kirjallisuutta rakennusperinnöstä


Kirjallisuutta verkossa (maksutta pdf-tiedostoina)

Kahdesta ensimmäisestä saa selkeän käsityksen tyypillisestä sotien jälkeisestä  omakotitaloasutuksesta. Osassa kaksi kuvaillaan Yhdyskunnantien asutusta, joka on aivan Oulunkylän pohjoispuolella. Suositeltavia ladattavaksi ja tutkittavaksi:

2003 Sirkka Sädevirta, toim. Riitta Salastie: Korsutieltä Näätäkujalle: Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet I. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä ISSN 1235-4104) Pdf  sivut 1-20 (3581 Kb),
sivut 21-40 (4080 Kb), sivut 41-64 (4871 Kb)

2003 Anne Horo: Korsutieltä Näätäkujalle: Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet II. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä ISSN 1235-4104)
  Pdf sivut 1-15 (8267 Kb), sivut 16-28 (7806 Kb)

2004: Petteri Kulmala: Jälleenrakennuskauden suunnittelu (Suomen rakennustaiteen museo, sivuja 19, yhteenvedonomainen katsaus sekä asuinalueiden että tuotantolaitosten rakennussuunnittelusta) Pdf

2004 Tero Santaoja: Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä ISSN 1458-9664). Pdf

2004: Sirkka Sädevirta : Helsingin esikaupunkien rakentamisen vuosikymmenet ja täydennysrakentaminen ( Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä ISSN 1458-9664 ). Laajuus 27 s. Pdf 

 

Kirjallisuutta jota on mm. kirjastoissa:

HUOM! Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut vuoden 2004 alussa kolme rakennushistoriallista tutkimusta, jotka kertovat Helsingin laitamille 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa syntyneestä huvila-asutuksesta: 

Huvila, torppa ja kasvihuone

Lasten päiväkoti Kaartintorppa osoitteessa Saunalahdentie 2 on toiminut jo vuodesta 1946 Helsingin Munkkiniemessä historiallisesti monikerroksisessa ja kiehtovassa ympäristössä. Kaartintorpaksi kutsuttu hirsihuvila liittyy alun perin Munkkiniemen kartanoon, jonka omistaja, jalkaväenkenraali, vapaaherra George E. Ramsay rakennutti huvilan vuosina 1902-1903 poikansa perheen asunnoksi. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström. Rakennustutkija Maarit Mannila tarkastelee tutkimuksessaan huvilan historiaa sen syntyvaiheista aina nykypäivään asti.

Kaartintorpan vaiheiden kautta aukeaa näkökulma säätyläistön asumiseen ja siihen, miten Helsingistä kasvoi nykyaikainen suurkaupunki. Rakennuksen kehitys palvelusväen hoitamasta huvilasta kunnalliseksi päiväkodiksi kertoo osaltaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta sääty-yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Samalla se kuvaa tarkoin yhden rakennuksen rakennus- ja korjaushistorian. Meilahden huvila-alue on ainutlaatuinen esimerkki 1800- ja 1900-luvun alun huvilakulttuurista aivan kantakaupungin kyljessä.

Meilahti houkutteli helsinkiläisiä sekä asukkaiksi että virkistymään jo tuolloin kuten nykyäänkin. Jo 1900-luvun alussa jopa tuhannet helsinkiläiset vaelsivat Meilahden halki Seurasaaren kansanpuistoon jokseenkin samoja reittejä kuin tänäänkin. Huvila-alueen huolella hoidettu puutarhaympäristö on muuttanut ulkonäköään sadan vuoden aikana, mutta varsin monet rakennukset ovat jäljellä.

Rautakauppias Emil Leschin vuonna 1901 rakennuttama huvila 12 on säilynyt, koska Helsingin kaupunki osti sen vanhusten virkistyskäyttöä varten 1970. Maarit Mannilan tutkimuksessa valotetaan huvilan 12 rakennusvaiheita. Leschin toiminta rakennuttajana on hyvä esimerkki siitä yrittäjähengestä, joka muutti Helsingin suurkaupungiksi 1800-luvun jälkipuolelta eteenpäin.

Vanhassakaupungissa sijaitsevaan, nykyisin Helsingin kaupungin omistamaan Annalan huvilaan (nyk. Hämeentie 154) kuuluva orangeria valmistui vuonna 1844. Orangeria (ranskaksi orangerie; sanasta orange, appelsiini) oli alunperin appelsiini- ja muiden sitruspuiden talvehtimiseen tarkoitettu rakennus, sittemmin kasvihuone yleensä.

Orangerian suomenkielisenä vastineena on käytetty ansari-nimitystä. Annalan orangerian edustama yksilappeinen, poikkileikkaukseltaan epäsymmetrinen ja vinomuotoinen kasvihuonetyyppi, jonka eteläseinä on kalteva ja kokonaan lasia, syntyi Euroopassa 1700-luvun alussa. Annalan orangeria on maamme vanhimpia säilyneitä kasvihuoneita. Sen rakennutti kauppaneuvos G. O. Wasenius kesähuvilalleen puutarhan koristekasvien kasvatus- ja talvehtimistilaksi.

Orangeria oli valmistuessaan melkoinen harvinaisuus, koska kasvihuoneet yleistyivät Suomessa vasta 1800-luvun lopulla puutarhanhoidon kehittyessä. Helena Mattilan tutkimus valaisee Annalan orangerian vaiheiden lisäksi myös yleisemmin vähän tunnettua kasvihuoneiden historiaa.

Kirjoja voi ostaa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupasta, Sofiankatu 4, ja museon näyttelypisteistä hintaan 16 euroa. 

---

Mattila, Helena
Annalan huvilan Orangeria : Rakennushistoria ja rakennustyyppi
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 39 s.
ISBN 952-473-183-5
(Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja, ISSN 1238-9870 ; 6/2003)


Mäkinen, Anne
Kioski - kipari - kiska - snagari : Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 99 s.
ISBN 952-473-045-6
(Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja, ISSN 1238-9870 ; 1/2003)


Kautto, Risto
Malminkartano, luutnantin puustelli : Lehtiä Malminkartanon historiasta
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 79 s.
ISBN 952-473-088-X
(Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja, ISSN 1238-9870 ; 3/2003)


Mannila, Maarit
Meilahden huvila 12
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 96 s.
ISBN 952-473-182-7
(Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja, ISSN 1238-9870 ; 5/2003)


Mannila, Maarit
Munkkiniemen kartanon Kaartintorppa
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 96 s.
ISBN 952-473-156-8
(Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja, ISSN 1238-9870 ; 4/2003)


Narinkka 2003 : Harpunkielistä shimmykarkkiin
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 376 s.
ISBN 952-473-173-8


Nygård, Stefan
Villinge - villasamhället i skärgården
Helsingfors : Helsingfors stadsmuseum ; Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 176 s.
ISBN 951-718-989-3
(Memoria, ISSN 0786-3454 ; 16)


Nygård, Stefan
Villinki - saariston huvilayhteisö
Helsinki : Helsingin kaupunginmuseo, 2003. - 176 s.
ISBN 951-718-988-5
(Memoria, ISSN 9786-3454 ; 16)


Mustonen, Pertti
Näkyvää työtä...ja vähän näkymätöntäkin
Helsinki : Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2003. - 199 s.
ISBN 952-473-141-X


Schulman, Harry
Helsingfors stads historia efter 1945 2 : Planering och 
byggande, sociala problem, sport / Harry Schulman, Panu Pulma, Seppo Aalto
Helsinki : Helsingfors stad ; Helsingin kaupunki ; Edita, 2003. - 524 s.
ISBN 951-37-3818-3

Tietoa rakennusperinnöstä

Restaurointikuvasto esittelee kattavasti eri rakennusosiin ja -materiaaleihin liittyviä korjaustyötapoja ja restaurointiperiaatteita sekä tarjoaa käytännön neuvoja niin ammattilaisille kuin omatoimikorjaajillekin; Restaurointikuvasto

Rakennusluuppi on käytettyjen tai ylijääneiden rakennusosien, purkumateriaalin ja ylijäämämaiden kauppapaikka. Palvelu on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, kierrätysyrityksille ja kuluttajille. Palvelua ei ole tarkoitettu uusien tuotteiden välitykseen. Siirry

Rakennusperinteen Ystävät ry:n verkkoportaali tuuma.net on perustettu palvelemaan rakennusperinteestä ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneita ihmisiä. Portaali täydentää yhdistyksen muita julkaisuja, kolme kertaa vuodessa ilmestyvää Tuuma – lehteä sekä vuosijulkaisua. Siirry

Kirjallisuutta: Tilaa vaikka puhelimitse Rakennusapteekista

 

 

Ajankohtaista | Kartta | Palvelut | Taiteilijoitten Oulunkylä | Kulttuuri | Arkkitehtuuri | Luonto | Aloitussivu