Kannanotot

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Ruoholahden alueen liikkejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Lausunto Ahdinaltaan ja matkustajaterminaalien kaavamuutoksista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan asemakaavamuutoksista Ahdinaltaan (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) ja matkustajaterminaalien (hankenro 3141_5, HEL 2019-005767) osalta seuraavan.

Asukkaat huomioitava Jätkäsaaren rantojenrakentamisessa 

Jätkäsaari-seura ry. haluaa yleisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelijoiden huomion satamaterminaalin ja Ahdinaltaan suunnitelmissa asukkaiden viihtyisyyteen ja veden äärelle pääsyyn Merellisen Helsingin strategian (2019) mukaisesti.

Ahdinallas

Jätkäsaari-seura pitää suunniteltua tapahtuma-areenakokonaisuutta rakennusmassaltaan liian suurena ja erityisesti hotellitornia liian korkeana suunniteltuun paikkaan. Hyväntoivonpuiston päähän Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltu yleinen uimaranta on erittäin kannatettava ja tärkeä virkistyspaikka Jätkäsaaren asukkaille muun muassa siksi, että saarella ei ole tällä hetkellä turvallista, kaikille uimareille soveltuvaa uimapaikkaa: esimerkiksi Saukonpaaden uimapaikka on liian aallokkoinen ja lähellä laivaväyliä.

Ahdinallas on hyvin kapea ja tiiviimmin rakennusmassojen ympäröimä kuin vaikkapa Eteläsatama, missä uimalan ympärillä on paljon tilaa. Suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus ja etenkin sen tornit sijoittuisivat tulevan uimarannan eteläpuolelle ja aiheuttaisivat merkittävää haittaa Hyväntoivonpuiston ja uimarannan käytölle. Korkeat rakennukset paitsi varjostavat ympäristöään laajalta alueelta, myös vaikuttavat tuulioloihin lisäämällä tuulen puuskaisuutta maan tasossa. Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmia supistettaisiin siten, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammaksi ja kauemmaksi Ahdinaltaasta ja Hyväntoivonpuistosta.

Samassa yhteydessä seura myös oudoksuu tapahtuma-areenakokonaisuuden laajuutta varsinkin, kun uutta urheiluhallikapasiteettia on suunnitteilla samaan aikaan muuallakin. Tapahtuma-areena tarvitsisi huomattavasti kävijöitä Jätkäsaaren ulkopuolelta, mikä pahentaisi entisestään Jätkäsaaren jo valmiiksi kestämätöntä liikenneruuhkatilannetta.

Lisäksi seura muistuttaa, että tornien suunniteltu korkeus on ristiriidassa Helsingin korkean rakentamisen suositusten (2011) kanssa, jotka rajaavat Helsingin ydinkeskustan ympärillä yli 16-kerroksiset rakennukset vain poikkeustapauksiin. Suositusten mukaisesti myös Helsingin kaupunginvaltuusto rajasi nykyisen hotelli Clarionin korkeuden 16 kerrokseen. Hotellin suunniteltu sijainti Jätkäsaaren eteläkärjessä hallitsee voimakkaasti rantaviivaa sekä Helsingin silhuettia ei vain mereltä, vaan myös esimerkiksi Kaivopuistonrannasta ja Suomenlinnasta päin ja on ensimmäisiä rakennuksia, joita Länsisatamaan lautalla saapuva matkustaja näkee. Suuri rakennusmassa ja korkea rakentaminen saaren uloimmassa kärjessä heikentää myös merinäköalaa Jätkäsaaren sisäosista sekä vähentää merkittävästi yleisen puiston ja uimarannan viihtyisyyttä.

Seura katsoo, että korkeaa rakentamista alueella on arvioitava erityisen tiukoin kriteerein suunnitelman poikkeuksellisen sijainnin vuoksi, eikä tornien korkeuden tule ylittää korkean rakentamisen suositusten 16 kerrosta.

Matkustajaterminaalit

Jätkäsaari-seura pitää matkustajaterminaalien suunnitelmaa rakennusmassaltaan maltillisempana lähiympäristöönsä nähden. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuskorkeus laskisi yleisesti merta kohti. Torniosan korkeus ei saa ylittää Clarion-hotellin korkeutta.

Seura kuitenkin huomauttaa, että suunniteltu matkustajaterminaali vie sataman ajoyhteyksien kanssa edelleen huomattavan matkan Jätkäsaaren rantaviivaa pois kaupunkilaisten yleisestä käytöstä. Seura toivookin, että satamaterminaalin suunnittelussa otetaan huomioon Merellisen Helsingin strategia (2019) erityisesti kaupunkilaisten merelle pääsyn näkökulmasta. Esimerkiksi ajoyhteyksien sijoittamista rakennusten alle ei ole suunnitelmassa tutkittu tarpeeksi.

Seura toivookin, että rakennukset sijoitellaan siten, ettei rantaviivaa rajata tarpeettomasti kaupunkilaisten yleisestä käytöstä, ja että rantaviiva suunnitellaan kaupunkilaisten käyttöä houkuttelevaksi. Lisäksi seura toivoo, että alueen suunnittelussa varauduttaisiin myös mahdollisuuksiin Jätkäsaaren ja Hernesaaren välisten suorien kevyen liikenteen yhteyksin kehittämiseen.

Lopuksi

Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa muistuttaa, että nyt esillä olevat suunnitelmat lisäävät entisestään Jätkäsaareen tulevaa liikennettä ja pahentavat saaren jo ennestään vaikeaa liikennetilannetta. Esimerkiksi tapahtuma-areenaan on suunniteltu mahtuvan 5 000 ihmistä ja sen pysäköintihalliin 750 autoa. Seura katsookin, että suunnitelmia on supistettava myös niiden tulevaisuudessa tuoman liikennekuormituksen vähentämiseksi.

Helsingissä 25.6.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Ruoholahden leikkipuisto pidettävä auki koko kesän

 

Jätkäsaari-seuran kannanotto Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan suunnitelmasta 2019

 
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan, että Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan tulee jatkua koko kesäkauden, ei vain kesäkuun ajan. 
 
Ruoholahden leikkipuisto on Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien ainoa kesätoimintaa tarjoava leikkipuisto. Jätkäsaari on kantakaupungin voimakkaimmin kasvavia asuinalueita ja alueelle muuttaa runsaasti lapsiperheitä. Etenkin päiväkoti-ikäisten lasten osuus väestöstä on Jätkäsaaressa kantakaupungin suurimpia. 
 
Leikkipuiston kesätoiminta ja etenkin kesäruokailu ovat lapsiperheille merkittäviä palveluita, joita myös käytetään koko kesän ajan, heinäkuussa jopa enemmän kesäkuussa. Esimerkiksi vuonna 2018 Ruoholahden leikkipuiston kesäruokailuun osallistui kesäkuussa yli 1700 ja heinäkuussa peräti yli 2000 lasta. Tästä syystä kesäruokailua ei tule rajata pelkästään kesäkuuhun.
 
Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa huomauttaa, että eteläisen kantakaupungin leikkipuistoverkoston harvuuden takia muiden kaupunginosien avoinna olevat leikkipuistot eivät tarjoa todellista vaihtoehtoa kaupunginosan omalle leikkipuistolle. Esimerkiksi seuraavaksi lähin leikkipuisto Seppä on vaikeasti tavoitettavissa kiertoyhteyksien takana. Pitkät välimatkat muodostuvat esteeksi etenkin nuorimpien lasten kanssa, eikä myöskään nuorempia koululaisia voi lähettää leikkipuistoon turvallisesti ilman saattajaa. 
 
Helsingissä 6.3.2019
 
Jätkäsaari-seura ry.

Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentaminen

Jätkäsaari-seuran lausunto Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentamisen asemakaavasta (2018-012625)
 
Jätkäsaari-seura ei vastusta esitettyä täydennysrakentamista. Seura kuitenkin edellyttää, että korkea rakentaminen alueella pysyy Helsingin kaupungin korkean rakentamisen toimenpideohjelman määrittelemissä puitteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korkean rakentamisen vaikutuksiin lähiympäristön asuintaloihin, joihin asemakaava-aluekin rajautuu. Vaikka täydennysrakentamisen keskittyminen toimistokortteleihin vähentää vaikutuksia asuinkortteleille, seura muistuttaa, että Ruoholahden toimistokortteleita ei tule myöskään rakentaa tukkoon massiivisella rakentamisella.
 
Helsingissä 8.2.2019
 
Jätkäsaari-seura

 

Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.


Kannanotto Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteysjärjestelystä

Jätkäsaari-seura on jättänyt Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen liikennesuunnitelmasta allaolevan kannanoton:

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää kaupungilta kokonaisnäkemystä Länsisataman liikennejärjestelyjen toteuttamisessa. Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteykseen, samoin kuin Jätkäsaarenlaiturin kevyen liikenteen väyliin, esitetyt muutokset eivät tuo merkittävää parannusta tavaraliikenteestä aiheutuviin liikenneruuhkiin, sillä ruuhkien perimmäinen aiheuttaja ei ole näiden risteysten, vaan Mechelininkadun risteysten puutteellinen välityskyky. Jätkäsaari-seura edellyttääkin, että huonosti toimivan kokonaisuuden osittaisten viilausten sijasta Länsisataman tavaraliikenteen ratkaisua suunnitellaan uudelleen kokonaisuutena siten, että tavaraliikenne Länsiväylän ja sataman välillä saadaan mahdollisimman sujuvaksi.  

Jätkäsaari-seura ei kannata tavaraliikenteen rajoittamista rakenteellisesti kääntymistä estävällä kiertoliittymällä, joka haittaa alueella asuvien ja asioivien liikennöintiä niinäkin aikoina, kun tarvetta tavaraliikenteen ohjaamiseen ei ole. Mikäli on tarve rajoittaa tavaraliikenteen kääntymistä, tulee tämä tehdä ensisijaisesti tavaraliikenteeseen kohdistuvilla kieltomerkeillä. Kääntymisen estäminen rakenteellisin ratkaisuin lisää liikenteen sujuvuutta haittaavien u-käännösten määrää Tyynenmerenkadulla.

Jätkäsaari-seura vastustaa ratkaisuja, jotka merkitsevät kevyen liikenteen kulkuedellytysten heikentämistä. Ehdotuksessa Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksestä poistuisivat liikennevalo-ohjatut suojatiet kokonaan. Tämä olisi merkittävä heikennys jalankulun kannalta sekä naapurikortteleihin suuntautuvan, myös sataman suuntaan ohikulkevan kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi suojateiden poistosta saavutettu ajan säästö jää kyseenalaiseksi, kun järjestely lisää Tyynenmerenkadun ajoliikennettä hidastavia kadun ylityksiä muissa risteyksissä. Kevyt liikenne käyttää kadun molempia puolia: esimerkiksi pyörätie koostuu kadun eri puolilla kulkevista yksisuuntaisista pyöräkaistoista. Kadunylitystarvetta risteyksessä lisää myös Rionkadun kulman kaupunkipyöräasema. Jätkäsaari-seura huomauttaa lisäksi, että esitetty järjestely olisi ristiriidassa yleiskaavan merellisen Helsingin rantaraitin toteutuksen kanssa heikentäessään keskeisen rantaraittiin kuuluvan risteyksen kauttakulkua ja vaikeuttaessaan pääsyä eteläisen makasiinin kiertävälle rantareitille.

Jätkäsaari-seura vastustaa myös muita esillä olleita ehdotuksia, jotka merkitsevät Jätkäsaarenlaiturin kevyen liikenteen väylien supistamista.

Tyynenmerenkatu on yksi Jätkäsaaren alueellisista kokoojakaduista ja ainoa ajoreitti Hietasaarenkallion alueen asuinkortteleihin, joissa sijaitsee muun muassa kaksi päiväkotia, alakoulu sekä useita yrityksiä, joista asiakasmäärältään suinkaan vähäisin ei ole Verkkokauppa.comin päämyymälä. Tyynenmerenkatua käyttävät pääasiallisena kulkuväylänään paitsi alueen asukkaat, myös mainituissa palveluissa ja yrityksissä asioivat ja niiden tavarantoimittajat, joiden kulkua sataman tavaraliikenteen keskittämiseen Tyynenmerenkadulle tähtäävät ratkaisut haittaavat kohtuuttomasti. Sujuva liikenne Jätkäsaaren kaikilla kokoojakaduilla on kaikkien etu.

Jätkäsaari-seuran mielestä sataman liikenneratkaisujen mittapuuna ei tulekaan olla tavaraliikenteen käytettävissä olevan katupinta-alan minimointi ja vaikutusten keskittäminen yhden alueen asukkaille, vaan liikenneruuhkiin kuluvan ajan minimointi keskimäärin eri reiteillä.

Lopuksi Jätkäsaari-seura toteaa, että esityksessä on kannatettavaa laivoihin odottavan tavaraliikenteen ohjaaminen jonottamaan satama-alueen sisäpuolelle.

Helsingissä 25.9.2018

Jätkäsaari-seura ry.

Ratikkalippu säilytettävä

HSL lippu-uudistuksessa säilytettävä Ratikkalippu!

HSL siirtyy lippujen myynnissä vyöhykemalliin ensi vuonna. Uudistuksen myötä poistetaan mahdollisuus ostaa vain A-vyöhykkeen lippuja ja ratikka-lippu poistuisi kokonaan. Miksi kantakaupungissa asuvan pitää maksaa koko uudistuksesta eniten suhteessa muihin? Tämä sotii kaikkea sitä vastaan, mitä päättäjät ja kaikki ympäristöstä huolissaan olevat kansalaiset toivovat. Moni keskustassa asuva käyttää ratikkaa talvisin ja polkupyörää tai jalkojaan kesäisin, joka on ympäristön kannalta loistava yhdistelmä.

Tämä tulee kalliiksi erityisesti heille, jotka käyttävät vain satunnaisesti ratikkaa ja ostavat kertalipun. Heille korotusta olisi tiedossa 1,70 e:sta 2,80 euroon jolloin esim. 20 matkaa kuussa matkustavan hinta nousee 34 eurosta 56 euroon. Satunnaisesti ratikkaa käyttävät pakotettaisiin ostamaan kalliimpi kk-kortti, joka ei tue toivetta työmatkaliikkumisen lisäämisestä, sillä tuolloin kaikki kulkisivat luultavasti 'koko rahan edestä'. Miksi pari pysäkinväliä A-alueella liikkuvat joutuvat maksamaan liikkumisalueen laajennusviulut?

Vuosilipun ostajana voisi tässä säästää hieman, mutta sekin sotii tuota ajatusta vastaan, että meidän kaikkien olisi syytä liikkua enemmän. Jos kalliin vuosilipun on ostanut, hyppää aika moni varmasti helpommin sinne ratikkaan, vaikka olisi hyvää aikaa kävellä perille.

Elämä Helsingin keskustassa on muutenkin jo tarpeeksi kallista ja monet pysyvät täällä juurikin siksi, että liikkuminen on helppoa yhdistelemällä ratikoita, pyöräilyä ja kävelyä tilanteen mukaan. HSL:n on myös syytä pohtia muutosta ympäristön ja hyötyliikunnan kannalta, eikä pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Vaadimme, että ratikkalippu -ominaisuus säilytetään ja / tai sitä kehitettäisiin niin, että se on edullisempi kustannuksiltaan kuin A&B vyöhykkeen lippu, olipa maksutapa sitten kertalippu, arvolippu tai kk-lippu.

Mirtta Salonen ja Milla Rimpiläinen    Ota yhteyttä adressin tekijään