Historian pääkohtia

Historiayhteenvedon lähdeteoksena on käytetty John E. Roosin Haagan kauppalan historiaa, joka ilmestyi Helsingissä vuonna 1950 ja painettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa.

Haagan syntyvaiheet

org_1215617347_kaupunki5.jpgAluetta koskevat varhaisimmat maininnat löytyvät Uudenmaan vanhimmasta tunnetusta maakirjasta vuodelta 1540. Siinä mainitaan kaksi rantakylää Stor Hoplax ja Lill-Hoplax. Korpaksen ja Backaksen tilojen kerrotaan 1600-luvun alussa sijaitsevan Pikku-Huopalahdessa. Vuonna 1923 perustettu Haagan kauppala sijaitsi kokonaisuudessaan juuri näiden tilojen mailla.

Haagan huvilakaupungin kehittyminen alkoi, kun maan suurin kauppapuutarhuri Mårten Gabriel Stenius vuonna 1886 osti Backaksen tilan. Hän perusti alueelle puutarhan kasvihuoneineen sekä lohkotti ja vuokrasi huvilatontteja laajasta tilastaan.

Rantaradan avautuminen liikenteelle syyskuussa 1903 vaikutti omalta osaltaan huvilayhdyskunnan kehittymiseen. Nykyinen Huopalahden asema muodostui jo tuolloin ”seisahduslaituriksi”. Radan rakentamisvaiheen aikana M.G. Steniuksen vuonna 1895 muodostama Stenius-yhtiö tilasi arkkitehti Lars Sonckilta vuonna 1901 valmistuneen asemakaavan huvilayhdyskunnan perustamiseksi. Asemakaavaa ei kuitenkaan noudatettu huvilakaupunkia rakennettaessa.

Helsingin pitäjään kuuluneen Haagan huvilayhdyskunnan rajat hyväksyttiin vuonna 1907. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin Uudenmaan läänin kuvernööri vahvisti Haagan taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Professori Eliel Saarisen laatima Munkkiniemen - Haagan rakennussuunnitelma valmistui vuonna 1915. Ostettuaan Munkkiniemen maa-alueita M.G. Stenius Oy teetti aluetta koskevan rakennussuunnitelman. Haagan asemakaava perustui tehtyyn suunnitelmaan.

Haave itsenäisen kauppalan perustamisesta alueelle syntyi jo vuonna 1909. Erottautuminen Helsingin maalaiskunnasta sai vahvistusta Huopalahden kirkkoherrakunnan perustamisesta vuonna 1917. Huopalahden kunnan muodostamisesta pidettiin silloisen kunnallislain mukainen kansanäänestys, jonka tuloksena 1.1.1920 aloitti toimintansa Huopalahden kunta. Haagalaiset eivät kunnan perustamisesta innostuneet ja työskentelivät aktiivisesti kauppalan perustamiseksi. Haaga saikin kauppalan oikeudet 1.1.1923 ja erosi samalla kolme vuotta aiemmin muodostetusta kunnasta.

Haagan kauppala
org_1215617166_kaupunki3.jpg
Kauppalan pinta-ala oli 360 hehtaaria. Kauppalan suurin maanomistaja oli Osakeyhtiö M. G. Stenius. Asukkaita oli 2.786. Kauppalan perustamisen jälkeen rakennustoiminta vilkastui. Tonttimaata tuli myyntiin 1920-luvulla. Samalla vuosikymmenellä monet vuokratonteilla asuneet saivat lunastettua tontin itselleen alueen rakennusjärjestyksen hyväksymisen jälkeen.

Kauppala ryhtyi vuonna 1930 rakentamaan vesi- ja viemäriverkostoa. Vesijohdot saatiinkin koko asutun eteläisen alueen kattavaksi. Viemäriverkoston rakentaminen ei sujunut samassa aikataulussa. Alueen sähkönsaantia ryhdyttiin myös parantamaan heti 1920-luvun alkuvuosina. Sen seurauksena parannettiin myös teiden valaistusta.

Haagasta oli jo aiemminkin hyvät liikenneyhteydet. Vuosisadan alussa käynnistyneen junaliikenteen lisäksi alueelle saatiin raitiovaunuliikenne vuonna 1914. Turun maantietä kulkevat linja-autot olivat asukkaiden käytettävissä alueen etelä-osassa ja syksyllä 1924 saatiin ”omnibussi”, jonka päätepysäkki sijaitsi Huopalahden asemalla.

Alueella toimivat sekä ruotsin- että suomenkielinen kansakoulu. Lasten ja nuorten terveydenhoidosta vastasi alkuvuosina Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston terveydenhoitajat. Kauppala harkitsi oman terveydenhoidon järjestämistä, mutta luopui siitä. Myöhemmin kyseinen terveysasema siirtyi kauppalan hoitoon.

Suuria teollisuuslaitoksia ei Haagaan haluttu. Vanhat teollisuuslaitokset jatkoivat toimintaansa, kuten turvepehkutehdas, lautatarha, Huopalahden nahkatehdas, painoväritehdas, saippuatehdas, tulitikkutehdas ja mattotehdas. Uutena teollisuuslaitoksena aloitti Jägerin Filmilaboratorio. Tyypillistä Haagan ilmeelle olivat kuitenkin kauppapuutarhat, joissa viljeltiin mm kukkia.

Osaksi Helsinkiä

medium_1215617506_kaupunki9.jpgVuoden alusta 1946 Haaga liittyi osaksi Helsingin kaupunkia. Huvilat olivat vielä vallitsevana rakennuskantana alueella. Ensimmäiset kerrostalot rakennettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Rakennustoiminnan kiihtyessä 1950- ja erityisesti 1960-luvulla kaupunginosan huvilayhdyskunnan ilme alkoi vähitellen muuttua. Rakennustoiminnan vilkastuessa uusia, ennen rakentamattomia alueita alettiin kaavoittaa.

Samoihin aikoihin myös alueen eteläosassa kulkenut Turun maantie kävi riittämättömäksi autoliikenteen kasvaessa. Haagan ilmeeseen oleellisesti vuosikymmeniä kuuluneet kasvihuoneet katosivat sekä tierakentamisen että uusien talojen tieltä.

Alueella pitkään toiminut Huvilanomistajain yhdistys katsoikin 1960-luvun alussa, että huvilanomistajien määrän vähentyessä sen toiminta ei enää ollut tarkoituksenmukaista. Huvilayhdyskunnasta oli jäljellä enää muutamia rakennuksia ja alue muuttui pääsääntöisesti pienkerrostalojen Etelä-Haagaksi. Huvilanomistajain yhdistyksen toimesta käynnistettiin kaupunginosayhdistyksen Pro Haaga - Pro Haga perustaminen.