Pitäjänmäen historiaa on vuosien varrella koottu niin tarinoina kuin valokuvia. Pitäjänmäen kirjastossa kävijät ovat saaneet tutustua erilaisiin näyttelyihin. Parhaillaan on käynnissä Pitäjänmäki muistelee –projekti, jossa kerätään kansalaisten muistitietoa nettiin.

 

Valokuvaaja Kimmo Brandt kuvasi Pitäjänmäkeä kaupungin toimeksiannosta. Galleriassa liikutaan kuvaa klikkaamalla. Kuvat: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki

Pitäjänmäentien liikenneympyrän koristeena olevat olutastioiden kannet ovat kiinteä osa Pitäjämäen historiaa. Alueella on paljon muutakin: vaikkapa legendaarinen äänitysstudio ja golfkenttä vuodelta 1937. 

Kannattaa tutustua alueen historiaan.


Pitäjänmäelle on tehty kolme kotikaupunkipolkua, jotka esittelevät alueen historiaa ja merkittäviä kohteita. Pisin niistä viiden ja puolen kilometrin mittainen Mätäjoen kotikaupunkipolku, joka sisältää 24 kohdetta.

Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunkiMätäjoen polku lähtee Asemapuistosta, jossa voi astella pitkin satavuotiasta lehmuskujaa tai ihailla vaikkapa hopeakuusta tai sembramäntyä. Puisto onkin harvinainen kokonaisuutena säilynyt asemapuisto.

Nimensä kaupunkipolulle antoi Mätäjoki, vuolas puro, joka virtaa Vantaanjoen entisessä uomassa. Mätäjoki on tärkeä virkistysalue niin alueen asukkaille kuin eläimillekin: puron yläjuoksulta on löytynyt uusi kovakuoriaislaji halavasepikkä. Ympäristössä naputtaa puuta myös esimerkiksi harvinainen pikkutikka.

Oluen keittoa

Alueen teollinen perintö näkyy esimerkiksi Hartwallissa, jonka pääkonttori sijaitsee alueella. Pitäjänmäentien kiertoliittymässä on nähtävissä oluenkeittokattiloiden kansia eli huuvia.

1800-luvulla Pitäjänmäellä toimi myös Kröckellin panimo, jonka valikoimassa oli lukuisia olutlaatuja ja oma kuohuviinikin. Panimon tuotteita kuljetti enimmillään 22 hevosta. Vaaratilanteita sattui, kun humalaiset ajomiehet kisailivat Pitäjänmäen edustalla.

Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunkiLuonnonarvoja korostava Strömbergin puisto avattiin uudelleen vuonna 2003. Muutama vuosi aikaisemmin tulva oli vaurioittanut aluetta. Korjaustöiden myötä puistoon tulivat kivipengerrykset, puiset käytävät sekä huvimaja.

Talin kartanon alue oli osa Kustaa II Aadolfin alitallimestarilleen Gert von Schützille 1600-luvun alkupuolella lahjoittamaa maaomaisuutta.  Lukuisen vaiheiden jälkeen kartanon pelloille tuli Suomen ensimmäinen kolopallokenttä, joka on nykyään Helsingin golfklubin jäsenten aktiivisessa käytössä.

Kuuluisuuksien studio

Pajamäen teollisuusalueella toimii satakunta yritystä. Niistä kuuluisin lienee legendaarinen Finnvoxin äänitysstudio, jossa ovat äänittäneet käytännössä kaikki Suomen kuuluisimmat artistit ja yhtyeet.

Mätäjoen polku päättyy Talinhuipulle, mäelle, jossa harjoittelevat Helsingin palveluskoirat sekä frisbeegolffarit. Läheinen Iso-Huopalahti oli aikoinaan hyvä lintukohde, ennen kuin sitä alettiin käyttää kaatopaikkana ja lähelle rakennettiin Tarvontien kannas.

Pitäjänmäen kolmella kotikaupunkipolulla on valinnaisia reittejä yhteensä 15 kilometriä ja kohteita kaikkiaan 78.

Mätäjoen kotikaupunkipolku Pitäjänmäen kotikaupunkipolut

Pitäjänmäki tilastoina

Ylemmissä tilastoissa on esitetty Pitäjänmäen asuntokanta ja koko kaupungin asuntokanta. Alla on kuvattu alueen väestön kehitystä ja jakautumista ikäryhmiin. Kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla.

Pitäjänmäen asuntokanta. Kuva: tietokeskus

Koko Helsingin asuntokanta. Kuva: tietokeskus

Pitäjänmäen väestön kehittyminen ja väestöennuste vuoteen 2021. Kuva: tietokeskus

Pitäjänmäen väestö ikäryhmittäin. Kuva: tietokeskus

Lulu Nenonen, Pitäjänmäki-seuran entinen puheenjohtaja kirjoittaa kaupunginosastaan:

"Pitäjänmäki – meidän Pitsku on kuin Helsinki pienoiskoossa. Alueellamme on samassa suhteessa omistus- ja vuokra-asuntoja kuin koko Helsingissä, täällä äänestystulokset ovat prosentuaalisesti hyvin lähellä Helsingin tuloksia. Alue on siis tilastollisesti keskivertokaupunginosa.

Pitäjänmäki liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 - tällöin paikka muistutti kyläyhteisöä.

Vuosien saatossa Pitsku on kokenut valtavan muutoksen. Mikäli Pitäjänmäki olisi itsenäinen kaupunki, se olisi asukasluvultaan kaikista 342 Suomen kunnista sijaluvulla 118.

Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunkiAlue mielletään usein vain teollisuusalueeksi, mutta täällä asuu lähes 10.000 asukasta. Pitäjänmäki on hyvä seutu asua. Elämämme peruspilareina ovat terveysasema, apteekki, koulut, päiväkodit, kirkko, nuorisotalo, kirjasto, uusittu urheilukenttä sekä turvalliset lasten leikkipuistot. Seutu tarjoaa myös hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä kesällä että talvella.

Pitäjänmäki on jakautunut neljään osa-alueeseen; Reimarla - kerrostalojen alue (ns. vanha Pitäjänmäki), Marttila - omakotialue, Strömbergin alue - uusinta asuinaluetta, jossa runsaasti korkeita kerrostaloja sekä Pitäjänmäen/Valimon teollisuusalue.

Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunkiPitäjänmäki tarjoaakin runsaasti työpaikkoja, alueella on satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä; lisäksi muutamalla suuryrityksellä on toimitiloja alueella. Piimäki on Pitäjänmäellä sijaitseva Suomen suurin IT-alan työpaikkojen keskittymä.

Vaikka vuosikymmenien kuluessa monet huonokuntoiset rakennukset ovat saaneet väistyä uusien tieltä, kuitenkin paljon vanhaa arvokasta rakennuskantaa on saatu säilymään. Rakennettujen alueiden lomaan on onnistuttu säilyttämään puhdasta luontoa. Korkeat kerrostalot luovat Pitäjänmäkeen modernia kaupunkileimaa.

Kehittämistäkin alueella löytyy – meiltä puuttuu kunnallisia palveluita mm. palvelutalo, jossa esim. ikäihmisten olisi mahdollista syödä edullisesti lämmin ateria. Uimahalli on ollut vuosien aikana agendalla, mutta sitä yhä kaipaamme Pitäjänmäkeen. Kokoontumistilat puuttuvat alueelta. Useissa muissa kaupunginosissa toimii kaupungin ylläpitämä asukastalo, jossa sekä työväenopisto että aktiiviset yhdistykset voivat kokoontua. Tällaiselle talolle on tarvetta ja kysyntää myös Pitäjänmäellä.

Myös katujen hoidossa on parantamisen varaa, varsinkin näin talviaikana aurauslistalla olemme vasta 3.sijalla."

Lulu Nenonen, puheenjohtaja Pitäjänmäki-seura ry

www.kaupunginosat.net/pitajanmaki

 

Joonas A. Salminen 
Hajatietoja Pitäjänmäestä

Arkkitehti Raimo Valosen pyynnöstä esitän noin 40 vuotta Pitäjänmäellä asuneen niitä asioita ja tapahtumia, jotka muistiini ovat jääneet.

Käsitteenä Pitäjänmäki-Reimarla on hyvin laaja ja sen rajat paljonkin epämääräiset. Tässä esittämäni tiedot ovat lähinnä Turuntien, Vihdintien ja pohjoisessa Espoon rajojen muodostamalta kolmion alueelta. Tämän alueen pinta-ala on noin 120 ha ja asukasluku oli 1.1.1971 henkikirjojen mukaan 3230 henkilöä. V. 1962 tehty asemakaava edellytti asukasluvuksi 4970 ja 18.4.1973 kaupungin tekemä tihennyssuunnitelma 7 500 asukasta. Mutta kun Reimarlan koillisosan asemakaava on vieläkin keskeneräinen, niin lienee asukkaita Pitäjänmäessä tänään noin 5000 - 6000.

Vuonna 1930 ja sitä ennenkin Pitäjänmäki vietti leppoisaa elämää. Pitäjänmäen suurimmat maanomistajat Gerkman, Liljeström, Åberg ja Ramsay harjoittivat pelloillaan maanviljelystä, perunapellot ulottuivat aina Turuntiehen asti. Lehmiäkin oli ja Lillstun navetta on tänäänkin tiettävästi pystyssä. Sikoja, kanoja, pientä karjaa vaelteli omakotitalojen liepeillä. Vesi- ja viemärijohtoja ei ollut ja kadutkin olivat enemmän tai vähemmän polkuja. Sähkö sentään oli. Suurimmat omakotialueet eli huvila-alueet olivat Nuolitien, Turkismiehentien ja Kolkkapojantien liepeillä kaupungin mailla, kuten tänäänkin. Jatkosodan jälkeen omakotiasutus levisi Marttilan alueelle ja Knuutintien, Kyläkirkontien ja Henrikintien liepeille. Kerrostalojen aika ei vielä ollut tullut.

Strömbergin nykyisistä tehtaista oli pystyssä vain pieni osa ja Valimotien, Höyläämötien nykyistä teollisuusaluetta edusti yhden miehen hoitama polkupyöräkorjaamo. Pitäjänmäki kuului siihen aikaan Helsingin maalaiskuntaan ja oli Helsingin kaupunginisien mielestä kaukainen "provinssi". Mutta v. 1946 alusta Pitäjänmäki liitettiin Helsinkiin, uusi kirkko saatiin v. 1959 ja ensimmäinen asemakaava saatiin 1962. Se salli myös kerrostalojen rakentamisen. Kadut, viemärit, vesijohdot kaupunki rakensi vähitellen valmiiksi, niin että Ramsayn, Lileströmin, Åbergin ja Gerkmanin entiset pellot ovat tänään melkein täyteen rakennettu tehtaita ja kerrostaloja ja käsite Pitäjänmäen teollisuusalue on nykyään kaikille tuttu.

Noin v. 1970 Helsingin kaupunki alkoi suunnitella Pitäjänmäen asukasluvun tihennystä. Ensimmäinen suunnitelma oli arkkitehti Irja Hännisen tekemä noin 1972 keväällä. Ehdotus sisälsi mm. kerrostalojen Pitäjänmäentie n:ot 15, 17 ja 19 purkamisen ja mm. Knuutintien omakotialueen hävittämisen suurimmaksi osaksi. Otin asian esille Pitäjänmäki Seurassa ja perustimme 17.5.1972 Pitäjänmäen omakotiyhdistyksen ja Pitäjänmäen kiinteistöyhdistyksen kanssa Reimarlan asukastoimikunnan. Asukastoiminta osallistui asemakaavan suunnittelutyöhön aktiivisesti ja sai kumottua arkkitehti Irja Hännisen edellä sanotut ehdotukset ja asukastoimikunnan ehdotuksesta saatiin Knuutintie, Kyläkirkontie ja Richard Nymantie muutettua "pussikaduiksi" sekä useita muita vähäisempiä parannuksia.

Sisäasianministeriö hyväksyi asemakaavan 4.8.1975 ja käsittää se pääosiltaan alueen, jonka rajoina ovat Konalantie, Pitäjänmäentie ja pohjoisessa Espoon rajan.

Vastustin asukastoimikunnan puheenjohtajan Konalantielle, Henrikintielle ja Hemmingintielle tulevia kerrostalojen korkeita kerros- ja teholukuja, koska kaupungin olettama väestönlisäys oli mielestäni liian suuri. Jäin vähemmistöön ja täytyy olla tyytyväinen. Onhan sentään omakotitontit Pitäjänmäessä sataprosenttisesti yli 1000 neliömetriä ja se suo asumisväljyyttä ihmiselle.

Liikennettä Kampista Pitäjänmäkeen hoitaa Turun ja Friherrsin suuntaan yksityinen sektori, liikennelaitoksen bussi no 39 Konalaan asti. Sähköjuna saatiin v. 1969 tammikuussa. Niin että kulkuyhteyksiä Pitäjänmäkeen voidaan pitää erinomaisina. Mäkkylän metsät Espoon rajalla ja Talin alueet ovat erinomaisia virkistysalueita niin talvella kuin kesälläkin. Toiveita on lisäksi, että aivan lähivuosina saadaan Talin urheilupuisto valmiiksi.

Kaiken kaikkiaan pidän Pitäjänmäkeä ihmisystävällisenä ja viihtyisänä asumisalueena.

Pitäjänmäessä tammikuusta 1977 asuva Joonas A. Salminen on rakennusmestari ja oli Pitäjänmäki-Seuran monivuotinen puheenjohtaja.