Etusivu

Olutta, musiikkia ja kolopalloa - Pitäjänmäen historia

Tietoja

Julkaistu 14.04.2012

Valokuvaaja Kimmo Brandt kuvasi Pitäjänmäkeä kaupungin toimeksiannosta. Galleriassa liikutaan kuvaa klikkaamalla. Kuvat: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki

Pitäjänmäentien liikenneympyrän koristeena olevat olutastioiden kannet ovat kiinteä osa Pitäjämäen historiaa. Alueella on paljon muutakin: vaikkapa legendaarinen äänitysstudio ja golfkenttä vuodelta 1937. Ylipormestarin asukasilta järjestetään Pitäjänmäen peruskoululla torstaina 8. maaliskuuta.

Vaikka ylipormestarin asukastilaisuus on takana, niin kannattaa tutustua alueen historiaan.

Pitäjänmäelle on tehty kolme kotikaupunkipolkua, jotka esittelevät alueen historiaa ja merkittäviä kohteita. Pisin niistä viiden ja puolen kilometrin mittainen Mätäjoen kotikaupunkipolku, joka sisältää 24 kohdetta.

Mätäjoen polku lähtee Asemapuistosta, jossa voi astella pitkin satavuotiasta lehmuskujaa tai ihailla vaikkapa hopeakuusta tai sembramäntyä. Puisto onkin harvinainen kokonaisuutena säilynyt asemapuisto.

Nimensä kaupunkipolulle antoi Mätäjoki, vuolas puro, joka virtaa Vantaanjoen entisessä uomassa. Mätäjoki on tärkeä virkistysalue niin alueen asukkaille kuin eläimillekin: puron yläjuoksulta on löytynyt uusi kovakuoriaislaji halavasepikkä. Ympäristössä naputtaa puuta myös esimerkiksi harvinainen pikkutikka.

Oluen keittoa

Alueen teollinen perintö näkyy esimerkiksi Hartwallissa, jonka pääkonttori sijaitsee alueella. Pitäjänmäentien kiertoliittymässä on nähtävissä oluenkeittokattiloiden kansia eli huuvia.

1800-luvulla Pitäjänmäellä toimi myös Kröckellin panimo, jonka valikoimassa oli lukuisia olutlaatuja ja oma kuohuviinikin. Panimon tuotteita kuljetti enimmillään 22 hevosta. Vaaratilanteita sattui, kun humalaiset ajomiehet kisailivat Pitäjänmäen edustalla.

Luonnonarvoja korostava Strömbergin puisto avattiin uudelleen vuonna 2003. Muutama vuosi aikaisemmin tulva oli vaurioittanut aluetta. Korjaustöiden myötä puistoon tulivat kivipengerrykset, puiset käytävät sekä huvimaja.

Talin kartanon alue oli osa Kustaa II Aadolfin alitallimestarilleen Gert von Schützille 1600-luvun alkupuolella lahjoittamaa maaomaisuutta.  Lukuisen vaiheiden jälkeen kartanon pelloille tuli Suomen ensimmäinen kolopallokenttä, joka on nykyään Helsingin golfklubin jäsenten aktiivisessa käytössä.

Kuuluisuuksien studio

Pajamäen teollisuusalueella toimii satakunta yritystä. Niistä kuuluisin lienee legendaarinen Finnvoxin äänitysstudio, jossa ovat äänittäneet käytännössä kaikki Suomen kuuluisimmat artistit ja yhtyeet.

Mätäjoen polku päättyy Talinhuipulle, mäelle, jossa harjoittelevat Helsingin palveluskoirat sekä frisbeegolffarit. Läheinen Iso-Huopalahti oli aikoinaan hyvä lintukohde, ennen kuin sitä alettiin käyttää kaatopaikkana ja lähelle rakennettiin Tarvontien kannas.

Pitäjänmäen kolmella kotikaupunkipolulla on valinnaisia reittejä yhteensä 15 kilometriä ja kohteita kaikkiaan 78.

Mätäjoen kotikaupunkipolku Pitäjänmäen kotikaupunkipolut

Pitäjänmäki tilastoina

Ylemmissä tilastoissa on esitetty Pitäjänmäen asuntokanta ja koko kaupungin asuntokanta. Alla on kuvattu alueen väestön kehitystä ja jakautumista ikäryhmiin. Kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla.

Ylipormestarin asukasilta järjestetään torstaina 8. maaliskuuta kello 18.30–20.30 Pitäjänmäen peruskoulun B-talon juhlasalissa, osoitteessa Turkismiehenpolku 2.

Asukasilta on nähtävissä suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena Helsinki-kanavalla.

Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunki yhdessä Pitäjänmäki-Seuran kanssa. Asukkaat voivat kysyä mieltään askarruttavista asioista suoraan kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta ja kymmeniltä eri alojen asiantuntijoilta.

Pitäjänmäellä keskustellaan todennäköisesti ainakin bussilinjoista, palvelujen saatavuudesta, toiveesta saada oma asukastalo sekä Päiväläisenpuiston kunnostamisesta.

Paikalle kannattaa saapua jo kello 18, jolloin koululaisilta voi ostaa kahvia ja pientä syötävää sekä tutustua Pitäjänmäen asukkaiden yhteisölliseen Kassi-verkkotoripalveluun.

Pitäjänmäki-seura: Alue on Helsinki pienoiskoossa

Lulu Nenonen, Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja kirjoittaa kaupunginosastaan:

"Pitäjänmäki – meidän Pitsku on kuin Helsinki pienoiskoossa. Alueellamme on samassa suhteessa omistus- ja vuokra-asuntoja kuin koko Helsingissä, täällä äänestystulokset ovat prosentuaalisesti hyvin lähellä Helsingin tuloksia. Alue on siis tilastollisesti keskivertokaupunginosa.

Pitäjänmäki liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 - tällöin paikka muistutti kyläyhteisöä.

Vuosien saatossa Pitsku on kokenut valtavan muutoksen. Mikäli Pitäjänmäki olisi itsenäinen kaupunki, se olisi asukasluvultaan kaikista 342 Suomen kunnista sijaluvulla 118.

Alue mielletään usein vain teollisuusalueeksi, mutta täällä asuu lähes 10.000 asukasta. Pitäjänmäki on hyvä seutu asua. Elämämme peruspilareina ovat terveysasema, apteekki, koulut, päiväkodit, kirkko, nuorisotalo, kirjasto, uusittu urheilukenttä sekä turvalliset lasten leikkipuistot. Seutu tarjoaa myös hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä kesällä että talvella.

Pitäjänmäki on jakautunut neljään osa-alueeseen; Reimarla - kerrostalojen alue (ns. vanha Pitäjänmäki), Marttila - omakotialue, Strömbergin alue - uusinta asuinaluetta, jossa runsaasti korkeita kerrostaloja sekä Pitäjänmäen/Valimon teollisuusalue.

Pitäjänmäki tarjoaakin runsaasti työpaikkoja, alueella on satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä; lisäksi muutamalla suuryrityksellä on toimitiloja alueella. Piimäki on Pitäjänmäellä sijaitseva Suomen suurin IT-alan työpaikkojen keskittymä.

Vaikka vuosikymmenien kuluessa monet huonokuntoiset rakennukset ovat saaneet väistyä uusien tieltä, kuitenkin paljon vanhaa arvokasta rakennuskantaa on saatu säilymään. Rakennettujen alueiden lomaan on onnistuttu säilyttämään puhdasta luontoa. Korkeat kerrostalot luovat Pitäjänmäkeen modernia kaupunkileimaa.

Kehittämistäkin alueella löytyy – meiltä puuttuu kunnallisia palveluita mm. palvelutalo, jossa esim. ikäihmisten olisi mahdollista syödä edullisesti lämmin ateria. Uimahalli on ollut vuosien aikana agendalla, mutta sitä yhä kaipaamme Pitäjänmäkeen. Kokoontumistilat puuttuvat alueelta. Useissa muissa kaupunginosissa toimii kaupungin ylläpitämä asukastalo, jossa sekä työväenopisto että aktiiviset yhdistykset voivat kokoontua. Tällaiselle talolle on tarvetta ja kysyntää myös Pitäjänmäellä.

Myös katujen hoidossa on parantamisen varaa, varsinkin näin talviaikana aurauslistalla olemme vasta 3.sijalla."

Lulu Nenonen, puheenjohtaja Pitäjänmäki-seura ry

www.kaupunginosat.net/pitajanmaki