Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n vuosikokouksessa tiistaina 27.3.2018 valittiin uusi hallitus. Keskiviikkona 18.4. hallitus järjestäytyi ja valitsi toimihenkilöt sekä suunnitteli kauden toimintaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat: Marko Halla, puheenjohtaja Ari Orttenvuori, varapuheenjohtaja Jyrki Saulo, rahastonhoitaja Aki Aalto Elise Järvenpää Emma Mussalo Hannu Salovaara Jonna Sojakka Mikael Vehkaoja ja varajäsenet ovat: Anne Honkanen Johanna Saarinen Ari Väisänen Vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan voit tutustua täältä .

Iloinen joukko tapaninvainiolaisia kokoontui jälleen lauantaina 10.3.2018 rakentamaan jo perinteeksi muodostunutta Tapaninvainion jäälinnaa. Tapaninvainion jäälinna 2018. Kuva: Kati Lüthje Jäät linnaan otettiin jälleen pääosin Vantaanjoesta. Jään päällä liikkujia pyritäänkin huomioimaan muodostunut avanto, joka on kyllä merkattu. Aikaisempien vuosien jäälinnoista voit lukea linkkien kautta: Tapaninvainion jäälinna 2017 Tapaninvainion jäälinna 2016 Lisätietoa projektista voi lukea Facebookin ryhmästä Tapaninvainion jäälinna .

Parikymmentä tapaninvainiolaista kerääntyi torstai-iltana 17.8.2017 saamaan lisäselkoa Kapunmäestä ja sen asukkaista. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli järjestänyt tämän historiakävelyn Kapteenskanmäelle Tapaninvainion uimarannan tuntumaan. Kaupunginmuseon arkeologi Markku Heikkinen osoitti kuvin ja kartoin, miten mäki nousi merestä saareksi tuhansia vuosia sitten. Kapunmäen seutu oli kuivilla 2000 vuotta sitten. Merkkejä asutuksesta on kuitenkin vasta 1200-luvulta lähtien. Kapunmäen seudut tunnettiin 1500-luvulta lähtien Tapaninkylänä, jossa oli useita taloja. Läntisimpänä oli Åsmus, jokseenkin nykyisen Kapunmäen paikalla.   Osa Kapunmäestä on vuonna 2011 käytetty asuntorakentamiseen. Sitä ennen vuonna 2008 alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. Heikkisen mukaan tuolloiset löydöt olivat lähinnä 1700-luvulta, eikä niissä ollut erityisen ihmeellistä; rakennusten pohjia, tulisijoja, astioiden kappaleita, joitakin Ruotsin ajan rahoja jne. Karhusuontien itäpuoli, ns. Pehtiksen puoli, olisi ollut kiinnostavampi, mutta se oli arkeologisessa mielessä tuhottu jo vuoden 1915 linnoitustöissä. Markku Heikkinen laati laati esityksestään raportin , jossa on nähtävissä myös kuvia ja karttoja. Kapunmäki on rehevä ja pusikoitunut, mutta sieltä haettiin esiin Kapteenskan kartanon perustusten paikat. Oppaana toimi Raimo Parikka . Rakennus on ollut mittava. Se rakennettiin alun perin vuonna 1811 paikallisen suurmaanomistaja Sohlbergin toimesta, mutta laitettiin hienoksi kartanoksi ilmeisesti vasta 1800-luvun lopulla Karl Schüttin toimesta, ja tunnettiin nimellä Staffansby gård, Tapaninkylän kartano. Kartanomaista rakennuksessa oli sen koko ja ulkonäkö sekä ympäröivä hieno puutarha suihkulähteineen, mutta kartanoihin usein liittyvää mittavaa maataloustuotantoa Tapaninkylän kartanossa ei ilmeisesti ole ollut. Vuosina 1914-1950 kartano oli venäläissyntyisen Manjefa Multanovskajan omistuksessa. Häntä sanottiin kaptenskaksi ja siitä nimi Kapunmäki tai Kapteenskanmäki. Monet kävelyyn osallistujat tunsivatkin jo Kapteenskan tarinan. Uutta oli monille se, että Kapunmäellä oli aikanaan muitakin rakennuksia ja muitakin asukkaita kuin Manjefa Multanovskaja. Vuodelta 1943 olevassa ilmakuvassa rakennukset näkyvät selvästi. Piharakennuksessa 1950- ja 1960-luvuilla asuneen Lauri Muhosen mukaan rakennuksessa asui vuokralla toinenkin perhe. Kapteenskan rakennus purettiin vuonna 1957 mutta tämä piharakennus vasta vuona 1973. Alempana joen puolella olevasta kärryvajasta on enää jäljellä vain massiiviset romahtaneet kivipaadet. Sen sijaan ns. Budjanskin karamellitehtaan kellarikerros on hyvinkin tallella, mutta tiedossa ei ole mitä tarkoitusta rakennus on aikanaan palvellut. Lopuksi tutustuttiin mäellä oleviin vuonna 1915 rakennettuihin linnoitteisiin kuten konekivääripesäkkeisiin ja suojahuoneeseen, jotka suureksi osaksi ovat hautautuneet maan ja kasvuston peittoon. Karhusuontien toisella puolella on ollut kalliosuoja ja enemmänkin linnoiterakenteita, mutta ne ovat nyt pääosin jääneet rakennusten alle. Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Elise Järvenpää toivotti kiinnostuneet tervetulleiksi tuomaan lisätietoa Kapunmäen ja alueen historiaan ihan juhlavuodenkin merkeissä. Teksti: Hannu Salovaara Tekstin voi lukea myös Koillis-Helsingin Lähitieto -lehdestä 32/2017 (6.9.2017) sivulta 8 . Kapunmäen historiasta löytyy paljon lisää tietoa  Tapaninvainio historiablogista .

Nämä sivut toimivat asukkaiden sisäisenä tiedotuskanavana sekä kertovat alueesta kaikille siitä kiinnostuneille. Tapaninvainion nettisivuja ylläpidetään vapaaehtoisten asukkaiden voimin yhteistyössä Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n hallituksen kanssa. Nettisivujen toimitustiimiin kaivataan lisää sivujen ylläpidosta kiinnostuneita, alueen asioista välittäviä asukkaita. Julkaisujärjestelmänä on helppokäyttöinen Joomla, jonka avulla artikkelien kirjoittaminen onnistuu, vaikkei olisi aiempaa kokemusta vastaavasta. Tiedotustiimissä voi olla mukana itselleen parhaiten sopivalla tavalla, koska kyseessä on vapaaehtoistyö. Haluaisitko esimerkiksi keräillä ja julkaista tietoa Tapaninvainion tapahtumista? Myös Tapaninvainion ja lähialueiden palveluiden listaa voi täydentää tai lisätä uutta tietoa alueesta. Entä olisiko sinulla kuvia Tapaninvainiosta jaettavaksi sivuilla? Myös erilaiset uutiset ja juttusarjat alueen asioista, ihmisistä tai vaikkapa yrityksistä ovat tervetulleita. Vai onko jokin muu asia, josta haluaisit jakaa tietoa tapaninvainiolaisille ja muille alueesta kiinnostuneille? Jos innostuit, ota yhteyttä ylläpitoon  yhteydenottolomakkeella .

Osallistu hulevesi-aiheiseen verkkokyselyyn! Helsingin kaupunki on parhaillaan päivittämässä hulevesistrategiaansa. Päivitystyötä tukemaan toivotaan asukkailta ja kiinteistöjen omistajilta näkemyksiä ja kehittäviä ideoita hyvään hulevesien hallintaan ja huleveden hyötykäyttöön. Kerro mielipiteesi 15. elokuuta avautuneessa kyselyssä verkkosivulla https://kerrokantasi.hel.fi/hulevesi . Kehittäviä ideoitasi tarvitaan ja kokemuksesi hulevesistä ovat tärkeitä. Vastaamalla muutamaan kysymykseen autat suunnittelemaan kaupungin hulevesien hallintaa! Kysely on avoinna 15.9.2017 asti. Hulevedeksi kutsutaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Lisätietoja: projektipäällikkö Paula Nurmi, puh. 09 310 38285 projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist, puh. 09 310 32058 Kaupunkiympäristön toimiala sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi Kuva: Helsingin kaupunki

Tapaninvainiossa Uimarannatie 8:ssa sijaitsevalle Y-tontille on käynnissä asemakaavamuutos. Yhdistys on pyrkinyt koko prosessin ajan ilmaisemaan kaupungille huolensa ja tyytymättömyytensä tapaan, jolla tontin rakennus- ja kaavoitussuunnitelmat on toteutettu.  Yhdistyksen kannanottoihin tästä ja muista aiheista voi tutustua täältä .

Koillis-Helsingin bussilinjasto uudistuu jälleen elokuussa 2017, kun syysliikenteen aikataulut astuvat voimaan. Tämä vaikuttaa myös Tapaninvainion kautta ja läheltä kulkeviin linjoihin. Tapaninvainiolaisiin vaikkuttavia muutoksia ovat mm. seuraavat: Linjan 69 reitti jatketaan elokuussa 2017 Malmilta Sepänmäen ja Alppikylän kautta Jakomäkeen. Nykyisellä linjatunnuksella 70T ajettavaa linjaa aletaan liikennöidä numerolla 70 ja linjan reittiä muutetaan siten, että reitti kulkee Pukinmäen ja Malmin sairaalan kautta ja päättyy Malmille nykyisen Suutarilan sijaan. Linjaa liikennöidään jatkossa vain arkisin. Linja 72 muuttuu linjaksi 61 ja perusversion päätepysäkki siirtyy Erätieltä Siltamäkeen. Lisäksi ruuhka-aikana ajetaan linjaa 61T Tapanilan urheilukeskukselle. Linjan 79 reitti jatketaan Malmilta Siltamäen ja Suutarilan kautta Puistolan asemalle. Malmilta reitti kulkee Kirkonkyläntieltä Tapaninvainiontien ja Suutarilantien kautta Siltamäkeen. Itäkeskuksesta lähtevän linjan 554 reitti ei enää kulje Malmilta Leppävaaraan vaan Töyrynummen kautta Tapanilan urheilukeskukselle. Myöhään iltaisin ja viikonloppuisin linja kulkee K-reittiä Lassilan ja Pitäjänmäen kautta kuten nykyinen 554K. Linjat 75A, 76A, 76B ja 77A lakkautetaan ja ne korvataan edellä mainituilla muiden linjojen reittimuutoksilla. Yölinjasto muutetaan vastaamaan uutta päiväliikenteen linjastoa. Kaikkien nyt muutettavien ja jo uudistuksen yhteydessä aiemmin muuttuneiden linjojen linjakortit löytyvät osoitteesta: https://www.hsl.fi/sites/default/files/koheli_liite1_linjakortit_20170406.pdf Lisätietoja:  https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/koillis-helsingin-linjastosuunnitelma

Tapaninvainiossa sijaitseva leikkipuisto Tervapääsky eli "Tervis" on avoinna koko kesän. Auki olevissa Helsinigin leikkipuistoissa järjestetään kesäruokailu 5.6.-6.8.2017 kaikille alle 16-vuotiaille lapsille. Ruokailu on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumisia edellytetä. Ruoka tarjotaan arkisin klo 12.00. Oma lautanen ja lusikka mukaan! Puistoruokailusta saadaan täysipainoinen lasten päiväateria, kun siihen lisätään kotoa tuodut eväät ja juoma.  Helsinki-päivänä 12.6.2017 Helsingin leikkipuistoissa vietetään yhdessä juhlahetkeä: kuumaa kesäruokaa on tarjottu 75 vuotta! Kaikkien Helsingin leikkipuistojen kesäaukioloajat löytyvät kaupungin listalta .

Tapaninvainion uimarannan melontaranta aukeaa torstaina 7.6.2017 klo 14. Aukioloajat: Ke-Pe 14-20 La- Su 12-18 Tervetuloa! Lisätietoja: https://www.facebook.com/melontaranta http://melontaranta.fi/ Kuva:  https://www.facebook.com/pg/melontaranta

Oletko kiinnostunut Tapaninvainion historiasta? Onko sinulla itselläsi kerrottavana kiinnostavia tarinoita asuinalueestamme? Tai löytyykö arkistoistasi vanhoja valokuvia? Tapaninvainion kaupunginosayhdistys on perustanut Suomi100-juhlavuoden hengessä oman "Tarinoita Tapaninvainiosta"-blogin, johon asukkaat voivat lähettää kertomuksia ja muistoja Tapaninvainiosta vuosien varrelta. Miten aikaa vietettiinkään Kapunmäellä tai uimarannassa vuonna 1980? Missä talossa asuikaan papukaija Zagula? Muistaako kukaan? Tutustu linkin kautta löytyvään blogiin: https://tapaninvainioblog. wordpress.com Blogiin sopivat niin lyhyet, muutaman virkkeen tekstit kuin pidemmätkin muistelmat. Toisten kirjoittamia tekstejä voi täydentää kommentoimalla ja jakamalla omia muistoja. Tekstit ja kuvat lähetetään yhdistyksen hallinnoimaan, blogitekstejä varten perustettuun osoitteeseen tapaninvainiosta (ät) gmail.com. Tarkempia ohjeita oman tekstin lähettämiseen löydät blogisivuston kohdasta "Ohjeita kirjoittajalle". Pohjanpellontie vuonna 1970. Rista Eeva SER, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry järjesti tiistaina 28.3. asukasillan ja yhdistyksen vuosikokouksen. Illan aikana keskusteltiin Tapaninvainion ajankohtaisista asioista, kuten yleiskaavasta, Uimarannantie 8:n tontista sekä koulutilanteesta ja kuultiin Tapaninvainion ompelukerhosta ja historia-projektista. Yhdistykselle valittiin uusi hallitus, joka järjestäytyi heti vuosikokouksen jälkeen. Hallituksen jäsenet toimitehtävineen ovat: Elise Järvenpää, puheenjohtaja Ari Orttenvuori, varapuheenjohtaja Jyrki Saulo, rahastonhoitaja Anne Honkanen, sihteeri Päivi Kivelä Hannu Salovaara Risto Suominen Laura Vehkaoja Ari Väisänen Varajäsenet ovat: Johanna Heikkilä Kati Lüthje Timo Martikainen Yhdityksen toimintasuunnitelma vuodelle 2017 on luettavissa täältä . Liity yhdistyksen jäseneksi täältä .

Tapaninvainion uimarannalle kohosi upea jäälinna! Valmis jäälinna. Kuva: Esa Heiskanen Tapaninvainion asukkaiden yhteisöllisyys tuotti jälleen näyttävän tuloksen! Lauantaina 11.2.2017 uimarannalle kohosi hieno jäälinna talkoovoimin. Jäälinnan rakentamisen järjestelyistä sovittiin Facebookin Tapaninvainion jäälinna -ryhmän avulla. Kun vihdoin pakkassäät saapuivat, asukkaat tekivät kotipihoillaan jäätiiliä tyhjien maitotölkkien avulla. Rakentamispäivänä kokoonnuttiin joen rantaan jo aamulla. Maitotölkkitiilien lisäksi päätettiin käyttää myös joen jäästä leikattuja suuria tiiliharkkoja. Lopputulos on näyttävä! Toivottavasti siitä riittää asukkaille ja ohikulkijoille iloa useammaksi päiväksi ennen leutojen säiden saapumista. Kiitos kaikille talkoolaisille yhteistyöstä ja mainiosta päivästä! Jääharkkojen leikkuuta joesta. Kuva: Päivi Kivelä Rakennustalkoot käynnissä. Kuva: Esa Heiskanen Jokeen tehtiin avanto, josta otettiin jäätä ja vettä rakentamista varten. Avanto on hyvin merkitty, mutta jäällä liikkujien on silti syytä olla varovaisia. Lisää kuvia linnasta ja sen rakentamisesta löytyy Facebookista ryhmistä Tapaninvainion jäälinna ja Tapaninvainion foorumi . Liity ryhmiin, jos et vielä kuulu. Vuosi sitten, tammikuussa 2016,  jäälinna rakennettiin Uimarannantie 8:n tontille. Jäälinna toimi tällöin asukkaiden ilahduttamisen lisäksi monumenttina kaupungin tehottomalle kaavoituspolitiikalle. Aiheesta kirjoitettiin myös  Jäälinna-manifesti .  

Rauhallista joulua kaikille tapaninvainiolaisille, toivottaa Tapaninvainion kaupunginosayhdistys! Menneenä vuonna yhdistys on keskittynyt mm. kaavoitusasioihin (Yleiskaava ja Uimarannantie), jatkanut työtä Immolan koulun puolesta ja antanut panoksensa Helsingin kaupungin osallisuusmallin kehittämiseen. Ensi vuonna vuorossa on taas koko kylän yhteinen kesäjuhla Beach Party. Tällä kertaa toiveena on rakentaa se yhdessä asukkaiden kanssa. Mitä kivaa sinä kesäjuhlaan toivoisin, sitä onkin hyvä miettiä näin talven keskellä. Nautinnollista juhlaa ja energistä uutta vuotta kaikille!

MLL Tapaninkylä toivottaa: Kuva:  https://tapaninkyla.mll.fi/?x103997=239568  

Uimarannantie 8 aiemmin julkisille rakennuksille tarkoitettu rakentamaton tontti on jaettu kahdeksi erilliseksi tontiksi, joille nyt haetaan asemakaavan muutosta. Kaavan valmistelija ja hankkeen edustaja ovat tavattavissa Pukinmäen kirjastossa  ensi torstaina 15.9. kello 17-19. Suunnitteluaineistot ovat kirjastossa jo 7.9. lähtien nähtävillä ja palautteet niistä tulee antaa viimeistään 30.9. kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon. Lue lisää Lähitieto-lehdestä . Kuva: Lähitieto

Helsingin uimarantojen veden laadun ja lämpötilan voi tarkastaa mSwim-palvelusta . Avaa Uimarannat-välilehti ja etsi luettelosta Tapaninvainion uimaranta.

Tapaninvainion uimarannan melontaranta on nyt avattu. Uimaranta ja melontaranta sijaitsevat Vantaanjoen varrella Uimarannantien päässä. Lisätietoa löytyy melontarannan  sivulta tai  Facebookista . Tapaninvainion uimarannan tiedot ja linkki veden laadun tilanteeseen löytyvät Helsingin kaupungin  sivuilta .      

Tapaninvainion oma leikkipuisto  Tervapääsky  on auki koko kesän. Lähialueilla sijaitsevista leikkipuistoista myös  Kurranummi  (Tapanila),  Linnunrata  (Suutarila) ja  Tapuli  (Tapulikaupunki) ovat avoinna koko kesän. Lähialueiden muut leikkipuistot ovat suljettuina seuraavasti:  -  Unikko  (Pukinmäki) on suljettu 11.7-7.8 -  Traktori  (Ylä-Malmi) on suljettu 6.6-3.7 -  Kesanto  (Töyrynummi) on suljettu 27.6-7.8 - Jalopeura (Siltamäki) on suljettu 27.6-7.8 -  Filpus  (Ala-Malmi) on suljettu 4.7.-7.8. - Nurkka (Puistola) on suljettu 4.7.-7.8. -  Kotinummi  (Ylä-Malmi) on suljettu koko kesän pihatöiden vuoksi Muiden puistojen aukioloajat ja lisätietoja löydät Helsingin kaupungin  sivulta . Leikkipuistojen kesäruokailu järjestetään ajalla 6.6.-5.8. auki olevissa leikkipuistoissa arkisin klo 12. Ruokailu on maksuton ja tarkoitettu alle 16-vuotiaille lapsille. Ruokailuun tulee ottaa omat astiat (lautanen, muki, lusikka) mukaan. Astiat pestään kotona. Puistossa on tarjolla juomavettä. Puistojen ruokalista on nähtävissä täällä . Leikkipuistoissa tutustutetaan lapsia perinneleikkien pariin linkistä löytyvän aikataulun mukaisesti.

Keskiviikkoiltana järjestetty Pohjanpellontie-kävely keräsi mukaansa noin 30 tienvarren ja lähialueen asukasta. Tapahtumassa käveltiin, kuultiin katujen historiaa ja tutustuttiin mukanaolijoihin kauniissa kesäillassa kesäkuun ensimmäisenä klo 18.30–20.15. Tapahtuman ideoivat ja järjestivät muutamat Pohjanpellontien asukkaat yhteistyössä Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen kanssa. Kävelijät juttelivat ensin kokoontumispaikalla teiden risteyksessä ja suuntasivat sitten pohjoiseen, jonka jälkeen takasin etelään ja lopuksi Ollilankujalle. Kävelyn onnistumiselle oli olennaista, että mukana olivat Paavo Feirikki Immolantien puolelta ja Osmo Sipiläinen Pohjanpellontieltä. Paavo on asunut täällä yli 60 vuotta, samoin Osmo lähes 60 vuotta. He kertoivat kadun historiaa, joka kovasti kiinnosti. Yksittäinen tiedonjyvänen on muun muassa se, että alueella on monella tontilla ollut kaupungin omenapuutarha. Vaikka kaikki eivät olleetkaan koko aikaa mukana, koska mm. perheen pienimpiä piti viedä yöpuulle, noin 30 hengen porukka oli sopivan kokoinen vielä liikkumaan yhdessä, suurin osa aina loppuun asti. Ihanteellinen sää, noin 25 astetta loi leppoisan tunnelman myös tarjoilujen nauttimiselle. Saatavilla oli kahvia ja virvotusjuomia sekä tietenkin pullapitkoa. Vaikka kävelyn jatkosta ei sovittu, hymysuin yhdessä todettiin, että kävely oli ”ensimmäinen perinteinen Pohjanpellontie-kävely” ja ehkäpä viimeistään ensi kesänä tavataan uudestaan.