© valokuva: Asko Salokorpi (2002)

Huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin vielä kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympäristön kunnostamista englantilaisen puiston tapaan, mistä sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytärpuoli Aurora Karamzin os. Stjernvall (1808-1902), kuuluisin töölöläinen, verraton kaunotar ja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. emännöi keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Träskändan kartanossa. Jäätyään varakkaaksi leskeksi kolmannesta avioliitostaan venäläisen Karamzinin kanssa Aurora omistautui hyväntekeväisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen 1867. Aurora Karamzinin mukaan on nimetty sekä Aurorankatu että Karamzininkatu.
Hakasalmen huvilan osti kaupunki 1896 ja Kaupunginmuseon haltuun se tuli vuonna 1912. Rakennuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria on säilynyt Helsingissä vain muutamia harvoja esimerkkejä.
Museokadun ja Aurorankadun risteyksestä voi nähdä yhtäaikaisesti useita merkittäviä julkisia rakennuksia: Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Söderlund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1914), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Helsingin Kaupunginmuseo eli Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo.