Liikenneryhmä kävi tapaamassa alueemme kunnossapidosta vastaavia henkilöitä rakennusvirastosta (Tommi Juntunen) ja Starasta (Tero Leikas).

 Lisäksi olemme jättäneet kaupungille ehdotuksen viittojen lisäämisestä "oranssin reitin" varrelle (Ida Aalbergin puisto, Runar Schildtin puisto, Pohjois-Haagan asema).

Voit tutustua viitoitusehdotukseemme täällä: Ehdotukset_viitoitus_oranssi reitti.pdf

Kunkin pisteen osalta on todettu, mitä viittoja paikalla on nyt, mitä KSV:n kevyen liikenteen viitoitussuunnitelmassa on sekä lopuksi liikenneryhmän ehdotus. Katsotaan, saammeko viitat paikoilleen jossain vaiheessa.

Kunnossapitovastaavia kävimme tapaamassa 31.1.2012. Tapaaminen oli todella hyödyllinen ja saimme kuulla paljon olennaista tietoa talvikunnossapidon ongelmista.

Runar Schildtin puistokäytävän - kuten myös muiden puistokäytävien - talvikunnossapito ei ole todellakaan prioriteettilistalla kovin kärjessä. Ongelma kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta on se, että talvikunnossapitoluokitus perustuu autoteiden tieluokkaan: ensimmäisenä aurataan keskeisimpien autoteiden varrella olevat kevyen liikenteen väylät (Pohjois-Haagan tapauksessa mm. Eliel Saarisen tien varsi, Näyttelijäntien varsi ja Kaupintien varsi). Kävelyn ja pyöräilyn reittejä ei katsota kokonaisuutena, vaan jos reitti muodostuu eri luokan kaduista ja puistokäytävistä, myös talvikunnossapito reitillä vaihtelee. Tämä ongelma ei ratkea kunnolla, ennen kuin kaupunki miettii talvikunnossapitoluokituksen kokonaan uudella tavalla kävely- ja pyöräilyreittien osalta. Tärkeitä työmatkaliikenteen kävely- ja pyöräilyreittejä kun voi olla myös muualla kuin isojen autoteiden varsilla, kuten on juuri meidän Runar Schildtin puiston kanssa!

Keskeinen ongelma on myös resurssien puute. Jos haluamme, että esim. Runar Schildtin puistokäytävän kunnossapitoa parannetaan, niin olisi hyvä, jos me asukkaat voisimme ehdottaa, missä voitaisiin kunnossapidon tasoa heikentää. Onko jossain teidän mielestänne tarpeisiin nähden "liian" hyvää kunnossapitoa, josta voitaisiin tinkiä esim. Runar Schidtin puiston hyväksi?

Lassilasta radanvarren pyörätielle johtava polku ei kuulemma ole nykyisellään rakennettu sellaiseksi, että sitä voisi pitää kunnossa talvella. Lisäksi siellä risteilee latuverkosto, ja asiasta pitää neuvotella Liikuntaviraston kanssa, jos halutaan, että reitti aurataan ja hiekoitetaan. Liikenneryhmä on ehdottanut, että tuo reittipätkä asfaltoitaisiin ja rakennetaisiin kuntoon, jotta reitti Lassilasta radanvarren pyörätielle olisi selkeä. Silloin varmaan myös talvikunnossapito tulisi kyseeseen. Mutta joka tapauksessa asiassa täytyy neuvotella Liikuntaviraston kanssa, miten ladut sitten linjataan.

Nyt talvireitti Lassilasta keskuspuistoon kulkee Aino Ackten puiston läpi ja Rhodopuiston ohitse Metsäläntielle. Mitä mieltä olette? Kumpi olisi tärkempää pitää talvella kunnossa: edellä mainittu vai radanvarren reitti? Taas kerran täytyy tehdä valintoja, jos resursseja ei ole lisää saatavilla: minkä reitin kunnossapidosta voisi luopua, jos reitti radanvarren pyörätielle pidetään kunnossa?

Liikuntaviraston ylläpitämät virkistysreitit (Pirkkolassa, Keskuspuistossa) ovat mm. todella hyvin kunnossapidettyjä. Onko siellä joillakin reiteillä jopa tarpeisiin nähden liian hyvää hoitoa? Voitaisiinko Liikuntavirastolta siirtää talvikunnossapitoresursseja Rakennnusvirastolle työmatkaliikenteen puistoreiteille? Vai pitäisikö siirtää jotkin puistoreitit (Runar Schildt, radanvarren pyörätie) Liikuntaviraston vastuulle?

Tässä muuten linkki talvikunnossapitoluokitukseen, josta selviää talvikunnossapidettävät väylät.

Resurssit tosiaan sanelevat sen, kuinka paljon voidaan tehdä. Sen vuoksi on päädytty siihen, että monilla kaduilla aurataan ja hoidetaan vain toisella puolella oleva kevyen liikenteen väylä tai jalkakäytävä. Toinen puoli jätetään tarkoituksella lumitilaksi. Jatkossa on suunnitteilla vahvistaa tämä käytäntö ja tehdä sitä varten ihan suunnitelma ja jopa tiedottaa maastossa, mitä reittejä ei tulla talvikunnossapitämään. Pyörätiemerkkejä huputetaan talveksi tai muutetaan jalkakäytäviä talveksi yhdistetyiksi kävely- ja pyöräteiksi. Minusta tämä on ihan hyväksyttävä käytäntö, jos siitä todella viestitään ja kerrotaan, miksi näin toimitaan ja se tehdään suunnitelmallisesti.

Liikenneryhmän ajatuksena on ollut, että kaikki tunnistetut kävelyn ja pyöräilyn pääreitit olisi hyvä olla talvikunnossapidettäviä. Resursseista johtuen se voi kuitenkin olla vaikeaa. Esimerkiksi "punainen reitti" (ks. pääreittiehdotukset) on pohjoispäässä hyvin mutkitteleva ja mäkinen eikä ole helppo pitää talvella kunnossa. Se edellyttäisi, että puistokäytävä rakennettaisiin ja linjattaisiin osittain uusiksi. Siellä myös kulkee latu, ja ilmeisesti on vaikeaa pitää hiekoitettua väylää ladun vieressä, tai sitten käytävän pitäisi olla tarpeeksi leveä, mitä punainen reitti ei nyt ole.

Tuli myös esiin, että kaivutyön aikana kaivutyön suorittaja on vastuussa kyseisen kadunpätkän talvikunnossapidosta. Kaivutyön tekijöiden tiedot pitäisi näkyä maastossa kaivutyön kohdalla. Tässähän on ollut Näyttelijäntien kevyen liikenteen väylällä ongelma, kun siellä on ollut monta kaivuuaukkoa ja kukaan ei ole aurannut väylää. Rohkaisemme siis asukkaita valittamaan epäkohdista rakennusvirastoon ja vaatimaan kaivutyön suorittajia täyttämään velvollisuutensa. Rakennusvirastossa asiassa voi olla yhteydessä Timo Korhoseen, jos kaivutyön suorittaja ei käy ilmi mistään.

Rohkaisemme myös asukkaita käyttämään autojen omistajille tarkoitettu tekstiviestipalvelua, jossa ilmoitetaan asuntokatujen aurauksen ajonkohdista, jotta auton voi siirtää aurauksen ajaksi pois. Asuntokatujen auraus on kiinni siitä, kuinka hyvin autot saadaa aurauksen ajaksi pois alta."Kesäautot" voisi myös siirtää talveksi autohotelliin Tattarisuolle. Sillä tekisi suuren palvelun naapureilleen.

Kysyimme myös, mistä johtuu, että kaupunki on nykyään vastuussa asuntokatujen jalkakäytävien aurauksesta. Taustalla on ilmeisesti pyrkimys tasa-arvoon: kaikki kaupunkilaiset maksavat saman verran talvikunnossapidosta. Aiemmin kun esimerkiksi omakotialueella jalkakäytävän kunnossapidosta maksoivat vain ne kiinteistöt, joiden puolella jalkakäytävä sijaitsi. Kunnossapitäjämme eivät kuitenkaan itsekään pidä nykyistä järjestelmää hyvänä.

Itse olen sitä mieltä, että asuntokatujen jalkakäytävien aurausvastuu olisi parempi olla kiinteistöillä, mutta olisi hyvä jos kiinteistöt voisivat toimia yhteistyössä. Voitaisiin muodostaa luontevia kokonaisuuksia, jotka yhdessä tilaisivat talvikunnossapidon. Kiinteistöt muodostaisivat jokin yhteisen elimen, joka sitten vastaisi urakan hankinnasta ja kustannukset jaettaisiin. Luonteva kokonaisuus voisi olla esimerkiksi yhden kadun varrella olevat kiinteistöt. Tai sitten hieman laajempi alue kuten esimerkiksi Poutuntien, Krankantien, Simsiönkujan, Santavuorentien ja Huovitien muodostama alue. Kun kerran nykyään sama kiinteistöyhtiö saattaa hoitaa useamman kiinteistön samalla alueella ja käy auraamassa pihat, niin miksei sitten matkan varrella myös jalkakäytävät?

Asian vaan on niin, että parempaa laatua ei voi saada, ellei siitä myös maksa enemmän. Kehotankin kaikkia selvittämään, kuinka paljon taloyhtiönne maksaa kaupungille jalkakäytävien hoidosta. Itsekin aion sen selvitää. Täältä löytyy tieto, miten tuo hoitomaksu lasketaan. Sen avulla voi päätellä jotain. Siellä on esimerkkinä mainittu omakotitalon maksu, joka on vuodessa 70 €. Se tuntuu kyllä todella alhaiselta! Hyvä, jos sillä maksaa yhden tunnin työn. Meidän täytyy suhteuttaa vaatimukset korvaukseen, jonka palvelusta maksamme. Tuollainen alueellinen kunnossapitovastuu mahdollistaisi kuitenkin sen, että saisimme itse päättää, millaista palvelua haluamme ja kuinka paljon siitä maksamme.

Tasa-arvosta voisi vielä todeta sen, että ei tämä nykyinen systeemikään tasa-arvoinen ole: ne jotka sattuvat asumaan korkealle luokitellun kadun varressa saavat samaan  hintaan parempaa palvelua kuin ne, jotka asuvat alemman hoitoluokan katujen varsilla. Kyllä tuo hoitomaksu pitäisi olla porrastettu vähintään kadun hoitoluokan mukaan.

Lisää informaatiota talvikunnossapidosta Rakennusviraston Lumi-palautteen sivuilta.

Terveisin Johanna Taskinen, liikenneryhmän vetäjä