Etusivu Uutiset Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 2050

Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 2050

Etekläiset kaupunginosat asukasyhdistyksen puheenjotaja Ulla Blombergin laatima lasusunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 2050 on tässä kokonaisuudessaan. Punavuoriseura on sen hyväksynyt, ja on toisena allekirjoittajana.

Yleiskaavan ohjausvaikutus

Uudellamaalla on käynnissä Helsingin osalta useita päällekkäisiä kaavoitusprosesseja samanaikaisesti. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos ja Östersundomin alueen vaihemaakuntakaava ovat lausunnolla lähes samanaikaisesti Hgin yleiskaavaluonnoksen kanssa. Östersundomin alue on jätetty yleiskaavaluonnoksen ulkopuolelle. Uudenmaan kaavan tulisi ohjata Helsinkiä ja Helsingin yleiskaavan entisiä Sipoon alueita. Eriasteinen kaavoitus tulisi ajoittaa toisiinsa liittyviksi siten, etteivät ne ole päällekkäin samanaikaisesti lausunnolla. Päällekkäiset kaavoitusprosessit eivät anna hyvää kuvaa kaavojen ohjausvaikutuksesta.

Yleiskaavaluonnoksen pääkartan esitystapa haittaa mielipiteen muodostusta. Kartasta ei käy selvästi ilmi, missä kohdin ehdotetaan muutoksia alueen nykyiseen käyttöön. Helsingin kaupunkisuunnittelulla on tonttikohtaista rekisteritietoa suuresta osasta kaupunkia, joten lähtötietojen puute ei puolla näin karkeata esitystapaa. Esitystapa antaa tarkemman asteiselle suunnittelulle vapausasteita, jotka vähentävät yleiskaavan ohjausvaikutusta. Tärkeä rakennustehokkuustieto on lisäksi poistettu yleiskaavaluonnoksesta. Näyttäisi siltä, että tarkoitus on siirtää enemmän päätösvaltaa alemmanasteiselle kaavoitukselle.

Asukastavoite

Yleiskaavan asukastavoite on ylimitoitettu. Tästä seuraa ylimitoitettua viheralueille, rannoille ja saarille tunkeutuvia rakennusaluevarauksia. Useiden asuinalueiden virkistysalueet ovat myös vaarassa. Ylimitoituksesta voi seurata, että käyttöön otetaan ensin helpoimmin kaavoitettavat kaupungin metsät ja muut virkistysalueet eikä tutkita niille vaihtoehtoisia ratkaisuja. Mm. vain kesäkäytössä olevien siirtolapuutarha-alueiden siirto kauemmas seudulle alkaa olla ajankohtaista, jos asutusta aidosti halutaan tiivistää metropysäkkien läheisyydessä.

Rantojen suunnittelu

Eteläisten kaupunginosien alueella suurimmat muutokset koskevat rantoja ja saaria, koska yleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu rantojen käytön tehostaminen. Tämä on kyseenalainen tavoite. Juuri rantojen ja saarien kohdalla tulisi olla väljyyttä, jota rantojen virkistyskäytöltä edellytetään. Rantojen tehokkaalla rakentamisella suljetaan ainutkertaiset merinäkymät ja kavennetaan viherreittejä, joiden on tarkoitus kiertää rantoja. Rannat ja saaret tekevät Helsingistä kansainvälisestikin ainutlaatuisen kaupungin. Ne tulee säilyttää ja purkaa kasvupainetta myös seudullisen yhteistyön avulla lähikuntiin.

Yleiskaavan yksi tärkeimpiä tehtäviä on kohdella kaupungin eri osia tasapuolisesti. Rantojen rakentamisessa tämä ei toteudu. Sekä kantakaupungin länsipuolen että itäpuolen rannat tulisi suunnitella ottaen huomioon asukkaiden virkistystarpeet. Yleiskaavaluonnos sallii kuitenkin Kallion viimeistenkin rantojen raskaan rakentamisen. Yleiskaavaan tulee varata rantapuistoille tilaa myös Kalliossa.

Liikenne

Liikenteen bulevardisoinnin vaikutuksia tulee selvittää ennen päätöksiä - kuten poliittiset päättäjät ovat jo ilmaisseetkin. Pääväylät ovat pääkaupungin toimivuuden kannalta tärkeitä vaikka julkisen liikenteen osuus kasvaisikin. Jos pääväylien liikenne puuroutuu ja hidastuu nykyisestään merkittävästi, seudun tuottavuus laskee ja yritykset muuttavat pois Helsingistä. Julkinen liikenne ei koskaan palvele kaikkea yksityistä liikkumistarvetta. Kävelykeskustan laajentaminen ei saa haitata julkista ja yksityistä liikennettä. Liikkuminen Helsingin keskustassa on jo nyt helppoa riittävän leveillä jalkakäytävillä.

Ehdotamme lisäksi yleiskaavaluonnoksen seuraavia kohtia tarkistettavan:

-          Onko Suomenlinnan suojavyöhyke Unescon päätöksen mukainen vai pienennetty versio, jota ei ole tietojemme mukaan virallisesti hyväksytty (Selvityksiä YOS 2014:18, Kuva 10)

-          Onko pohjakartta Hernesaaren eteläkärjessä kopioitu hylätystä osayleiskaavasta (Selvityksiä YOS 2014:18, esim. Kuvat 1 ja 35)

-          Rantareitti kuvataan kävely- ja pyöräilyreittinä (Selvityksiä YOS 2014:15, kpl 2.1). Pääkartalla rantareitti kiemurtelee pääasiassa vedessä nousten Vuosaaressa maalle. Tämän merkinnän ja reitin tarkoitus ei aukea katsojalle.

-          Kävely- ja pyöräilyreitit on pääsääntöisesti piirretty seuraamaan kirjaimellisesti rantoja. On tärkeätä ylläpitää ja luoda hyviä yhteyksiä myös niemien juuressa, kannasten yli, kuten yhteys Eiranranta-Telakkaranta-Lapinlahti.

-          Puuttuuko yleiskaavasta vesijoukkoliikenteen suunnittelu?

Yleiskaavasta tiedottaminen

Kaupunki pyrkii kiitettävästi tiedottamaan suunnitelmasta, mutta käytännön järjestelyissä olisi parantamisen varaa. Laituri on liian pieni tila asiasta kiinnostuneille asukkaille. Kaavaluonnoksen esittely oli viimeksi jaettu alueittain eri iltoihin, joista ensimmäiseen saapui eniten kiinnostuneita paikalle. Osan kuulijoista piti seistä kuuntelemassa esittelyä. Kysymyksiä ei saanut esittää yhteisessä tilassa, vaan asukkaiden piti siirtyä kartalle kysymään kukin erikseen asiantuntijalta. Lopputuloksena oli ruuhkaa ja jonoa kartan ääreen sekä parin suunnittelijan pakeille. Mm. kaupunkibulevardeista olisivat kaikki mielellään halunneet kuulla lisää. Oliko tarkoitus estää yhteisten mielipiteiden muodostus laajoista asioista, jotka koskevat kaikkia asukkaita ja alueita. Asioiden käsittely pelkästään yksityiskohdittain ja alueittain ei sovellu erityisen hyvin yleiskaavan laajuisen suunnitelman käsittelyyn.

Eteläiset kaupunginosat ry – Södra stadsdelarna rf               Punavuorieseura ry - Föreningen Rödbergen rf

Ulla Blomberg, pj.                                                                                Nika Junker          Sirkka Riite

                                                                                                                    Pj                            varainhoitaja