Eduskuntatalo	Mannerheimintie 30- Aurorankatu 6- Eduskuntakatu 1
	Läntisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa varten. Eduskuntataloa oli kaavailtu jo vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksesta saakka lähinnä Tähtitorninvuorelle. Oli myös käyty kaksi arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkinto meni Borg, Sirén, Åberg -toimiston ehdotukselle. J. S. Sirénin toteutunut kuutiomaiseksi kiteytynyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klassismia monumentaalisena. Edustan jyhkeät portaat ja pylväikkö viestivät vallasta ja itsenäisyydestä ajattoman arkkitehtuurin keinoin. Eduskuntatalon suunnittelu ja rakentaminen oli vuosien mittainen projekti, jossa eri taiteen alojen edustajat tekivät rakennuksesta kokonaistaideteoksen. Eduskuntatalon edustalle on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat: P.E.Svinhufvud (Wäinö Aaltonen 1961), K. J. Ståhlberg (Wäinö Aaltonen 1959) ja puistikossa Kyösti Kallio (veistänyt presidentin poika Kalervo Kallio 1962). Eduskuntatalon takana sijaitseva lisärakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio ja se on valmistunut 1977-78. Lisärakennus viereisessä puistikossa valmistui vuonna 2004 ja sen suunnitteli Pekka Helin.
© valokuva: Asko Salokorpi (2002)
arkkitehti: J. S. Sirén	rakennusvuosi: 1931