Etusivu Kaupunginosayhdistys Kannanottoja

Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamo
Opastinsilta 12 B, 00520 HELSINKI
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

ASIA: KANNANOTTO VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTIIN 

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry esittää, että Vantaanjokilaakson viljelymaiseman uudelleenrajauksessa Helsingin kaupungin alueella otetaan huomioon Pukinmäen ja Tapaninvainion historian ja luonnon kannalta merkittävät alueet. Yhdistyksemme pitää tärkeänä, että Helsinkipuiston erityisyys ja tarpeellisuus huomioidaan – niin luonto-, maisema-, kulttuuri- kuin virkistysalueena.Olemme toimittaneet Helsingin kaupungille näitä arvoja painottavan, liitteenä olevan muistutuksen kaupungin yleiskaavaehdotuksesta.

Kiinnitämme ympäristöministeriön huomiota seuraavaan:

  1. Uusi rajaus jättäisi merkittävän osan Helsinkipuistoa ilman valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen suojaa. Kyse on tapaninvainiolaisille tärkeästä Vantaanjokilaaksosta ja sitä reunustavista alueen viimeisistä, historiallistakin arvoa omaavista metsistä: Närepuisto ja Sinimetsä Pukinmäen puolella sekä Kapteenskanmäki Tapaninvainiossa. Närepuiston mäellä on merkkejä jääkaudesta ja ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Helsingin linnoitusketjusta. Kapteenskanmällä puolestaan on ollut 1500-luvulta alkaen tila ja vielä 1950-luvulla Tapaninkylän kartano.

  1. Alueella on viimeksi suoritetun inventoinnin jälkeen tapahtunut hyvin vähän jos lainkaan maisemakuvaan vaikuttavia muutoksia. Alueen topologian ja maiseman huomioon ottanut uudisrakentaminen ei nähdäksemme ole vaikuttaneet alueen maisemalliseen arvoon.

  1. Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksessa Pukinmäen rantapuistoon kaavaillusta kerrostalorakentamisesta ja Helsinkipuiston halkaisevasta pikaraitiolinja Raide-Jokerista olemme esittäneet Helsingin kaupungille seuraavaa: Raide-Jokeri 2:n linjaus muutetaan vastaamaan bussijokerin nykyistä reittiä ja mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida alueen topologia ja Pukinmäen viimeiset metsäalueet sekä sulauttaa uudisrakentaminen ympäröivään rakennuskantaan (ks. liite).

Toivomme, että ympäristöministeriö ottaa edellä esittämämme huomioon. Toivomme saavamme myös vastauksen tähän kannanottoomme alla olevaan osoitteeseen.

Helsingissä 19.2.2016
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n psta

Laura Vehkaoja
puheenjohtaja
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry 

LIITE Muistutus Helsingin kaupungin yleiskaavan ehdotuksesta 29.1.2016            

maisema

MUISTUTUS
Ksv/HEL 2015-012598

Helsingin kaupungin kirjaamo
Kaupunkisuunnittelulautakunta
PL 10 00099 Helsingin kaupunki
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

ASIA: MUISTUTUS HELSINGIN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN EHDOTUKSESTA

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry esittää, että kaupungin tulee huomioida yleiskaavassa Helsinkipuiston erityisyys ja tarpeellisuus - niin luonto-, maisema-, kulttuuri- kuin virkistysalueena. Vantaanjokilaakson liikunta- ja virkistyskäyttö tulee ensi tilassa selvittää kokonaisuutena ja luoda sille kehityssuunnitelma. Helsinkipuiston ja siihen kuuluvan Jokilaakson turvaamiseksi esitämme Raide-Jokeri 2:n linjauksen muuttamista ja Jokilaakson rakentamiseen maltillisuutta.

Yhdistyksen mielestä Helsingin kaupungin olisi erityisesti keskityttävä siihen, että kaupungista ja sen eri osista tulisi viihtyisiä, omaleimaisia ja haluttuja asuinpaikkoja ja toiminnan keskuksia. Onnistuakseen tämä edellyttää alueen luonteeseen sopivaa, urbaania rakentamista sekä alueella jo olevien elinvoimaisten toimintojen ja palvelujen kehittämistä sekä virkistysalueiden säilyttämistä.

Omaleimaisen ja viihtyisän kaupungin luomiseksi Tapaninvainion kaupunginosayhdistys esittää, että yleiskaavaehdotusta muutettaisiin siten, että:

1) Raide-Jokeri 2:n linjaus muutetaan vastaamaan bussijokerin nykyistä reittiä välillä Kirkonkyläntie - Uusipelto, niin että se kulkee myös Tapaninvainiontien ja Tapaninkyläntien risteykseen suunnitellun lähikeskuksen kautta. Näin se palvelisi myös Töyrynummen, Siltamäen ja Tammiston asukkaita.

Raide-jokeri 2:n linjaus soveltuu paremmin olemassa oleville ajoradoille ja sinne rakentaminen on edullisempaa kuin ennestään paaluttamattomille viheralueille. Lisäksi bussijokerin nykyinen linjaus mukailee tiheämmän asuntorakentamisen alueita. Kirkonkyläntien pohjoispään tuntumassa ja keskivaiheilla on kerrostaloasumista ja mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen  toisin kuin Pukinmäenkaarella, sen arvokasta puistoaluetta lukuunottamatta.

Nykyisessä suunnitelmassa Raide-Jokeri 2 kulkee Helsinkipuiston halki. Tämän sijaan tulee kunnioittaa ja vaalia helsinkiläisille tärkeitä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia, Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä Tuomarinkylän kartanoalueen merkittävää kulttuuriympäristöä.

2) Jos jokea myötäilevä Pukinmäenkaaren vierusta päätetään rakentaa, tulee alueen topologia ja Pukinmäen viimeiset metsäalueet huomioida ja sulauttaa uudisrakentaminen ympäröivään rakennuskantaan ja koko Jokilaakson alueeseen. Nykyisessä suunnitelmassa olevat

6-7 -kerroksiset talot eivät ole linjassa Jokilaakson muun arkkitehtuurin kanssa.

Esitämme, että koko Jokilaakson ja sen lähialueen rakentamisen ja tulevien suunnitelmien tehokkuuslukujen on oltava tasapainoisessa suhteessa alueen pientalovaltaiseen asutukseen.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys pyytää tähän muistutukseen perustellun kannanoton allaolevaan osoitteeseen.

 

Helsingissä 29.1.2016
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry:n psta

Laura Vehkaoja
puheenjohtaja

[osoite]


Kuva: yleiskaava.fi

Lausunto yleiskaavaluonnoksesta 2050
Jokirannan liikunta- ja virkistysalueiden puolesta

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry toivoo, että kaupunki huomioi yleiskaavaa laatiessaan Tapaninvainion ja lähiympäristön virkistys- ja harrastustoiminnan jatkumisen edellytykset. Samoin toivomme ulkoilureitistöjen säilyvän katkeamattomina Vantaanjokilaakson molemmin puolin. Jokirannan alueen liikunta- ja virkistyskäyttö tulisi selvittää kokonaisuutena, osana alueen kaavoitusta.
 
Vantaanjoen ympäristössä Tapaninvainion, Tuomarinkylän ja Pukinmäen alueella on paljon harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa. Tuomarinkylän puolella toimii ratsastustalli ja koiraharrastuskeskus; joen rantaväylä tarjoaa hiihto-, kävely-, pyöräily- ja lenkkeilyreittejä. Tapaninvainion puolella voi meloa, pelata jalkapalloa ja talvisin luistella; Pukinmäen rannoilla pestään mattoja ja palstaviljellään.
 
Lisäksi jokilaakson rantatörmät tarjoavat virkistäviä luontokokemuksia. Uimarannat, saunat ja heinätalkoot luovat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä kaikki vahvistaa paikalliskulttuuria Koillis- ja Pohjois-Helsingissä.
 
Vantaan jokilaakso tarjoaa myös suositun väylän työpaikkapyöräilyyn Koillis- ja Pohjois-Helsingistä keskustaan. Oletamme, että yleiskaavan suunnittelussa tätä yhtenäistä reitistöä ei katkaista koillis-pohjoisesta kohti Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja ulkoilualueita.
 
Vuonna 2013 Tapaninvainio oli yksi Helsingin kaupungin demokratiapilottialueista.  Lähidemokratiahankkeen tuloksena syntyi ajatus koko lähialuetta palvelevasta Jokirannan liikuntapuistosta. Yhdistys esitteli ajatuksen Liikuntavirastolle. Uskomme, että liikuntapuisto edistäisi alueen kehittymistä ja asumisviihtyvyyttä.
 
Toivomme, että Jokirannan liikunta- ja virkistysalueiden tarpeellisuudesta ja kehittämisestä käynnistetään selvitystyö, jossa huomioidaan myös asukasmäärien kasvu.
 
On arvokasta, että kaupunki kehittää alati väheneviä viheralueitaan. Riittävät viheralueet harrastusmahdollisuuksineen ovat merkittävä tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Ne on syytä huomioida mahdollisen uuden asuntorakentamisen yhteydessä.
 
Vuosikymmenien ajan Vantaajoki jokilaaksoineen on ollut lähialueen asukkaille arvokas voimavara. Yhteistyöllä ja huolellisella suunnittelulla se tulee olemaan sitä myös tuleville sukupolville.
 
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry

HSL:n luonnos Koillis-Helsingin uudesta linjastosuunnitelmasta on saanut paljon palautetta myös Tapaninvainion asukkailta. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry on koonnut näiden pohjalta kannanoton, jolla puolustetaan tapaninvainiolaisten kulkuyhteyksiä peruspalveluihin. Kannanotto on lähetetty HSL:n suunnittelijoille ja on luettavissa myös täältä.

Hankkeen tavoitteet: Me asumme täällä! -projektin tavoite

Tapaninvainiossa toteutetaan kansalaisosallistumisen pilottihanke, jonka tavoitteena on luoda Tapaninvainiolle kestävä ja priorisoitu kehitysstrategia kansalaisosallistumisen keinoin. Projektissa asukkaat pääsevät itse vastaamaan kysymykseen: Millaisessa Tapaninvainiossa minä haluan asua? Prosessin tuloksena syntyy konkreettisia hankkeita ja ehdotuksia lähipalveluiden parantamiseksi alueella.

Kehitysstrategian luomisessa huomioidaan realistisesti käytettävissä olevat resurssit ja mitoitetaan ehdotetut hankkeet sen mukaisiksi. Asukkaat myös priorisoivat itse alueelle toivomansa palvelut ja hankkeet.

Kansalaisosallistumisen mallin tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Projekti luo sillan kaupungin päättäjien ja asuinalueen asukkaiden välille sekä antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin.

Projekti sitouttaa asukkaita kehittämään omaa asuinaluettaan ja ajattelemaan palveluita eri ikä- ja viiteryhmien näkökulmasta sekä ottamaan käytettävissä olevat resurssit huomioon. Se vahvistaa me-henkeä ja luo yhteisöllisyyttä. Malli on monistettavissa mihin tahansa kaupunginosaan tai muuhun demokraattiseen päätöksentekoprosessiin.

Lähidemokratiatyökalu testissä

Kansalaisosallistumisen toteuttamiseksi ja lisäämiseksi hankkeessa käytetään ja kehitetään erityistä lähidemokratiatyökalua.

Lähidemokratiatyökalulla voidaan selvittää ja esittää erilaisten asukas-, käyttäjä- ja muiden ryhmien näkemyksiä lähi- ja muiden palveluiden ja hankkeiden tarpeesta sekä niiden toteuttamisesta.

Lähidemokratiatyökalun keskeisiä elementtejä ovat

1. Nykytilan selvittäminen ja tiedonkeruu

2. Innovaatioprosessi fasilitaattorin johdolla
- erilaisten asiantuntijalausuntojen ja muun taustamateriaalin käsittely
- eri käyttäjäryhmien tunnistaminen ja kokoaminen
- johdetut ryhmäkeskustelut yhdessä asiantuntijoiden ja eri käyttäjäryhmien kanssa (mm. learning café -malli)
- jatkuva dialogi viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa

3. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset

Malli tuottaa eri käyttäjäryhmien näkökulmasta luotuja ratkaisumalleja, joissa muidenkin tarpeet on otettu huomioon. Eri käyttäjäryhmät on siis tarkoitus saada keskustelemaan keskenään ja priorisoimaan mahdollisesti ristiriitaiset hankkeet yhdessä. Lopputuloksena on asukkaiden itsensä luoma, yhteisesti hyväksytty alueen kehitysstrategia, joka pitää sisällään konkreettisia hankkeita.

Lopputuloksena saatu kehitysstrategia hyödyttää kaupungin päätöksentekoprosessia. Mallia ei ole tarkoitettu korvaamaan vaan tukemaan varsinaista päätöksentekoprosessia. Kyseessä on siis eräänlainen sofistikoitunut käyttäjägallup perusteltujen ratkaisumallien aikaansaamiseksi.

Mitä odotamme kaupungilta

Odotamme kaupungilta halua osallistua avoimesti kaupunginosan palveluiden kehittämiskeskusteluun. Odotamme, että kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt osallistuvat keskusteluun kanssamme, toimivat luotettavana tiedonlähteenä sekä tekevät rakentavaa yhteistyötä toistensa kanssa.

Edelleen toivomme kaupungin pilottihankkeeseen varaaman rahoituksen kattavan projektin läpiviemisestä aiheutuvat kulut.

Hankkeen toteuttajat

Hankkeesta vastaa Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry, joka toteuttaa kansalaisosallistumisen mallin kehittämisen ja toteuttamisen yhdessä tarkoitusta varten perustettavan konsulttiyrityksen kanssa.

Edellä mainittu yritys kantaa työnimeä Vox populi – kansan ääni. Kyseessä on lähidemokratian voimaan uskova ja siksi kansalaisosallistumisen työkalua kehittävä yritys. Tavoitteena on malli, joka on jatkossa hyödynnettävissä monissa vastaavissa hankkeissa.

Vox populin takana on kaksi erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja hankkeissa mukana ollutta ammattilaista:

Henrikki Halme on itse toiminut kunnallispolitiikassa ja erilaisissa kansalaisjärjestöissä sekä osaltaan kouluttajana ollut vahvasti myötävaikuttamassa nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten osallisuushankkeiden syntyyn ja kehitykseen maassamme.

Esa Heiskanen on toiminut yrittäjänä 13 vuotta. Yrityksensä ohella hän on toiminut järjestöaktiivina nuorkauppakamarissa, poliittisten yhdistysten hallituksissa ja kampanjoissa ja ollut perustamassa nuorisoasuntoliiton yhdistystoimintaa toimintaa Espooseen. Heiskanen asuu perheineen Tapaninvainiossa.

Alustavia keskusteluja asiantuntijoiden saamisesta hankkeen tueksi on lisäksi käyty mm. Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkiarkkitehtuurin tutkijoiden kanssa ja vastaanotto on ollut myönteinen.


Alue: Tapaninvainio
Teema: Asuinalueen kehitysstrategian luominen kansalaisosallistumisen keinoin ja lähidemokratiatyökalun kehittäminen
Alueen ja teeman kuvaus: Tapaninvainio palvelukuopassa

Tapaninvainio on Pohjois-Helsingissä sijaitseva vireä ja kasvava noin 8000 asukkaan alue. Sekä asukas- että lapsilukumäärää tarkasteltaessa on Tapaninvainio Pohjois-Helsingin pientaloalueista ja Malmin peruspiirin osa-alueista suurin: alle kouluikäisiä ja peruskouluikäisiä lapsia on yhteensä lähes 1500.

Tapaninvainiossa on vain kaksi päiväkotia eikä lainkaan omaa koulua, ainoastaan 1. ja 2. luokan käsittävä viipalekoulu. Nuoriso-, sisäliikunta- ja muut asukastilat puuttuvat kokonaan. EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreiden mukaan Tapaninvainiossa on Helsingin huonoimmat lähipalvelut.

Viime vuosina kaupungin säästöt ovat kohdistuneet erityisen kipeästi juuri Tapaninvainioon. Kouluun kuulunut toinen parakkirakennus vietiin pois huonokuntoisuutensa vuoksi vuonna 2006 ja vuonna 2001 purettiin Tapaninvainiosta homevaurioiden takia satapaikkainen päiväkoti Tapaninvainio. Kumpaakaan palvelua ei ole lupauksista ja vetoomuksista huolimatta saatu takaisin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen uusimpien väestöennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä Tapaninvainiossa tulee kasvamaan jopa 20 % seuraavan 10 vuoden aikana.

Tapaninvainion tilanne on epätasa-arvoinen moniin muihin Helsingin asuinalueisiin nähden; Tapaninvainiosta on Helsingin periaatteiden vastaisesti tullut vain asumiseen tarkoitettu alue. Lisäksi tapaninvainiolaislapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, kun ainoastaan osa mahtuu alueen päiväkoteihin tai viipalekouluun.

Aktiivinen Tapaninvainio

Tapaninvainiossa on käsillä sukupolvenvaihdos. Palveluiden tarve kasvaa mutta samalla myös halu satsata omaan asuinalueeseen.

Syntynyt uudenlainen yhteisöllisyys nähdään voimavarana, joka näkyy esim. omaehtoisesti järjestetyssä perheiden jalkapalloharrastuksessa tai osallistumisena kaupunginosayhdistyksen järjestämiin tapahtumiin (vuonna 2012 esim. koko perheen FutisPiknik ja KapunKirppis). Keskustelu asuinalueen omilla sosiaalisen median sivuilla on aktiivista.

Asukkaat ovat toimineet aktiivisesti oman asuinalueensa palvelutilanteen parantamiseksi, mutta vaikuttamisen keinot on koettu rajallisiksi ja keskusteluyhteyden luominen kaupunkiin päin hankalaksi.

Silti aitoa halua yrittää on. Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry on vuoden 2012 aikana mm. jättänyt kaupunginvaltuustolle kunnallisaloitteen, järjestänyt asukasillan teemana alueen koulu-, liikenneturvallisuus- ja kaavoitustilanne, järjestänyt keskustelutilaisuuden opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa alueen palveluvajeesta ja jättänyt koulukannanoton.

Samoja teemoja käsiteltiin myös syyskuussa 2012 Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen järjestämässä kunnallisvaalitapahtumassa, jonka paneeliin osallistui viiden suurimman hallituspuolueen edustajat.

Aktiivisuutta Tapaninvainiossa on ollut myös aiemmin. 2000-luvun alussa tapaninvainiolaiset tekivät paljon työtä alueelle suunnitellun Korttelitalo Kapuntalon eteen. Elinkaari-mallia toteuttava talo oli jo Helsingin kaupungin kaavasuunnitelmissa, kun se vuonna 2006 hyllytettiin säästösyihin vedoten. Kapuntalo on noussut taas esiin ja siitä on tällä vaalikaudella tehty jo kaksi valtuustoaloitetta.

Tavoitteena konkreettisia hankkeita ja monistettava työkalu

Tavoitteena on, että tapaninvainiolaisten itsensä luoman kehitysstrategian tuloksena syntyy useampia erilaisia kansalaisosallistumisen hankkeita, jotka toteutetaan tulevien vuosien aikana.

Osa näistä hankkeista saattaa olla sellaisia, jotka voidaan toteuttaa kaupunginosan asukkaiden omin voimin (pienemmät, esim. talkoovoimin toteutettavat projektit).

Tavoitteena on, että osa hankkeista puolestaan etenee kaupungin toteuttamana (suuremmat, konkreettisesti alueen palvelutilannetta parantavat hankkeet).

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että pilottiprojektissa rakennettu tiivis yhteistyö kaupungin eri virastojen kanssa jatkuu myös projektin jälkeen; että Tapaninvainion kehittymisessä näkyy eri virastojen tekemän kokonaissuunnittelun hyöty; että Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksellä ja alueen asukkailla on rooli alueen palveluiden kehittämisessä ja toiminnan arvioinnissa; että Tapaninvainiossa näkyy asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus – Helsingin kaupungin arvojen mukaisesti.

Me asumme täällä! -projektin tavoitteena on myös kehittää hyvä työkalu kansalaisvaikuttamiseen niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.

Hankkeen toteuttaja: Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry
Sivusto: http://kaupunginosat.net/tapaninvainio/

12.09.2012

KUNNALLISALOITE
Tapaninvainion lähipalveluiden parantamiseksi


Tapaninvainiossa on käsillä sukupolvenvaihdos, mutta alueen palvelut laahaavat pahasti jäljessä: lähipalvelut päiväkodeista asukastiloihin ovat joko riittämättömät tai puuttuvat kokonaan. Vaadimme kaupunkia selvittämään Tapaninvainion palvelutilanteen ja ryhtymään toimiin sen parantamiseksi.


Lapsirikas Tapaninvainio väliinputoajana

Tapaninvainio on Pohjois-Helsingissä sijaitseva noin 8000 asukkaan alue. Sekä asukas- että lapsilukumäärää tarkasteltaessa on Tapaninvainio Pohjois-Helsingin pientaloalueista ja Malmin peruspiirin osa-alueista suurin: alle kouluikäisiä ja peruskouluikäisiä lapsia on yhteensä lähes 1500. Tästä huolimatta Tapaninvainio on väliinputoaja kaupungin palvelutarjonnassa. Tapaninvainiossa on vain kaksi päiväkotia eikä lainkaan omaa koulua, ainoastaan 1. ja 2. luokan käsittävä parakkikoulu. Nuoriso-, urheilu- ja muut asukastilat puuttuvat kokonaan.

Tapaninvainiossa on lähes 600 alle kouluikäistä lasta, mutta hoitopaikkoja alueen päiväkodeissa on vain noin 150. Tapaninvainiolaislapsia onkin sijoitettu viereisten alueiden päiväkoteihin, jotka ovat keskittyneet pienelle alueelle Malmille ja Pukinmäkeen. Päivähoidon lähialueita tarkasteltaessa tiedetään, että Tapaninvainion lapsimäärä on suurin ja tulee kasvamaan eniten tulevaisuudessa. Silti peruskorjausvarat ja uudisrakentaminen on keskitetty näille viereisille alueille, joilla on useita päiväkoteja, vähäisempi lasten määrä ja joilla lasten määrä tulee edelleen laskemaan.

Peruskouluikäisiä lapsia on noin 900, eli keskimäärin 100 lasta/ikäryhmä, mutta Tapaninvainiossa ei ole omaa koulua, pelkästään alkuopetusta tarjoava Pukinmäen peruskouluun kuuluva parakkikoulu, johon mahtuu ikäryhmästä vuosittain vain 1 luokka eli 25 lasta. Luokkakoko on Helsingin keskiarvoa sekä lähialueita reilusti suurempi. Opetusryhmät ovat liian suuret erityisesti tiloihin nähden, sillä kaikki toiminta opetuksesta ruokailuun tapahtuu samassa luokkahuoneessa. Tilaa ei ole esimerkiksi pienryhmätyöskentelylle tai sisäliikunnalle. Tilat ovat puutteelliset ja ahtaat myös iltapäiväkerhon isolle ryhmälle.


Tapaninvainio säästöjen kohteena

Viime vuosina kaupungin säästöt ovat kohdistuneet erityisen kipeästi juuri Tapaninvainioon. Kouluun kuulunut toinen parakkirakennus vietiin pois huonokuntoisuutensa vuoksi vuonna 2006 ja luokkamäärä jouduttiin supistamaan 1 luokkaan/aste. Korvaavaa parakkirakennusta ei ole saatu tilalle vetoomuksista huolimatta.

Vuonna 2001 purettiin Tapaninvainiosta homevaurioiden takia satapaikkainen päiväkoti Tapaninvainio, jonka kaupunki lupasi korvata pikaisesti. Samalle tontille suunniteltiin elinkaarimallia toteuttavaa Korttelitalo Tapaninvainiota eli Kapuntaloa. Korttelitaloon oli tarkoitus tulla päiväkoti, paremmat koulutilat sekä asukastiloja ja vanhusten palveluita. Kaupungin oma selvitys 2004–2006 tuki hanketta: selvitys totesi Tapaninvainion palvelutilanteen huonoksi ja näiden palveluiden tarpeen suureksi. Pitkälle edennyt hanke oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2006–2007, mutta se vedettiin pois kaavasuunnitelmasta vuonna 2006 säästösyihin vedoten.
Viimeisimmän alasajon on kokenut Tapaninvainiossa sijaitseva Malmin uimaranta. Huollon puutteen vuoksi rapistunut pukusuoja-kioskirakennus purettiin kesän 2012 päätteeksi. Pois vietiin myös lasten kiipeilyteline sen sijaan, että leikkialue olisi turvallisuusmääräysten mukaisesti aidattu.


Tapaninvainiossa 150 lasta kateissa

Tapaninvainion palveluiden kehittämistä on ohjannut vanhentunut ja virheellinen väestöennuste, jonka mukaan esimerkiksi 1–6-vuotiaiden lasten lukumäärä tulisi alueella putoamaan vuoteen 2018 mennessä 450:een. Helsingin kaupungin tuoreen ennusteen mukaan 1–6-vuotiaita on Tapaninvainiossa tuolloin 600. Vanha arvio on siis mennyt 150 lapsella pieleen. Tämä lasten määrän kasvu on ollut selkeästi havaittavissa alueella jo vuosia. Uusimpien ennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä tulee kasvamaan jopa 20 % seuraavan 10 vuoden aikana.

Tapaninvainion tilanne on epätasa-arvoinen muihin Helsingin asuinalueisiin nähden; Tapaninvainiosta on Helsingin periaatteiden vastaisesti tullut vain asumiseen tarkoitettu alue. Lisäksi tapaninvainiolaislapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, kun ainoastaan osa mahtuu alueen päiväkoteihin tai viipalekouluun. Matka Pukinmäen ja Malmin koulu- ja päivähoitopalveluihin on todettu onnettomuustilastojenkin nojalla vaaralliseksi.

Tapaninvainiossa on Pukinmäen, Malmin ja Tapanilan palvelualueiden suurin lapsimäärä, mikä on syytä huomioida tarkistettaessa koulujen oppilaaksiottoalueita ja päivähoitoverkkoa. Koulu- ja päiväkotipaikka tulee taata kaikille omalla asuinalueella eikä vaarallisen matkan ja useiden kilometrien päässä. Lähipäiväkoti ja -koulu tukevat myös ensiarvoisen tärkeää yhteisöllisyyttä.


Riittävät lähipalvelut Tapaninvainioon

Haluamme, että Helsingin kaupunki ottaa Tapaninvainion tarkasteluun tasavertaisena asuinalueena, jolle kuuluu lähipalveluita.

Vaadimme, että Helsingin kaupunki selvittää uusien tietojen ja tuoreiden väestöennusteiden valossa Tapaninvainion palvelutilanteen ja ryhtyy tuloksen vaatimiin toimiin. Tapaninvainiossakin tulee näkyä asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus – Helsingin kaupungin arvojen mukaisesti.

Me tapaninvainiolaiset ehdotamme ratkaisuksi Kapuntalo-hankkeen uudelleenarviointia ja palauttamista alueen kaavasuunnitteluun. Tarve hankkeelle on edelleen olemassa ja se kasvaa koko ajan.


Rakentavasti ja yhteistyötä toivoen,


Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry

Yhteistyössä