Pakila / Tietoa Pakilasta / Pakilan historiaa


toimitalo.jpgLänsi-Pakilan Jakokunnantiellä, Kehä I:n ja Tuusulantien risteyksen tuntumassa, on kadun varressa melko vaatimaton kyltti Tilaus Oy.  Ohikulkija kenties miettii mielessään, mitähän tilauksia yritys toimittaa – nimi kun ei kerro oikein mitään. Harmaa arkisen näköinen teollisuusrakennus sijaitsee liittymien kainalossa, hieman piilossa ja ikään kuin omassa rauhassaan. Taustalta kuuluu vaimeana työn ääniä. Käydäänpä peremmälle. 

pakilagif1.jpgPakila-Seuran logo on ollut yhdistyksen tunnuskuviona käytössä yli neljännesvuosisadan ja tullut jäsenille tuttuakin tutummaksi. Monet muutkin tunnistavat merkin ja osaavat yhdistää sen Pakila-Seuran toimintaan. Logoa käytetään Pakila-Seuran huomionosoituksina annettavissa viireissä ja muissa lahjaesineissä ja luonnollisesti yhdistyksen viestinnässä. Mutta miten logo syntyi?

irma_isrikki_2010.jpg

Irma Isrikin, 86, pitkä värikäs elämä kauppiaana ja kotiseutuaktiivina Pakilassa ja Paloheinässä hakee vertaistaan. Irma ja Niilo Isrikin liikeyritys Pakilantiellä oli yli 30 vuotta osa pakilalaista arkea. Irma Isrikki on nähnyt ja kokenut pakilalaisen elämänpiirin muutokset kuudella vuosikymmenellä.  Ikivireä energiapakkaus toimii ja vaikuttaa edelleen mm. Pakila-Seurassa, omakotiyhdistyksessä ja Kaupan naiset ry:ssä.

isrikin_kauppa_1966.jpg

 

Isrikin kauppa toimi Pakilantiella vuosina 1954-1989.

Kerromme Irma Isrikin elämäntarinan, joka liittyy vahvasti kaupunginosamme historiaan.

Itä-Pakilassa Pakin talon naapurissa sijaitseva Toivolan oppilaskoti on nykyisin suurin Helsingin lastenkodeista. Toivolassa on 10 osastoa, joissa on 65 paikkaa sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Toivolassa toimii myös nykyaikainen erityiskoulu.

Toivolan koulukoti perustettiin 1922 kansalaissodan orvoille. Toivolan mäellä ja rinteillä oli useita kauniita vanhoja huviloita ja puutaloja. Toivolan aluetta kiersivät aidat Etupellontien ja Solakalliontien puolelta. Maisema oli avointa peltoa. Toivolan pehtoori perheineen asui Pakin talossa, jonka päädyssä oli suutarin verstas. Toivola oli 1930-1950-luvuilla omavarainen yhteisö. Toivolan laidunta ja peltoja oli Länsi-Pakilassa asti. Pakin talon vaaleassa tuvassa asuneen pehtoorin lisäksi palveluksessa oli karjakko ja useita maatyöntekijöitä huolehtimassa karjasta ja hevosista. Tummassa tuvassa työskennelleen suutarin lisäksi oli oma puuseppä ja ompelija. 

13-vuotias Eino Valkeinen tuli Toivolaan alkutalvesta 1945.

sievan_talo 004.jpgYrittäjä Seppo Sievän, 66, juuret ovat syvällä Pakilan historiassa. Sievän isoisä Gabriel Sievä osti maata Pakilasta Välitalontien Tuusulantien puoleisesta päästä jo vuonna 1905. Seuraavana vuonna Gabriel rakensi 10.000 m2 tontille talon perheelleen. Aluksi talossa oli vain keittiö ja kamari. Kuten siihen aikaan oli tapana, taloa laajennettiin perheen kasvaessa. Ilmeikäs talo on rakennettu Gabriel Sievän omaan arkkitehtuuriin perustuen. Nykyisen laajuutensa, kymmenisen huonetta, talo sai 1935. Sievän perhe on vuosikymmenien varrella asunut talossa monenlaisissa kokoonpanoissa, ja talon sisätiloja on muuttuneiden tarpeiden mukaan moneen kertaan remontoitu ja järjestelty uudelleen. Nykyisin suuressa talossa asuvat Seppo Sievä, hänen vaimonsa Tuula sekä Sepon sisar Sirpa. Kaunis ja hyvin hoidettu mäellä seisova mansardikattoinen talo kuuluu vanhimpiin Pakilassa säilyneisiin rakennuksiin. Talo on enemmänkin komea kuin sievä.   

Pakila eli Pakinkylä oli Helsingin perustamisen aikoihin yksi Helsingin pitäjän kylistä. Isossajaossa 1700-luvulla merkittiin kylään neljä maakirjataloa: Erikas, Murmästars, Landtmätars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin kolme uutta tilaa: Björkbacka, Nystyga ja Mellangård. Ensimmäiset maanosittamiset esikaupunkiasutusta varten tapahtuivat vuosina 1906-1908, jolloin tilat Mellangård, Prästbacka ja Landtmätars palstoitettiin.