HELKAn historia -  40 vuotta kotiseututyötä Helsingissä vuonna 2004

Marraskuun 4. päivänä vuonna 1963 pidettiin Roihuvuori-Seuran esityksestä Helsingin kaupungin kaupunginosayhdistysten edustajien yhteinen neuvottelutilaisuus. Tilaisuutta varten oli kerätty tietoa eri yhdistysten toiminnasta ja tarpeista, joita esitteli  Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Matti Kailari.

Seuraavan vuoden maaliskuussa järjestettiin kaupunginosayhdistysten yhteinen neuvottelutilaisuus, jossa oli läsnä edustajat 17 eri yhdistyksestä. Tällöin asetettiin toimikunta valmistelemaan suunnitellun yhteistyöelimen perustamista. Toimikuntaan valittiin neljä jäsentä, puheenjohtajana toimi Matti Kailari. Helsinki-lehden päätoimittaja Valter Vartio osallistui toimikunnan työhön.

Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liiton perustava kokous pidettiin 22.5.1964. Perustajaseuroina olivat Katajanokka-Seura, Lauttasaari-Seura, Pajamäki-Seura sekä Roihuvuori-Seura. Liitto merkittiin yhdistysrekisteriin 10.7.1964. Ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja oli Matti Kailari. Hallituksessa oli viisi jäsentä ja kolme varajäsentä. Helkaan liittyi aloitusvuonna 15 kaupunginosayhdistystä.

Liiton tarkoitukseksi määriteltiin toimia helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten neuvoa-antavana keskuselimenä, ja huolehtia yhdistysten välisestä yhteistoiminnasta. Lisäksi edellytettiin, että liitto avustaisi yhdistysten perustamisessa ja tukisi jäsenyhdistyksiään mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti.

Kustannukset pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisina turvautumalla suomalaiseen palkattomaan talkootyöhön. Liiton työt tehtiin suurelta osin puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan kotona ja työpaikalla. Liiton toiminnan tukemiseen ei alkuvuosina haettu kaupungin avustusta, sillä pelättiin sen johtavan toiminnalliseen sitoutumiseen.

Rahaa tarvittiin ja sen hankkimiseen etsittiin uusia tapoja. Alkuvuosina HELKA sai pääasialliset tulonsa julkaisemansa "Helsingin joulu" -lehden ilmoituksista ja irtonumeromyynnistä. Tämä julkaisu syntyi heti ensimmäisenä toimintavuotena ja se ilmestyi kaiken kaikkiaan viisi kertaa.

Tulolähteinä olivat 1960-luvulla järjestetyt kulttuurimatkat. Tampereelle tehtiin useita teatterimatkoja. Ulkomaisina matkakohteina olivat Leningrad, Berliini, Unkari, Romania ja Bulgaria. Vuosina 1967-69 tehtyihin matkoihin osallistui yhteensä 1183 henkilöä.

"Rokkaa rajalla." Yhteistyötä naapurikuntien kanssa. kolmen kaupungin edustajat koolla 3.5.1995 kuntien rajalla. Toinen vasemmalta puheenjohtaja Riitta Fabricius, keskellä kaupunginjohtajat Kari Rahkamo , Pirjo Ala-Kapee  ja Pekka Löyttyniemi.

Jäsenyhdistysten toiminnalle oli tarpeen saada julkisuutta. Televisiossa oli kesäkuussa 1964 "Kotiseutuhenkeä meilläkin" lähetys, jossa esiteltiin liiton ja kaupunginosayhdistysten toimintaa. Kaivopuistossa järjestettiin elokuussa 1964 "Helsinki hauskemmaksi" teemalla mittava kotiseutujuhla, jossa oli runsaasti ohjelmaa, esiintyjiä ja kävijöitä kahden päivän aikana noin 25.000. Juhla myös tuotti toiminnalle tuiki tarpeellisia käyttövaroja.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 1978 Helsinki-hallissa järjestettiin näyttely "Vaikuta ja viihdy", jossa esiteltiin kaupunginosayhdistyksiä ja niiden toimintaa. Vuoden 1982  maaliskuussa  pidettiin Kulttuuritalolla  "Stadin vuosikymmenet" -iltamat  Helmi-maaliskuun vaihteessa 1983 Helsinki-hallissa järjestettiin näyttely "Kaupunginosa - elinympäristömme", jossa tuotiin esiin yhdeksän toisistaan poikkeavaa kaupunginosaa. 

Yhteistyötä

Olemassaolonsa aikana HELKAlla on ollut useita yhteistyökumppaneita, joiden kautta on avautunut merkittäviä vaikutuskanavia. Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestöksi HELKA tuli jo 1965 ja sai myös edustajansa Kotiseutuliiton hallitukseen.

Vuodesta 1997 HELKA on ollut keskeisenä toimijana mukana Kotikatu-projektissa,  jota on toteutettu tutkija-, opiskelija- ja asukasvoimin Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla. Kotikatu-projekti tuo kaupunginosat  uuteen aikaan tarjoamalla niille ohjausta, teknistä tukea, koulutusta ja palvelintilaa omien paikallisten kotisivujen luomisessa.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja HELKA järjestivät  kilpailun vuonna 2000 " Missä on kaupunginosan parhaiten hoidettu jalkakäytävä?"