Tutustu ajankohtaiseen Sulkapolun ympäristön asemakaavaan

Helsingin kaupunkisuunnittelulautanta käsittelee asiaa (3.11.2015)

http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2015&ls=11&doc=Ksv_2015-11-03_Kslk_25_El

http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-004558/kslk-2015-25/

Sulkapolu 3

 

 

Pitäjänmäki pähkinänkuoressa
Aluearkkitehti Leena Lukkarinen

ENNEN
Pitäjänmäessä on asuttu jo kivikaudella. Jokakesäisistä kaivauksista Nuolitien leikkipuiston takana, on löytöinä saatu jo kasoittain kampakeramiikkaa. Rautakaudella meren ranta lainehti nykyisen rautatieaseman rinteessä. Varhainen kulkuyhteys Turkuun kulki Pitäjänmäellä jo 1500 luvulla. Niiltä ajoilta ovat mm. Strömbergintien, Mätäjoen ylittävän sillan sisäosat, jotka säilöttiin koskemattomina kesällä 2001 uusitun ja levitetyn sillan sisään. Talin kartanon asutus on peräisin 1600 luvulta ja sen toiminta jatkui kautta vuosisatojen, muuttuakseen sittemmin 1930-luvulla mm. golf alueeksi, siirtolapuutarhaksi ja liikuntapuistoksi.

Rantaradan rakentaminen 1900-luvun alussa toi ”taajaväkistä asutusta” aseman ympäristöön, joka silloin vielä kuului Helsingin maalaiskuntaan. Rautatie toi mukanaan myös teollisuuden, Strömbergin tehtaat 1911, vaikka alueen ensimmäinen varsinainen yksityinen yritys, Kröckelin panimo, oli toiminut Mätäjoen kosken partaalla jo 1800-luvun puolivälissä.

NYT
Pitäjänmäki 46. kaupunginosana syntyi varsinaisesti 1946 alueliitoksen myötä.

Alueliitoksen jälkeen ensimmäiset asemakaavat laadittiin teollisuusalueen etelä- ja pohjoisosiin, mikä kuvastaa elinkeinojen kehittämisen tärkeyttä jo tuolloin. "Pitsku" on monipuolinen, eri aikoina rakentuneista osa-alueista muodostuva, elävä kaupunginosa:

Asukkaita yhteensä noin 10 000.

Asumisen painopiste on Länsi- ja Itä Reimarlassa, (alueet Konalantien molemmin puolin). Pientaloasutusta, jossa on mukana vielä joitakin rakennuksia vanhasta huvilayhdyskunnasta, joukossa tehokkaita kerrostalokortteleita. Ne rakennettiin 1970-luvulla, jolloin tiivistettiin kaupunkia tavoitteena 600 000 asukasta. Sama tilanne on siis edessä jälleen yleiskaava 2002:ssa, mutta tiivistämismahdollisuuksia ei Pitäjänmäellä paljon ole. (Reimarlassa on yhteensä asukkaita noin 4 900).

Marttilan pientaloalue Kaupintien ja Vihdintien kulmauksessa on jälleenrakennuskauden asutusalue, jolla on miljöön säilyttävä, mutta hallitun lisärakentamisen mahdollistava asemakaava (Marttilassa on 450 asukasta).

Pajamäen kerrostaloalue on 1960-luvulla rakennettu, oma saarekkeensa viheralueiden ympäröimänä. (Noin 1500 asukasta)

Uusin asutus tuli Pitäjänmäen teollisuusalueelle 1990-luvun aikana, kun kaavoitettiin ns. Strömbergin asuntoalue ja Talinlehdon asuntoalue (asukkaita noin 3500). Uddeholmin kulman teollisuustonteista asumiseen muutetussa kerrostalokorttelissa on asukkaita noin 500 Strömbergin kunnostetun puiston äärellä.

Myös 2000-luvun asuntorakentaminen on keskittynyt teollisuusalueen puolelle. Pitäjänmäentien ja Takomotien kulmaukseen nousi entisen Kornetinpuistikon alueelle uusia kolmekerroksisia taloja ja Kutomotien alueella asutaan jo Helvarin tehtaan tontille rakennetuissa uusissa kerrostaloissa. Yhtiön vanha pääkonttori on suojeltu asemakaavassa ja se muutetaan sisäosiltaan asunnoiksi lähivuosina. Toinen rakentamista odottava kohde on vastapäätä oleva Esab oy:n entisen toimitalon muuttaminen asunnoiksi ja täydentäminen Kutomotien reunaan tulevilla uudisrakennuksilla. Kutomotiellä on asemakaava valmiina myös Elisa Oyj:n korttelin eteläosassa, Kutomokujan kulmassa, uutta asuntorakentamista varten. Koko Kutomotiellä uusien asukkaiden kokonaismäärä tulee olemaan lähes 1000.

TYÖPAIKKOJA PITÄJÄNMÄELLÄ ON YHTEENSÄ YLI 20 000 PIIMÄKI, VALION ALUE JA TAKKATIEN TEOLLISUUSALUE MUUKAAN LUKIEN Piimäki on suomen suurin IT-alan työpaikkojen keskittymä, johon kuuluu usein esillä olevia kansainvälisiä yrityksiä, kuten Nokia, ABB, Elisa jne. Alueella on kuitenkin yhä edelleen myös vanhaa valmistavaa teollisuutta: Valion mehutehdas, Halvan makeistehdas, Teknos-Winterin maalitehdas, Karl Lark Oy:n kauneusaineita valmistava tehdas, ABB:n sähkölaitetuotanto, Kalevalakoru, vain joitakin esimerkkejä mainiten. Takkatien teollisuusalueella on myös runsaasti pienteollisuutta. Yrityksiä siirtyy jalostuvan työpaikka-alueen tieltä, kuten esim. Helvarin tuotanto Karkkilaan. Toinen näkyvä muutos alueella on usein tapahtuva yritysten nimien vaihtuminen, vaikka itse yritykset ja rakennukset pysyvätkin ennallaan.
Piimäessä on edelleen runsaasti rakentamattomia mahdollisuuksia. Piimäen kärjessä, ABB:n länsipäässä, Atomitien kulmauksessa, jossa mahdollisuudet vain lisääntyvät, jos rakennusviraston varikko siirtyy suunnitellusti Atomitieltä Patterimäenkallion sisään. Toisaalta nykyisissä rakennuksissa on myös runsaasti tiloja tyhjillään käyttämättömän rakennusoikeuden lisäksi.


Pitäjänmäen teollisuusalueetta

PALVELUISTA

Pitäjänmäki ja Konala muodostavat yhtenäisen palvelualueen, jonka koko väestöpohja on noin 15 000 asukasta ja työpaikkoja on yli 25 000. Peruspalvelut ovat kaupungin keskitasoa paremmat. Alueelta löytyvät päiväkodit ja koulut sekä mm. terveysasema, apteekki, yläaste, kirjasto, kirkko, posti ja lukuisat virkistyspalvelut Talin liikuntapuistossa. Asukkaiden mielestä alueelta puuttuu vain uimahalli.

Yhteydet muualla kaupungissa oleviin palveluihin ovat myös hyvät. Kaupunkiradalla Valimon asemalla on enemmän käyttäjiä kuin Pitäjänmäen asemalla. Bussi-Jokerin linja 550 on pikayhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Tapiolaan. Joskus tulevaisuudessa 2020 luvulla Jokeri voi olla jo toteutunut raideyhteytenä.

Kaupallisten palvelujen osalta kehitys on muuta kaupunkia vastaava, pankit lopettavat ja lähikaupat vähenevät. Paljon odotettiin Pitäjänmäen aseman yhteyteen suunnitellun liikekeskuksen toteutumiselta, mutta koko mahdollisuushan kariutui kaupunkisuunnittelulautakunnan palautettua joulukuussa 2002 Asemakeskuksen ja Pitäjänmäenkaaren asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Uusi valmistelu on ajoitettu kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa 2009–2010. Pitäjänmäenkaaren linjaus on kuitenkin yleiskaavaehdotuksessa 2002, joka korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumottujen valitusten jälkeen on kokonaisuudessaan voimassa.

AJANKOHTAISTA ASEMAKAAVOITUKSESTA

Lisätietoja:
Leena Lukkarinen-Annila
kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto p. 310 37278 leena.lukkarinen@ksv.hel.fi

 
Pitäjänmäen urheilukenttä, kirjasto ja yläaste


Pitäjänmäen, Kaupintien ja Korsupolun risteys ennen kiertoliittymän valmistumista

uusi_kiertoliittym_2005.jpg

Uusi kiertoliittymä 2005

uusi_kiertoliittym_ja_huuvat_2005.jpg

uusi kiertoliittymä ja huuvat 2005