Etusivu

Pitäjänmäen tapahtumia ym

Tietoja

Julkaistu 06.10.2011

Pitäjänmäkipäivä 11.9. onnistui hyvin.

Ilma suosi meitä, väkeä oli ennätysmäärä - välillä oli suorastaan
tungosta kapeilla käytävillä. Uusittu urheilukenttä oli ahkerassa
käytössä ja se todettiin hyvin toimivaksi.
Piipahtipa paikalla myös TV1, ei tosin tilaisuutemme takia, vaan
siellä kuuluisaa vierailijaa haastattelemassa. Joka tapauksessa
Pitäjänmäki näkyi  sunnuntaina kolmessa uutislähetyksessä.
Hyvä näinkin.
Pitäjänmäkipäivänä kyseltiin myös asukkailta mielipiteitä
  Pitäjänmäestä "ruusut ja risut"lomakkeella.  Vastauksista laaditaan
kooste ja se julkaistaan Pitäjänmäki-seuran kotisivulla lähipäivinä.
Todennäköisesti saamme koosteen myös Vartti-lehteen.
Pitäjänmäkipäivän kuvia on liitetty kuvagalleriaan.
ln

*********

KANNANOTTO  PITÄJÄNMÄEN  POSTIPALVELUJEN  SIIRTYMISESTÄ

Olemme ottaneet kantaa Valimotie 15 postipalvelujen siirtymisestä
Kannelmäkeen. Lue koko kannanotto osiosta "uutisia".Kannanotto
on toimitettu postin verkostojohtajalle sekä kolmensanomalehden mielipidepalstoille.(päivitetty 28.5.2011)

******

KANNANOTTO BUSSILINJA 231k MUUTOS-
KAAVAILUSTA

HSL kaavaili bussilinja 231 k reittilinjan muutoksesta. Muutos olisi
heikentänyt oleellisesti Henrikintien varren asukkaita, samoin
Kyläkirkontiellä palvelukeskus Kotikallion ja uusien senioritalojen
asukkaiden liikkumista.
Lähetimme kannanottomme HSL:lle sekä alueella kerättiin adressi
linjan säilyttämisen puolesta. Pitäjänmäki-seuran kevätkokoukseen
saatiin kaksi edustaja HSL:ltä - myös heidän kauttaan saatiin
vetoomuksemme perille. HSL - ei poistanut bussireittiä, vaan se
jatkaa liikennöintiämaanantaista lauantaisin kerran tunnissa klo 7-21
välisenä aikana.
Kannanottomme on luettavissa osiossa "uutisia"(päivitetty 28.5.2011)

**********

KESKUSTELUTILAISUUS 28.4.

Uusi terveydenhoitolaki astuu voimaan 1.5.2011 – miten
se vaikuttaa alueemme terveyspalveluihin? Pitäjänmäen
terveysaseman ylilääkäri Kristian Siekkinen infosi
tulevista muutoksista torstaina 28.4.klo 12-14.
Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa.
Tilaisuuteen oli saapunut 120 kuulijaa. Ylilääkäri
Siekkisen informaation jälkeen oli osallistujilla
mahdollisuus esittää kysymyksiä, joita olisi riittänyt
pidemmäksikin ajaksi.

*******

Pitäjänmäki-seuran kevätkokous 23.3.2011

Vakituinen kokouksiemme pitopaikka ravintola HenrikII on suljettuna, 
joten 35 jäsentä kokoontui kirkon seurakuntasaliin kokoustamaan.
Vieraiksemme saimme Nordea-pankin uuden konttorinhoitaja Vesa
Valastin sekä HSL:stä joukkoliikennesuunnittelija Markus Elfströmin
ja johtavan tariffisuunnittelija Jarmo Riikosen. 

Sääntömääräisen kokouksen jälkeen saimme todellisen tietoiskun
HSL:n vyöhyke-ja kaarimallisuunnitelmista, joiden odotetaan
toteutuvan v. 2014. Eniten puhutti linjan 231K reittimuutos-
suunnitelma, joka hankaloittaisierityisesti nykyisen reitin
varrella asuvien ikäihmisten sekä Kulttuurikirkon konsertti-
vierailijoiden liikkumista.

Toivottavasti joukkoliikennesuunnittelija perustelumme kuultuaan
pystyy vaikuttamaan reitin jatkumisen puolesta. Asiastahan kiertää
adressikin netissä.
Kokousväelle jäi positiivinen tunne, että tässä asiassa kuultiin asukkaita herkällä
korvalla.

Illan suolapalana nautimme naapuritalon Pizzapalvelun herkulliset
pitsat.
Hyvää ja aurinkoista kevättä.

Johtava tariffisuunnittelija Markus Riikosta kuunneltiin
tarkkaavaisesti.
(lisää kuvia kokouksesta kuvagalleriassa)

*****
Meitä oli moneksi
(katso kuvia kuvagalleriasta)

Yhdessä laulaminen pidentää ikää, kuntoilu edistää terveyttä, yhdessäolo virkistää mieltä ja uusi tietoa avartaa mieltä ja herättää uusia ajatuksia, yhdessä syöminen tarjoaa hyvää oloa niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Tätä kaikkea oli tarjolla vanhusten viikolla Konalan ja Pitäjänmäen ikäihmisille. Ikäväki-ryhmä oli järjestänyt Parempaa ikää Konalassa ja Pitäjänmäellä tapahtuman Pitäjänmäen kirkolla. Kirkolle matkasi kauniina lokakuisena keskiviikkona lähes puoli toista sataa ikäihmistä.
Tarkkaavaisena väki kuunteli ylilääkäri Juha Hännisen esitelmää Hyvä kuolema ja saattohoito. Terhokodin, yksi Suomen neljästä saattokodista, ylilääkäri Juha Hänninen kertoi, että saattohoito on kuolevan henkilön oireiden leivittämistä. Kuolema on normaalia, vaikka se ei Hännisen mukaan olekaan oikeudenmukaista. Moni kuoleva ei haluaisi enää olla taakaksi läheisilleen. Tukea tarvitsevan niin läheiset kuin kuoleva potilaskin. {mospagebreak }
-Kuolevalla ei ole tulevaisuutta, menneisyys on takanapäin ja tämä päivä voi olla hyvinkin kurja. Saattohoidossa tuketaan kuolevaa henkisesti ja ennen kaikkea pyritään lievittämään kipuja. Hyvän kuoleman ohella on myös huono kuolema. Potilaalla voi olla sietämättömiä kipuja, hän kokee olevaansa avuton ja toisille vain taakaksi, on läheisyyden puutetta ja elämä tuntuu merkityksettömältä. Tämä kaikki on myös hyväksyttävä. Hoitotahdon tekemistä Juha Hänninen pitää erittäin tärkeänä ja tarpeellisena.
-Hoitotahto on se mitä noudatetaan – se ylittää omaisten tahon. Hoitotahdossa voi hyvinkin yksityiskohtaisesti toivoa miten itse kutakin pitäisi hoitaa. Hoitotahto pätee niin äkillisissä hoitotilanteissa kuin pitempiaikaisessakin hoidossa.
Halataan ja ollaan lähellä
Monikulttuurisuustyöntekijä Virpi-Liisa Mentu on saanut kokemusta eri kulttuureista asumalla ja työskentelemällä Kanadassa ja Venezuelassa. Kahdeksan vuotta hän on työskennellyt Huopalahden rovastikunnan monikulttuurisuustyöntekijänä.
- Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat tulleet Irakista, Iranista, Afganistanista, Somalista, Latinalaisesta Amerikasta, Afrikan lähes kaikista maista. Ihmiset ovat keskuudessamme, koska he ovat erilaisin pakotetuin syin irtirevitty omasta maastaan ja kulttuuristaan meidän kylään maahamme, jossa olemme tottuneet pitämään toisiimme etäisyyttä, kertoi Virpi-Liisa Mentu.
-Lämpimistä maista tulevat ihmiset ovat kuumuudesta huolimatta kiinteässä ja läheisessä yhteydessä toinen toisiinsa, kun taas me kylmän maan ihmiset pidämme etäisyyttä, vaikka luulisi, että juuri läheisyyttä ja lämpöä tarvitsisimme me. Maahamme tulleet kaipaavat kontakti meihin suomalisiin, ystävällistä, hyväksyvää katsetta, viereen istumista. Ele ja ilmekieli ovat paljon enemmän kuin yksikään sana.
Joku on sanonut että seitsemän halausta päivässä pitää ihmisen terveenä. Tämän ohjeen Virpi-Liisa Mentu antoi paikalla olijoille tämän syksyn matkaevääksi.
Maukas lounas ja tutut virret
Pitäjänmäen seurakunnan vahtimestari Ritva Saikkonen Pitäjänmäen Eläkkeensaajien emäntien kanssa oli loihtinut maittavan lounaan ja koristanut seurakuntasalin viihtyisäksi ruokasaliksi.
Iloinen laulu kaikui Pitäjänmäen kirkossa kun kanttori Kyllikki Ahola ja pastori Jukka Vanne laulattivat monen lempivirsiä. Elina Sorakunnas Helsingin Liikuntavirastosta sai jokaisen mukana olijan jumppaamaan ja venyttelemään.
Ikäväki –ryhmässä mukana
Konala-Seura, Palvelukeskus Kotikallio/Hoiva Oy, Pitäjänmäen seurakunta, Pitäjänmäki-seura, Pitäjänmäen Eläkkeensaajat, Pi-tko Pitäjänmäen-Konalan Ikäihmiset, Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osasto

******

PITÄJÄNMÄKI-PÄIVÄ 40 vuotta

Sunnuntaina 12.9. vietettiin perinteistä Pitäjänmäki-päivää, kesäkauden päättäjäistilaisuutta. Koska urheilukenttä oli remontin takia myllerreryksessä, joutuivat Pitäjänmäen Tarmon miehet miettimään perinteisten juoksukilpailujen järjestämistä uudessa paikassa, se löytyikin yläasteen luota ja juoksut suoritettiin katujuoksuna ylämäkeen.

Alueen yhdistyksistä oli mukana puolueet SDP, Kokoomus, Perussuomalaiset, SKP, Vihreät ja Vas. Vilkasta keskustelua käytiin asukkaiden ja edustajien kesken. Ikäihmisiä ja toimintaansa esittelivät Eläkkeensaajat ja Pit-Ko, sotainvalidien naisjaosto piti nuorisotalolla kahvilaa, Karkki-Pate oli mukana makeiskojun kanssa, Kiinteistömaailma teki Konalan toimistoa tunnetuksi ja Omakotiyhdistys jakoi tietoa mm. talkkaritoiminnasta. Partiolaiset keittivät hernekeittoa ja paistoivat vohveleita nuorisotalon luona. LC Pitäjättärillä oli herkkupöytä ja LC Pitäjänmäellä lapsille ongintaa. Arpajaiset järjestivät Tarmo sekä alueen lions-klubit. Pitäjänmäki-seuralla oli jälleen onnenpyörä ja Vartti-lehti oli mukana teltan kanssa. Kirjastossa oli kaavanäyttely sekä aluearkkitehti Leena Lukkarisen laatima aikamatka alueella pitkän kautensa ajalta alueemme suunnittelussa.

Kaiken kruunasi Mikko Perkoilan ja Vinkulelun musiikki. Esitys sai mukaansa lapset ja aikuiset ja laulelimme mukana Mikon ohjeiden mukaan. Kirjastossa kanadan-suomalainen Albert-kissa jutusteli lasten kanssa ja Albert innostui laulamaankin.
Ohjelmaa oli runsaasti tarjolla kahden tunnin ajan. Kesäkausi päätettiin ja siirryttiin syksyyn.

 Mikko Perkoila ja Vinkulelu, taustalla Marja Albert-kissa

I   ***********

oisessa reittivaihtoehdossa, tosin suunnittelijoiden mukaan huomattavasti epätodennäköisemmässä, linjaus kulkee Takkatien läheisyydessä rautatien eteläpuolella, ja pysäkki on sijoitettu Pitäjänmäen rautatieaseman tienoille. Tämän hiukan paremman vaihtoehdon toteuttamista vaikeuttanee kuitenkin se, että alue on nykyisin osin Teknos Oy:n käytössä, ja yrityksen vuokra-aika alueella on vuoteen 2025 saakka.

Toteutuessaan suunnitelmissa vahvimpana oleva reittivaihtoehto heikentäisi erittäin huomattavasti rautatien pohjoispuolisen alueen (Reimarla, Marttila, Mäkkylä, Konalan suunta) joukkoliikenneyhteyksiä. Nykyinen bussijokeri (linja 550) kulkee Turuntietä ja Pitäjänmäentietä rautatien pohjoispuolella, ja palvelee siis näitä em. alueita, joilla asuu yhteensä tuhansia ihmisiä. Raide-Jokerin valmistuessa bussijokeri lakkautettaisiin, ja täten Pitäjänmäen pohjoisosien asukkailta häviäisi sujuva poikittaisyhteys tai sitä käyttääkseen joutuisi käyttämään kahta kulkuneuvoa. Pitäjänmäen rautatieasema laajoine asukaspohjineen jäisi siis kokonaan Raide-Jokerin reitin ulkopuolelle. Toki lähijunilla (A-juna) pääsee joko Huopalahteen tai Leppävaaraan, jossa voisi vaihtaa Raide-Jokeriin, mutta kaupunkiradan lähijunaliikenteen vuoroväli on aina huomattavasti Raide-Jokerin vuoroväliä heikompi, joten yhteydet heikkenisivät nykyiseen verrattuna, lisäksi Espoon suuntaan mentäessä matkalipun hinta on kaksinkertainen.

Olisi todella outoa, että Pajamäentien kulmauksen jälkeen seuraava pysäkki sijaitsisi vasta Espoon puolella Vermossa. Raide-Jokerin pitäisi kulkea siellä missä on käyttäjiä, ei tunnelissa ohi alueen asukkaiden. Selitys liikaa pidentyvästä matka-ajasta on pahasti ontuva, sillä muualla Helsingissä Raide-Jokerin suunniteltu reitti noudattelisi täysin bussijokerin reittiä, ja Espoossa tilanne monilta osin jopa paranisi, kun Raide-Jokeri kulkisi Kehä I:n sijasta pienempiä katuja asutusalueilla. Outoa on myös, että Pajamäessä sijaitsevan Patterimäen ali puhkaistaisiin Raide-Jokerille kallis tunneli, kun Pitäjänmäen alueella pystyisi hyödyntämään olemassa olevaa katuverkkoa siinä missä muuallakin.

Miksi Pitäjänmäen kohdalla on tehty vakava joukkoliikenneyhteyksiä heikentävä poikkeus? Pitäjänmäki olisi koko Raide-Jokerin pitkällä reitillä ainoa alue, jossa joukkoliikenneyhteydet huononisivat suunnitelman toteutuessa.

Pitäjänmäen alueen asukkaiden kannalta järkevin vaihtoehto on nykyisen bussijokerin reitti. Ehdotamme, että Raide-Jokeri - linjaus asetetaan noudattamaan myös Pitäjänmäen - Mäkkylän alueella nykyisen bussijokerin reittiä. Katutila on Pitäjänmäentiellä välillä Pajamäentie - Konalantie varsin ahdas, mutta pikaraitiotien etuna on, että se voidaan rakentaa kulkemaan monenlaisille alueille, tarvittaessa katualueellekin, kuten tavallinen raitiotie (näin tehdään suunnitelmien mukaan monilla alueilla reitin varrella, miksei siis Pitäjänmäessä). Pitäjänmäentiellä Pajamäentien kulmasta Espooseen päin Raide-Jokeri siis voidaan hyvin rakentaa katualueelle siten, että Pitäjänmäen rautatieaseman jokeripysäkit sijaitsevat kadun reunassa suunnilleen nykyisellä paikallaan. Omalle alueelleen linjausta ei Pitäjänmäen aseman läheisyydessä voida asettaa, sillä toisella puolella Pitäjänmäentietä on asuin- ja liikerakennuksia, ja toisella puolella suojeltu vanha rautatieasema-alue.

Riski muun liikenteen häiriintymisestä Raide-Jokerin liikennöidessä katualueella on yhtä pieni kuin raitioliikenteessä yleensä, liikennevaloetuuksin pystytään raitiotielle saamaan joustava kulku, kuten on jo nykyisin bussijokerillakin. Konalantien risteyksestä alkaen Raide-Jokeri voi jälleen kulkea omalla alueellaan Pitäjänmäentien ja Turuntien eteläreunalla, missä tilaa on pääosin riittävästi tien ja rautatien välissä, jos tämä vain huomioidaan kaavoituksessa sekä Helsingissä että Espoossa. Tällöin myös Mäkkylän aseman kohdalle saadaan pysäkki, joka palvelee sekä Mäkkylän että Pitäjänmäen lounaisosien asukkaita, ja mm. Kotikallion palvelutaloa. Mäkkylän aseman jälkeen Raide-Jokerin reitti voidaan sijoittaa jo olemassa olevalle Perkkaantielle alittamaan rautatie kohti suunniteltua linjausta Perkkaalle ja Leppävaaraan.
Ehdotamme siis Raide-Jokerin ensisijaiseksi reitiksi nykyistä bussijokerin reittiä seurailevaa linjausta ja toissijaiseksi vaihtoehdoksi reitin sijoittamista Pitäjänmäen kohdalla Takkatien tienoille. Vastustamme nykyistä suunnitelmaa, koska se on alueen asukkaiden kannalta selvä huononnus joukkoliikenneyhteyksiin.

Helsingissä, marraskuun 25.päivänä 2009

Pitäjänmäki-seura ry
Lulu Nenonen                  Tarja Salminen                   Jussi-Petteri Lappi
puheenjohtaja                   sihteeri                              taloudenhoitaja