Ola Fogelberg Oulunkylästä, tuttavallisemmin Fogeli

(1894-1952) 

Ola Fogelberg aloitti vuonna 1918 Elannossa mainostaitelijana, ja hänestä tuli 1920-luvun puolivälissä Elannon ensimmäinen mainospäällikkö. Hän oli myös julistetaiteen ja mainosgrafiikan pioneeri. Hän kehitteli kaikenlaisia piirroshahmoja,
ja niiden joukossa on mm. Janne Ankkanen, joka ei kuitenkaan kovin ehtinyt kehittyä hahmona ennen katoamistaan. Fogelbergin tunnetuin piirroshahmo Pekka Puupää sen sijaan alkoi elää omaa elämäänsä.

 

Ensimmäinen Puupää-sarjakuva ilmestyi tekijän taitelijanimellä Fogeli vuonna 1925 Kuluttajain lehdessä. Alkuaikoina sarjassa oli mukana osuuskauppapropagandaa ja politiikkaa. Pekka varoitteli huijaavista yksityiskauppiasta, säikkyi fascisteja ja joutui jopa kyyditetyksi. Sarjakuva irvaili milloin muodissa olleelle työn rationalisoinnille, milloin säästökampanjoille. Sarjoissa hän kyseenalaisti myös uhkapelien, vedonlyönnin ja äkkirikastumisen tavoittelun. 



Fogelbergin urheiluaiheista lehtikuvitusta    

Animaation tuntemattomaksi jäänyt uranuurtaja

Vähemmän tunnettua on, että vuonna 1927 Ola Fogelberg tutustui Yhdysvalloissa trikkifilmitekniikkaan ja niiden tekijöihin. Matkalta palattuaan hän innostui valmistamaan yksinään yli viiden minuutin piirretyn Pekka Puupää-filmin. Tytär on muistellut isänsä intoa filmin teon parissa ja on kertonut kuinka kuumetoipilaina lapset kerran saivat nauttia kotona omasta elokuvaesityksestä, jossa puupäähahmo liikkui kovasti nykien, koska hahmot oli rakennettu saranamaisesti. Filmin kopiot hävisivät ennen toista maailmansotaa.

Elanto oli valmis tukemaan lisää piirrettyjä Pekka Puupää-filmejä, mutta Fogelberg ei enää innostunut asiasta. Sen verran työläästä hommasta oli kysymys, kun vastaavasti Yhdysvalloissa saman mittaisen filmin teossa saattoi olla sata piirtäjää.

Puupään hahmon särmät hioutuvat ja Pekasta tulee hyväntahtoinen kansanomainen hölmö 

Avoimen poliittisista vitseistä luovuttuaan sarja tuli suosituksi. Huumorin painopiste muuttui: Puupää kuvasi arkipäiväisiä asioita lempeällä huumorilla höystettynä. Pekka Puupää ei ole tosiaankaan mikään työn sankari, vaan hänelle ympäristön ja itsensä hauskuuttaminen on eteenpäin vievä voima, eli hän kuvastaa sitä meissä jokaisessa sisällä asuvaa pientä anarkistia, joka vastustaa heppoisin keinoin saavutettua yhteiskunnallista asemaa, uraa, nimityksiä ja palkintoja.


Sodan jälkeen Pekka Puupää ilmestyi joulumarkkinoille myös albumeina ja meni kaupaksi jopa 70 000 kappaleen painoksina. Pekka Puupää -kokoomakirjoja ilmestyi vuoteen 1976 mennessä 33kpl ja siten se on toistaiseksi kaikkien aikojen myydyin suomalainen sarjakuva. Sarjakuvaa on julkaistu myös tämän jälkeen kokoelma- albumeina, joista osan ovat tehneet piirtäjät Toto Kaila eli Ruth Elisabeth Kaila, (Fogelin tytär) ja Lasse Hietala. 

Pekka Puupää-hahmoa on esitetty iltamalavoilla jo 1920-luvulla. Ehkä parhaiten hahmon sisäisti Esa Pakarinen, joka alkoi viihdyttää hiukan myöhemmin. Hänen päähahmonsa lavoilla kuitenkin oli taiteilijanimi Severi Suhonen, samalla tavalla joviaali kansanomainen tyyppi, ehkä kuitenkin Pekka Puupäähän verrattuna hitusen maalaisempi.

Elokuvaoikeudet vahingossa alihintaan 

Puupää-hahmon elokuvaoikeudet ostettiin pian Ola Fogelbergin kuoltua Suomen Filmiteollisuudelle. Fogelin leskelle maksettiin oikeuksista vain 50.000 markkaa, mikä vastasi muutaman kuukauden vuokra-asunnon vuokraa. Väinö Linna sai paria vuotta myöhemmin runsaan miljoonan Tuntemattomasta sotilaastaan. Leski luuli myyvänsä oikeudet vain yhteen elokuvaan, kuten suullisesti oli sovittu, mutta itse sopimus käsittikin myös tulevat filmausoikeudet. Oikeuksien kauppa oli täydellisen epäoikeudenmukainen, suorastaan filmiyhtiön lakimiesten ja maisteri Särkän tekemä huijaus. 

Puupää -elokuvia tehtailtiin 15kpl. Näistä Armand Lohikoski ohjasi 13 ja Visa Mäkinen kaksi (1985 ja 1987) . Justiinasta kaulimineen, Siiri Angerkosken esittämänä on tullut hauska järjestystä pitävän emännän arkkityyppi. Suosion hiipui kun profaanit hahmot alkoivat liiaksi toistaa itseään. Pätkän näyttelijän Nipa Niemen huono itsetunto ja henkiset vastoinkäymiset johtivat itsemurhaan 1993.

Pekan hahmo on innoittanut muusikoita ja näytelmäkirjailijoita. Suomen Sarjakuvaseura on jakanut sarjakuvapiirtäjille Puupää -palkintoa vuodesta 1972.

Fågelberg oli myös urheilija

Ola Fågelberg oli ennen urheiluseura Jyryyn tuloaan mainio puolimaileri, lempinimeltään Fogeli från Ågeli. Tuohon aikaan monet taiteiden edustajat toteuttivat sanontaa "terve sielu terveessä ruumiissa" ja elivät hyvinkin askeettisesti ja treenasivat säännöllisesti. Urheilulehtiin hän teki ahkerasti korkealaatuisia kuvituksia ja julistetöiden lisäksi hänellä oli runsaasti kiinnostavia postikorttipiiroksia. 


Lue myös: Erik Relander: Fogeli från Ogeli