Etusivu Uutiset ja tapahtumat Uutiset

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n vuosikokouksessa tiistaina 27.3.2018 valittiin uusi hallitus. Keskiviikkona 18.4. hallitus järjestäytyi ja valitsi toimihenkilöt sekä suunnitteli kauden toimintaa.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat:

Marko Halla, puheenjohtaja
Ari Orttenvuori, varapuheenjohtaja
Jyrki Saulo, rahastonhoitaja
Aki Aalto
Elise Järvenpää
Emma Mussalo
Hannu Salovaara
Jonna Sojakka
Mikael Vehkaoja

ja varajäsenet ovat:

Anne Honkanen
Johanna Saarinen
Ari Väisänen

Vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan voit tutustua täältä.

Iloinen joukko tapaninvainiolaisia kokoontui jälleen lauantaina 10.3.2018 rakentamaan jo perinteeksi muodostunutta Tapaninvainion jäälinnaa.

jäälinna2018
Tapaninvainion jäälinna 2018. Kuva: Kati Lüthje

Jäät linnaan otettiin jälleen pääosin Vantaanjoesta. Jään päällä liikkujia pyritäänkin huomioimaan muodostunut avanto, joka on kyllä merkattu.

Aikaisempien vuosien jäälinnoista voit lukea linkkien kautta:
Tapaninvainion jäälinna 2017
Tapaninvainion jäälinna 2016

Lisätietoa projektista voi lukea Facebookin ryhmästä Tapaninvainion jäälinna.

Parikymmentä tapaninvainiolaista kerääntyi torstai-iltana 17.8.2017 saamaan lisäselkoa Kapunmäestä ja sen asukkaista. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli järjestänyt tämän historiakävelyn Kapteenskanmäelle Tapaninvainion uimarannan tuntumaan.

Kaupunginmuseon arkeologi Markku Heikkinen osoitti kuvin ja kartoin, miten mäki nousi merestä saareksi tuhansia vuosia sitten. Kapunmäen seutu oli kuivilla 2000 vuotta sitten. Merkkejä asutuksesta on kuitenkin vasta 1200-luvulta lähtien. Kapunmäen seudut tunnettiin 1500-luvulta lähtien Tapaninkylänä, jossa oli useita taloja. Läntisimpänä oli Åsmus, jokseenkin nykyisen Kapunmäen paikalla.  

Osa Kapunmäestä on vuonna 2011 käytetty asuntorakentamiseen. Sitä ennen vuonna 2008 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. Heikkisen mukaan tuolloiset löydöt olivat lähinnä 1700-luvulta, eikä niissä ollut erityisen ihmeellistä; rakennusten pohjia, tulisijoja, astioiden kappaleita, joitakin Ruotsin ajan rahoja jne. Karhusuontien itäpuoli, ns. Pehtiksen puoli, olisi ollut kiinnostavampi, mutta se oli arkeologisessa mielessä tuhottu jo vuoden 1915 linnoitustöissä. Markku Heikkinen laati laati esityksestään raportin, jossa on nähtävissä myös kuvia ja karttoja.

Kapunmäki on rehevä ja pusikoitunut, mutta sieltä haettiin esiin Kapteenskan kartanon perustusten paikat. Oppaana toimi Raimo Parikka. Rakennus on ollut mittava. Se rakennettiin alun perin vuonna 1811 paikallisen suurmaanomistaja Sohlbergin toimesta, mutta laitettiin hienoksi kartanoksi ilmeisesti vasta 1800-luvun lopulla Karl Schüttin toimesta, ja tunnettiin nimellä Staffansby gård, Tapaninkylän kartano. Kartanomaista rakennuksessa oli sen koko ja ulkonäkö sekä ympäröivä hieno puutarha suihkulähteineen, mutta kartanoihin usein liittyvää mittavaa maataloustuotantoa Tapaninkylän kartanossa ei ilmeisesti ole ollut.

Vuosina 1914-1950 kartano oli venäläissyntyisen Manjefa Multanovskajan omistuksessa. Häntä sanottiin kaptenskaksi ja siitä nimi Kapunmäki tai Kapteenskanmäki. Monet kävelyyn osallistujat tunsivatkin jo Kapteenskan tarinan.

Uutta oli monille se, että Kapunmäellä oli aikanaan muitakin rakennuksia ja muitakin asukkaita kuin Manjefa Multanovskaja. Vuodelta 1943 olevassa ilmakuvassa rakennukset näkyvät selvästi. Piharakennuksessa 1950- ja 1960-luvuilla asuneen Lauri Muhosen mukaan rakennuksessa asui vuokralla toinenkin perhe. Kapteenskan rakennus purettiin vuonna 1957 mutta tämä piharakennus vasta vuona 1973. Alempana joen puolella olevasta kärryvajasta on enää jäljellä vain massiiviset romahtaneet kivipaadet. Sen sijaan ns. Budjanskin karamellitehtaan kellarikerros on hyvinkin tallella, mutta tiedossa ei ole mitä tarkoitusta rakennus on aikanaan palvellut.

Lopuksi tutustuttiin mäellä oleviin vuonna 1915 rakennettuihin linnoitteisiin kuten konekivääripesäkkeisiin ja suojahuoneeseen, jotka suureksi osaksi ovat hautautuneet maan ja kasvuston peittoon. Karhusuontien toisella puolella on ollut kalliosuoja ja enemmänkin linnoiterakenteita, mutta ne ovat nyt pääosin jääneet rakennusten alle.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Elise Järvenpää toivotti kiinnostuneet tervetulleiksi tuomaan lisätietoa Kapunmäen ja alueen historiaan ihan juhlavuodenkin merkeissä.

Teksti: Hannu Salovaara

kapunmäkikävely2017 2

Tekstin voi lukea myös Koillis-Helsingin Lähitieto -lehdestä 32/2017 (6.9.2017) sivulta 8.

Kapunmäen historiasta löytyy paljon lisää tietoa Tapaninvainio historiablogista.

Nämä sivut toimivat asukkaiden sisäisenä tiedotuskanavana sekä kertovat alueesta kaikille siitä kiinnostuneille.

Tapaninvainion nettisivuja ylläpidetään vapaaehtoisten asukkaiden voimin yhteistyössä Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n hallituksen kanssa. Nettisivujen toimitustiimiin kaivataan lisää sivujen ylläpidosta kiinnostuneita, alueen asioista välittäviä asukkaita. Julkaisujärjestelmänä on helppokäyttöinen Joomla, jonka avulla artikkelien kirjoittaminen onnistuu, vaikkei olisi aiempaa kokemusta vastaavasta.

Tiedotustiimissä voi olla mukana itselleen parhaiten sopivalla tavalla, koska kyseessä on vapaaehtoistyö. Haluaisitko esimerkiksi keräillä ja julkaista tietoa Tapaninvainion tapahtumista? Myös Tapaninvainion ja lähialueiden palveluiden listaa voi täydentää tai lisätä uutta tietoa alueesta. Entä olisiko sinulla kuvia Tapaninvainiosta jaettavaksi sivuilla? Myös erilaiset uutiset ja juttusarjat alueen asioista, ihmisistä tai vaikkapa yrityksistä ovat tervetulleita. Vai onko jokin muu asia, josta haluaisit jakaa tietoa tapaninvainiolaisille ja muille alueesta kiinnostuneille?

Jos innostuit, ota yhteyttä ylläpitoon yhteydenottolomakkeella.

bp1

Tapaninvainio ry joulukortti 2017

Osallistu hulevesi-aiheiseen verkkokyselyyn!

Helsingin kaupunki on parhaillaan päivittämässä hulevesistrategiaansa. Päivitystyötä tukemaan toivotaan asukkailta ja kiinteistöjen omistajilta näkemyksiä ja kehittäviä ideoita hyvään hulevesien hallintaan ja huleveden hyötykäyttöön.

Kerro mielipiteesi 15. elokuuta avautuneessa kyselyssä verkkosivulla https://kerrokantasi.hel.fi/hulevesi. Kehittäviä ideoitasi tarvitaan ja kokemuksesi hulevesistä ovat tärkeitä. Vastaamalla muutamaan kysymykseen autat suunnittelemaan kaupungin hulevesien hallintaa! Kysely on avoinna 15.9.2017 asti.

Hulevedeksi kutsutaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Paula Nurmi, puh. 09 310 38285
projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist, puh. 09 310 32058
Kaupunkiympäristön toimiala
sähköpostit: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

hulevesi kysely2017
Kuva: Helsingin kaupunki

Tapaninvainiossa Uimarannatie 8:ssa sijaitsevalle Y-tontille on käynnissä asemakaavamuutos. Yhdistys on pyrkinyt koko prosessin ajan ilmaisemaan kaupungille huolensa ja tyytymättömyytensä tapaan, jolla tontin rakennus- ja kaavoitussuunnitelmat on toteutettu. 

Yhdistyksen kannanottoihin tästä ja muista aiheista voi tutustua täältä.

maisema

Koillis-Helsingin bussilinjasto uudistuu jälleen elokuussa 2017, kun syysliikenteen aikataulut astuvat voimaan. Tämä vaikuttaa myös Tapaninvainion kautta ja läheltä kulkeviin linjoihin.

Tapaninvainiolaisiin vaikkuttavia muutoksia ovat mm. seuraavat:

Linjan 69 reitti jatketaan elokuussa 2017 Malmilta Sepänmäen ja Alppikylän kautta Jakomäkeen.

Nykyisellä linjatunnuksella 70T ajettavaa linjaa aletaan liikennöidä numerolla 70 ja linjan reittiä muutetaan siten, että reitti kulkee Pukinmäen ja Malmin sairaalan kautta ja päättyy Malmille nykyisen Suutarilan sijaan. Linjaa liikennöidään jatkossa vain arkisin.

Linja 72 muuttuu linjaksi 61 ja perusversion päätepysäkki siirtyy Erätieltä Siltamäkeen. Lisäksi ruuhka-aikana ajetaan linjaa 61T Tapanilan urheilukeskukselle.

Linjan 79 reitti jatketaan Malmilta Siltamäen ja Suutarilan kautta Puistolan asemalle. Malmilta reitti kulkee Kirkonkyläntieltä Tapaninvainiontien ja Suutarilantien kautta Siltamäkeen.

Itäkeskuksesta lähtevän linjan 554 reitti ei enää kulje Malmilta Leppävaaraan vaan Töyrynummen kautta Tapanilan urheilukeskukselle. Myöhään iltaisin ja viikonloppuisin linja kulkee K-reittiä Lassilan ja Pitäjänmäen kautta kuten nykyinen 554K.

Linjat 75A, 76A, 76B ja 77A lakkautetaan ja ne korvataan edellä mainituilla muiden linjojen reittimuutoksilla.

Yölinjasto muutetaan vastaamaan uutta päiväliikenteen linjastoa.

Kaikkien nyt muutettavien ja jo uudistuksen yhteydessä aiemmin muuttuneiden linjojen linjakortit löytyvät osoitteesta: https://www.hsl.fi/sites/default/files/koheli_liite1_linjakortit_20170406.pdf

Lisätietoja: https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/koillis-helsingin-linjastosuunnitelma

Tapaninvainiossa sijaitseva leikkipuisto Tervapääsky eli "Tervis" on avoinna koko kesän.

Auki olevissa Helsinigin leikkipuistoissa järjestetään kesäruokailu 5.6.-6.8.2017 kaikille alle 16-vuotiaille lapsille. Ruokailu on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumisia edellytetä. Ruoka tarjotaan arkisin klo 12.00. Oma lautanen ja lusikka mukaan! Puistoruokailusta saadaan täysipainoinen lasten päiväateria, kun siihen lisätään kotoa tuodut eväät ja juoma. 

Helsinki-päivänä 12.6.2017 Helsingin leikkipuistoissa vietetään yhdessä juhlahetkeä: kuumaa kesäruokaa on tarjottu 75 vuotta!

Kaikkien Helsingin leikkipuistojen kesäaukioloajat löytyvät kaupungin listalta.

tapaninvainio futispiknik 2012

Tapaninvainion uimarannan melontaranta aukeaa torstaina 7.6.2017 klo 14.

Aukioloajat:
Ke-Pe 14-20
La- Su 12-18

Tervetuloa!

Lisätietoja:

https://www.facebook.com/melontaranta

http://melontaranta.fi/


Kuva: https://www.facebook.com/pg/melontaranta

Yhteistyössä