Etusivu Uutiset ja tapahtumat Uutiset Kapunmäen historia kiinnostaa alueen asukkaita

Parikymmentä tapaninvainiolaista kerääntyi torstai-iltana 17.8.2017 saamaan lisäselkoa Kapunmäestä ja sen asukkaista. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli järjestänyt tämän historiakävelyn Kapteenskanmäelle Tapaninvainion uimarannan tuntumaan.

Kaupunginmuseon arkeologi Markku Heikkinen osoitti kuvin ja kartoin, miten mäki nousi merestä saareksi tuhansia vuosia sitten. Kapunmäen seutu oli kuivilla 2000 vuotta sitten. Merkkejä asutuksesta on kuitenkin vasta 1200-luvulta lähtien. Kapunmäen seudut tunnettiin 1500-luvulta lähtien Tapaninkylänä, jossa oli useita taloja. Läntisimpänä oli Åsmus, jokseenkin nykyisen Kapunmäen paikalla.  

Osa Kapunmäestä on vuonna 2011 käytetty asuntorakentamiseen. Sitä ennen vuonna 2008 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. Heikkisen mukaan tuolloiset löydöt olivat lähinnä 1700-luvulta, eikä niissä ollut erityisen ihmeellistä; rakennusten pohjia, tulisijoja, astioiden kappaleita, joitakin Ruotsin ajan rahoja jne. Karhusuontien itäpuoli, ns. Pehtiksen puoli, olisi ollut kiinnostavampi, mutta se oli arkeologisessa mielessä tuhottu jo vuoden 1915 linnoitustöissä. Markku Heikkinen laati laati esityksestään raportin, jossa on nähtävissä myös kuvia ja karttoja.

Kapunmäki on rehevä ja pusikoitunut, mutta sieltä haettiin esiin Kapteenskan kartanon perustusten paikat. Oppaana toimi Raimo Parikka. Rakennus on ollut mittava. Se rakennettiin alun perin vuonna 1811 paikallisen suurmaanomistaja Sohlbergin toimesta, mutta laitettiin hienoksi kartanoksi ilmeisesti vasta 1800-luvun lopulla Karl Schüttin toimesta, ja tunnettiin nimellä Staffansby gård, Tapaninkylän kartano. Kartanomaista rakennuksessa oli sen koko ja ulkonäkö sekä ympäröivä hieno puutarha suihkulähteineen, mutta kartanoihin usein liittyvää mittavaa maataloustuotantoa Tapaninkylän kartanossa ei ilmeisesti ole ollut.

Vuosina 1914-1950 kartano oli venäläissyntyisen Manjefa Multanovskajan omistuksessa. Häntä sanottiin kaptenskaksi ja siitä nimi Kapunmäki tai Kapteenskanmäki. Monet kävelyyn osallistujat tunsivatkin jo Kapteenskan tarinan.

Uutta oli monille se, että Kapunmäellä oli aikanaan muitakin rakennuksia ja muitakin asukkaita kuin Manjefa Multanovskaja. Vuodelta 1943 olevassa ilmakuvassa rakennukset näkyvät selvästi. Piharakennuksessa 1950- ja 1960-luvuilla asuneen Lauri Muhosen mukaan rakennuksessa asui vuokralla toinenkin perhe. Kapteenskan rakennus purettiin vuonna 1957 mutta tämä piharakennus vasta vuona 1973. Alempana joen puolella olevasta kärryvajasta on enää jäljellä vain massiiviset romahtaneet kivipaadet. Sen sijaan ns. Budjanskin karamellitehtaan kellarikerros on hyvinkin tallella, mutta tiedossa ei ole mitä tarkoitusta rakennus on aikanaan palvellut.

Lopuksi tutustuttiin mäellä oleviin vuonna 1915 rakennettuihin linnoitteisiin kuten konekivääripesäkkeisiin ja suojahuoneeseen, jotka suureksi osaksi ovat hautautuneet maan ja kasvuston peittoon. Karhusuontien toisella puolella on ollut kalliosuoja ja enemmänkin linnoiterakenteita, mutta ne ovat nyt pääosin jääneet rakennusten alle.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Elise Järvenpää toivotti kiinnostuneet tervetulleiksi tuomaan lisätietoa Kapunmäen ja alueen historiaan ihan juhlavuodenkin merkeissä.

Teksti: Hannu Salovaara

kapunmäkikävely2017 2

Tekstin voi lukea myös Koillis-Helsingin Lähitieto -lehdestä 32/2017 (6.9.2017) sivulta 8.

Kapunmäen historiasta löytyy paljon lisää tietoa Tapaninvainio historiablogista.

Yhteistyössä