Temppeliaukio	Fredrikinkadun suuntainen näkymä
	© valokuva: Asko Salokorpi (2004
Temppeliaukion luonnonkalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympäristön puolustusjärjestelmää. Kustaa Mauri Armfeltin kanuunat ovat tästä syystä ikuistettuna Temppelikatu 13:n porraskäytävän kattomaalauksessa. Suurta kirkkoa, temppeliä, kallioille suunniteltiin asemakaavassa jo varhain, mutta rakentaminen tapahtui vasta 60-luvulla. Eduskuntatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirénin kilpailuehdotuksen pohjalta aloitettiin rakentaminen 1939, mutta sota keskeytti työt heti alkuunsa. Töölöläiset eivät olisi halunneet luopua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkiä. Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin väestönsuoja, laajennettu suoja on nykyään tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Suojan tiloissa toimii kuntosali, jonne on käynti Oksasenkadulta. Nervanderin kadulta on sisäänkäynti alla sijaitsevaan autoluolaan. Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunnitellessa luotiin yhtenäistä taustaa tulevalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaan kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja kertovat toisaalta myös maaston hankalista korkeuseroista. Lisää kuvia Temppelikadun näkymistä