Kaupunginosien kehittäjäverkostolla eli KaKella oli oma työryhmä "Mahdollistavat rakenteet verkostokaupungissa ja kaupunginosissa" Kaupunkitutkimuksen päivillä 25.-26.4.2019. Työryhmän puheenjohtajina toimivat Erik Stenroos torstaina ja Eino Rantala perjantaina. Työryhmän materiaali kerätään tälle sivulle.

Valokuvia työryhmästä (tulee myöhemmin).

SESSIO I TORSTAI 14:00-15:30

Sali 401

Esityskalvot: Heikki Salmikivi, Riikka Karjalainen ja Heikki Palomäki: MAL 2019-suunnitelma, pdfVerkostomainen Helsingin seutu ja kestävän liikkumisen eri muodot3.17 MB

Tiivistelmä: pdfMAL 2019 ─ verkostomainen Helsingin seutu ja kestävän liikkumisen eri muodot3.17 MB 

Esityskalvot: pdfJuho Kiuru, Espoon asuinalue-indeksit3.34 MB  

Tiivistelmä: pdfEspoon asuinalue-indeksit380.88 KB  

Esityskalvot: Tuija Norlamo, pdfOsallistuva Espoo: Mahdollistavia rakenteita luomassa926.21 KB

Tiivistelmä: pdfOsallistuva Espoo: Mahdollistavia rakenteita luomassa381.91 KB

SESSIO III: PERJANTAI 09:30-11:00
Sali 401

Esityskalvot: Hannu Kurki, pdfLähiöistä bulevardikaupunginosiin3.63 MB  

Tiivistelmä: pdfLähiöistä bulevardikaupunginosiin389.07 KB  

Esityskalvot: Mervi Tulppo, Segregaation ja hyvinvointierojen vähentäminen Vantaalla

Tiivistelmä: pdfSegregaation ja hyvinvointierojen vähentäminen204.08 KB

Esityskalvot: Ari Tolvanen, pdfToisenlainen taidemaailma – kaupunginosat taidelaitosten kumppaneina Helsingin osallistavan kulttuurityön malleissa1.08 MB

Tiivistelmä: pdfToisenlainen taidemaailma386.69 KB  

TYÖRYHMÄKUVAUS:

Työryhmässä käsitellään arjen sujuvuutta sekä kaupungin ja kaupunginosien toimivuutta verkostokaupunki-näkökulman ja ”mahdollistavien rakenteiden” kautta. Verkostokaupunki-idea (solmut ja linkit) nousi keskusteluun 2000-luvun puolessa välissä esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi-hankkeessa. Palvelut keskittyvät joukkoliikenteen solmukohtiin, joissa ovat myös suurimmat asiakasmäärät. Joukkoliikenteessä suunnitellaan uusia poikittaisia yhteyksiä ja sujuvaa vaihdettavuutta kulkuneuvosta toiseen. Verkostokaupunki-idean käyttö realisoituu Helsingin uuden yleiskaavan toteutuksen yhteydessä, kun syntyy uusia solmukohtia. Miten näitä suunnitellaan ja miten uudet solmukohdat vaikuttavat asukkaiden arkeen ja muihin lähellä oleviin solmukohtiin?

Kaupunginosien ”mahdollistavia rakenteita” ylläpitävät julkinen sektori, yritykset sekä asukkaat organisaatioineen. Mitä nämä mahdollistavat rakenteet ovat ja miten ne edistävät asukkaiden ja yritysten toimintaa kuten tapahtumien järjestämistä, kulttuurin tuottamista ja kehittämistoimintaa. Asia liittyy sekä alueiden tiloihin, kommunikaatioon ja sosiaalisiin verkostoihin. Miksi tietyillä alueilla asukkaat hyödyntävät enemmän tarjoutuvia mahdollisuuksia ja osallistuvat aktiivisemmin toimintaan kuin toisilla alueilla? Miten alueet eroavat toisistaan.

Mahdollistavien rakenteiden luominen kytkeytyy teemana myös alueiden segregaation torjuntaan, jossa pitkällä aikavälillä pyritään vaikuttamaan alueiden vetovoimaan. Esimerkkinä tästä ovat lähiökeskustojen uudistaminen. Perinteisesti segregaatiota on torjuttu asuntokantaa tasapainottamalla, jolloin muutos tapahtuu hitaasti. Työryhmään kaivataan esimerkkejä keinoista luoda mahdollistavia rakenteita sekä tutkimuksia ja analyysejä muutoksesta.


LISÄTIETOJA

Kaupunkitutkimuksen päivien työryhmät 

Kaupunkitutkimuksen päivien ohjelma