaisiinkin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä viranomaisen lupaa. Tämä vuoksi on syytä ottaa riittävän varhaisessa vaiheessa yhteyttä isännöitsijään, hallituksen puheenjohtajaan tai vastaavaan tahoon.

MÄÄRÄYKSET LUVAN TARPEELLISUUDESTA

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja –asetus (MRA) ovat olleet voimassa 1.1.2000 lähtien sekä uusi Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (HKRJ) 1.7.2000 lähtien. Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii rakennusluvan ja että asuinhuoneistojen yhdistäminen on toimenpideluvanvaraista.

Lisäksi ovat mm. rakenteellisten muutosten tekemistä varten koskevat luvanvaraisuussäännökset tyystin muuttuneet entisestä.

MILLOIN TARVITAAN RAKENNUSLUPA

Rakennuslupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten. Tällaisena muutoksen pidetään mm. loma-asunnon ottamista pysyväksi asunnoksi tai toimiston muuttamista asunnoksi.

MRL 125 §:n mukaan rakennuslupa tarvitaan korjaus- ja muutostyöhön, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi rakennuksen kantavan rakenteen, paloteknisen osaston tai poistumistien muutokset. Rakennuslupa tarvitaan myös silloin, kun rakennuksen kerrosala muutoksessa kasvaa.

Asuinhuoneistojen kosteiden tilojen remontit ja uusien märkätilojen rakentaminen ovat oma lukunsa. Helsingissä noudatettavan tulkinnan mukaan tällaiset rakennus- ja muutostyöt vaativat rakennusluvan. Tällaisia hankkeita ovat:

  • Kosteiden tilojen rakennus- ja muutostyöt. Esim. asuntosaunat ja tilat, joihin tulee lattiakaivo, luokitellaan kosteiksi tiloiksi.
  • Todetun terveydellisen haitan poistamiseksi tehtävä rakennus- tai muutostyö. Normaalisti tällainen haitta on ympäristökeskuksen toteama. Työ edellyttää rakennuslupaa silloinkin, kun viranomainen on antanut kehotuksen rakennuksen kunnostamiseksi.
  • Julkisivumuutokset rakennuksessa, joissa on todettu kosteus- ja pakkasvaurioita tai muita rakenteellisia pitkäikäisiä ongelmia.

Kun muutetaan esimerkiksi ullakkoa asuintiloiksi, on otettava myös huomioon asemakaavan kerrosalaa ja kerroslukua koskevat määräykset. Ullakon muuttaminen asunnoksi on rakennuslupaa edellyttävä toimenpide.

MILLOIN TARVITAAN TOIMENPIDELUPA

Toimenpidelupa tarvitaan asuinhuoneiston yhdistämiseen ja jakamiseen. Lisäksi MRA:n 62 §:ssä on yleiset määräykset siitä, että kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset edellyttävät lupaa ja että rakennuksen julkisivun muuttaminen myös on luvanvarainen toimenpide. Milloin siis huoneiston muutoksista aiheutuu tällaisia kaupunkikuvassa näkyviä muutoksia, ne ovat luvanvaraisia.

VASTUUT JA SUUNNITELMAT

Vastuu siitä, että toimenpiteet suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaan on hankkeeseen ryhtyvällä. Tällä tarkoitetaan yhtäältä muutoksen suorittajaa ja toisaalta viimekädessä taloyhtiötä. Taloyhtiöltä omistajan saama muutoslupa ei siirrä vastuuta yhtiölle, vaan säilyy omistajalla.  

Muutostöistä on syytä tehdä suunnitelmat ennen niihin ryhtymistä. Muutossuunnitelmien laatijalla tulee olla hankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Varsinaisten rakennussuunnitelmien lisäksi muutostyö edellyttää yleensä erityissuunnitelmien laatimista, joita ovat esim. vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- sekä sähkösuunnitelmat.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN JA –ASETUKSEN MÄÄRÄYKSIÄ ON NOUDATETTAVA

Vaikka lupaa ei tarvita eikä rakennusvalvontaviranomainen näin ollen suorita tarkistuksia, on maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen määräyksiä silti pyrittävä noudattamaan.

Useat viralliset säännökset sääntelevät myös asuinhuoneistojen muutostöitä. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G 1 sisältää näistä tärkeimmät. Siten:

  • Asuinhuoneen huonealan tulee olla vähintään 7 m2 ja huoneen koon ja muodon tulee olla tarkoituksenmukainen
  • Asuinhuoneiston huoneistoalan tulee olla vähintään 20 m2
  • Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 m, mutta pientalossa riittää 2,4 m. Huoneen vähäisen osan korkeus voi olla pienempi, mutta ei kuitenkaan alle 2,2 m.
  • Asuinhuoneen lattian tulee olla pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Suotavaa on, että lattiataso sijoitetaan vähintään 30 cm maanpinnan yläpuolelle.
  • Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka aukko on vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunan tulee ainakin osittain olla avattavissa. Ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan. Huoneiston pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa. Etäisyyden vastapäiseen taloon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiasta, ellei kaavasta muuta johdu.
  • Hissiä edellyttävissä asuinrakennuksissa on asuntojen käymälä- ja pesutilan oltava varustettavissa myös pyörätuolin käyttäjille.
  • Asuinhuoneistossa tulee olla käymälä ja tila ruoanvalmistusta varten ja huoneistossa tai sen käytössä tulee olla asianmukaiset vaatehuolto- ja säilytystilat.
  • Huoneiden ovien tulee olla vähintään 80 cm leveät.

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN

Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, mm. osaa G1, on noudatettava luvanvaraiseksi tai muutoin rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi säädetyissä muutos- ja korjaustoimenpiteissä sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä aiottu käyttötapa edellyttävät. Toimenpiteissä, jotka eivät ole luvanvaraisia, määräyksiä noudatetaan ohjeellisina. Ilmanpaineen suhteet eri tiloissa tulee pysyttää sellaisina, että ilma virtaa puhtaammista tiloista tiloihin, joissa syntyy runsaammin epäpuhtauksia (poistoventtiilit ovat normaalisti keittiössä sekä wc-, pesu- ja saunatiloissa).

Ääneneristyksen ja meluntorjunnan vaatimusten tulee täyttyä. Näistä on yksityiskohtaiset määräykset rakentamismääräyskokoelman osassa C1. Myös on huolehdittava tilojen sisäilmastosta sekä vesi- ja viemärilaitteista, joista on yksityiskohtaiset määräykset rakentamismääräyskokoelman osassa D1.

Poistoilmanlaitteissa tehtävät muutokset edellyttävät yleensä muutoksia myös tuloilmalaitteissa. Kun otetaan käyttämättömänä ollut ilma- tai savuhormi uudelleen käyttöön, on sen tiiveys ja toimivuus syytä tarkistaa erityisesti silloin, kun savuhormiin yhdistetään uusi takka. Tiiveyskokeen suorittaa tilauksesta piirinuohooja.

Rakentamismääräyskokoelmassa on lisäksi yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita mm.

  • veden- ja kosteudeneristyksestä, osa C2
  • lämmöneristyksestä, osat C3 ja C4
  • pienistä savuhormeista, osa E3
  • muuratuista tulisijoista, osa E8
  • rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta, osa F2

 

Paluu edelliselle sivulle

Ohjeistusta rakennusvalvontaviraston sivulla


Muita rakennustapaohjeita


Ajankohtaista | Palaute | Keskustelufoorumi | Oulunkylä