Kannanotot

Lausunto Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-Seura ry. esittää kunnioittavimmin seuraavat muistutukset Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaehdotuksesta (dnro HEL 2012-006163).

Marian sairaala-alue on Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana historiallisesti erittäin arvokas kohde. Sairaala-alueen historiallisen arvon kannalta on merkittävää, että alue on säilynyt nykypäivään asti juuri miljöökokonaisuutena, jossa alkuperäisen sairaalasuunnitelman mukainen sairaala-alueen eteläosan puistoalue vanhoine puineen ja sairaalapaviljonkeineen on säilynyt varsin hyvin.

Puistomaisuus ja erilliset paviljongit ovat lähes 135 vuoden ajan olleet keskeinen osa Marian sairaala-alueen identiteettiä. Seura pitääkin valitettavana, että tämä arvokas kokonaisuus, jolla on suuri merkitys myös läheisille kaupunginosille, ollaan ehdotuksessa uhraamassa täydennysrakentamiselle.

Marian alueen umpeen rakentaminen katkaisee myös Hietaniemestä Kampin sydämeen jatkuvan puistomaisen vyöhykkeen. Vanhat yhtenäiset puistoalueet ovat kantakaupunkilaisille tärkeä henkireikä, varsinkin, kun Ruoholahden ja Jätkäsaaren täyteen rakentamisen myötä lähiympäristön virkistysalueiden kysyntä entisestään kasvaa.

Ehdotettu täydennysrakentaminen haittaa myös Baanan virkistys- ja liikennekäyttöä.  Työmiehenpuistikon ja Baanan virkistysalueen vetovoimaisuutta lisää merkittävästi alueen valoisuus verrattuna esimerkiksi toimistotalojen varjostamaan Baanan eteläosaan. Ehdotettu Marian alueen rakentaminen lisäisi huomattavasti virkistysalueen varjoisuutta etenkin iltapäivästä. Baanan kevyen liikenteen väylän laatua heikentää ehdotettu pyörätien siirtäminen alueen itäreunaan, jolloin jalankulku virkistysalueelle tapahtuu pyöräkaistojen yli.

Jätkäsaari-seura katsoo, että nykyisessä kaavaehdotuksessa Marian alueen täydennysrakentaminen on selvästi liian raskasta. Viherkatot ovat kannatettavia, mutta eivät korvaa katutason avoimen puistoalueen typistymistä. Seuran mielestä suunnittelussa tulisikin palata tiiviistä umpikorttelista aiemman luonnoksen konseptiin, jossa puistoa ja suojeltuja sairaalapaviljonkeja säilytetään erillisten uudisrakennusten lomassa selvästi enemmän kuin ehdotuksessa. Suojellut paviljongit tulee ensisijaisesti säilyttää alueella. Yhtenäinen julkisivu sopii vain Mechelininkadun puolelle.

Edelliseen liittyen seura rohkenee myös kyseenalaistaa Marian kasvuyrityskampukselle kaavailtua yritysten toimitilojen tarpeen laajuutta. Kaikkea ei tarvitse tarjota itse Marian alueella, kun toimitilojen vajaakäyttöaste on korkeahko aivan alueen vieressä Ruoholahden toimisto- ja yrityspuistokeskittymässä, jonka synergiaa kasvuyrityskampuksen kanssa tulisi muutenkin hyödyntää enemmän.

Rakennuskorkeuden osalta seura huomauttaa, että ehdotus poikkeaisi merkittävästi lähiympäristön rakennuskorkeudesta. Marian alue sijaitsee Helsingin korkean rakentamisen ohjeen kantakaupungin vyöhykkeellä A, jonne ei suositella kaavoitettavan merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Puolen kilometrin päässä B-vyöhykkeellä sijaitsevan Ruoholahden Itämerentornin käyttäminen rakennuskorkeuden viitekehyksenä ei ole mielekästä. Seura katsookin, että rakentamisen enimmäiskorkeuden ei tule ylittää  lähikortteleiden korkeutta, ja kerroskorkeuden tulee laskea Baanaa kohti.

Lopuksi seura muistuttaa, että Länsilinkin suunnitelmien muuttuminen merkitsee myös Marian liikenneympäristön muutoksia. Seura toivoo, että kevyen liikenteen yhteydet alueen vieritse ja läpi säilyvät vähintään suunnitelman tasoisina. Lisäksi on syytä pohtia erityisesti alueen kulkuyhteyksien kehittämistä Lapinlahden ja  Ruoholahden suuntaan.

Helsingissä 20.1.2020

Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaari-seuran lausunto Keskukorttelista

Keskuskorttelista Jätkäsaaren toimiva keskipiste ja maamerkki

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan Jätkäsaaren keskuskorttelin suunnitelmasta seuraavan.

Jätkäsaaren keskuskorttelilla on keskeinen merkitys koko kaupunginosan toiminnallisena keskipisteenä ja maamerkkinä. Ensinnäkin keskuskortteli muodostaa yhdessä viereen suunniteltavien palvelukorttelien kanssa kaupunginosan palveluiden keskittymän. Keskuskorttelin jatkosuunnittelussa onkin otettava huomioon toiminnallinen yhteys naapurikorttelien palveluihin, jotta ne muodostaisivat käyttäjille mahdollisimman saumattomasti yhteen liittyvän ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, mikä on otettava huomioon esimerkiksi kulkureittien sijoittelussa. Nykyisen suunnitelman puutteena esimerkiksi on, että liiketiloihin ei ole lainkaan kulkua lännestä. Seura katsookin, että liiketiloihin tulisi olla sisäänkäynnit myös molemmista Saukonkadun kulmista.

Toiseksi keskuskorttelilla on suuri merkitys kaupunginosan identiteetille maamerkkinä. Jätkäsaari-seura toivookin, että keskuskorttelin suunnittelussa ei tyydytä osittaisiin ratkaisuihin, vaan etsittäisiin kunnianhimoisesti kaupunginosan luonnetta parhaiten kuvaavaa ulkomuotoa.  Seura kuitenkin muistuttaa, että näyttävyyttä ei tule hakea yksioikoisesti korttelin rakennuskorkeutta korottamalla.

Keskuskorttelin luonne kaupunginosan toiminnallisena keskuksena ja keskeisenä maamerkkinä on sinänsä peruste poikkeamiselle Helsingin korkean rakentamisen ohjelman 16 kerroksen suosituksesta kantakaupungin alueella. Seura kuitenkin muistuttaa, että tornin ympäristön tiiviin rakentamisen takia poikkeamisen tulisi pysyä maltillisena, eikä tornien tulisi ylittää 20 kerroksen korkeutta korkean rakentamisen lähiympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Rakennuskorkeudessa on kyse myös yhteisen kaupunkitilan ja sen tuomien hyötyjen, kuten valoisuuden ja näköalan jakamisesta, joita korkeat rakennukset vievät enemmän ympäristöltään kuin matalammat. Tämän takia Jätkäsaaren korkeassa rakentamisessa tulisi pitää periaatteena, että kerroskorkeus laskee tasaisesti etelän ja merenrantojen puolella. Samoin seura pysyy jo aiemmin todetussa kannassaan, että muiden Jätkäsaareen suunniteltujen korkeiden rakennusten, esimerkiksi satamahotellin ja monitoimiareenan, tulisi olla kerroskorkeudeltaan selvästi matalampia.

Keskuskorttelin tulisi olla selkeä ja tunnistettava Jätkäsaaren maamerkki, joka on havaittavissa katutasolta, kun sitä lähestytään keskeisiä kulkureittejä pitkin. Tässä mielessä seura ei voi pitää tornien sijoittelua ja keskinäistä hierarkiaa täysin onnistuneena. Koillistorni näkyy vain etelästä Länsisatamankadulta, matalin luoteistorni vain osaksi jalustaosan takaa idästä Välimerenkadulta. Korkeimman etelätornin paikka Atlantinkadun julkisivumuurissa jää huomaamattomaksi. Tornin korostaminen kerroskorkeudella ei ole seuran mielestä oikea ratkaisu, vaan tornin tulisi olla matalampi. Tornien suunnittelussa tulisi huomioida myös yhteensopivuus naapurikorttelien rakennusten kanssa.

Seura katsoo, että keskuskorttelin tornien keskinäisessä hierarkiassa ensimmäisen tornin tulisi olla koillistorni, joka sijaitsee myös lähimpänä keskeisimpien kulkuväylien, Välimerenkadun ja Länsisatamankadun risteystä. Jotta torni toimisi tehokkaana maamerkkinä, sen olisi suotavaa näkyä sekä etelästä Länsisatamankadulta että idästä Välimerenkadulta. Tällöin tornin tulisi sijaita esitetystä paikasta hieman pohjoisempana, lähempänä pohjoispuoleisen rakennuksen (Länsisatamankatu 23) torniosaa, jolloin myös keskuskorttelin pihatason koillisnurkkaan jäävä ahdas kulmaus poistuu.

Jätkäsaari-seuran mielestä olisi hyvä, että keskuskorttelin yhteydessä olisi virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva aukiomainen alue, jolla sijaitsisi esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, istutuksia ja julkisia taideteoksia sekä toiminnallisia elementtejä, kuten ulkopelipaikkoja. Luontevin sijainti tälle on korttelin pohjoispuolella sijaitseva Saukontorin alue Saukonlaiturin rannasta Länsisatamankadun risteykseen.

Seura ilmaisee huolensa siitä, että nykyisessä keskuskorttelisuunnitelmassa Saukontorista on tulossa varsin kapea ja eteläpuolisten rakennusmassojen varjostama, mikä on omiaan heikentämään sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Esimerkiksi asemoinniltaan Saukontoriin pitkälti vertautuva Tennispalatsin aukio on noin 15 metriä leveämpi ja pinta-alaltaan noin 2000 m2 suurempi kuin Saukontori.

Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmassa Saukontoria voitaisiin yleisesti ottaen leventää ja torin eteläpuolisen rakennusmassan korkeutta hillitä aukion viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla seura toivoo, että Saukontorin suunnitteluun panostetaan vähintään samalla tasolla kuin esimerkiksi edellä mainitun Tennispalatsin aukion.

Helsingissä 2.12.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto poikkeuslupahakemukseen Valtamerilaituri 4 pysäköintilaitos

Kuuleminen poikkeamisasiassa HEL 2019-007551 T 10 04 01, asiointitunnus LP-091-2018-07831, hankenumero 5044_106

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti on hakenut lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta osoitteeseen Valtamerilaituri 4 suunniteltavan pysäköintilaitoksen kohdalla siten, että rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali olisi alumiini ja että rakennuksen julkisivun korkeus olisi 28 m (ylitys 14 m).

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukasyhdistys Jätkäsaari-seura vastustaa rakennuskorkeuden korotusta. Kuten seura on todennut 25.6.2019 lausunnossaan Ahdinaltaan asemakaavan muuttamisesta (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705), Ahdinaltaan ympäristöön suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus – poikkeuslupahakemuksen kohteena oleva pysäköintilaitos mukaan lukien – on suunniteltuun paikkaan kokonaisuudessaan rakennusmassaltaan liian suuri ja heikentäisi merkittävästi Hyväntoivonpuiston eteläosan sekä Ahdinaltaan pohjukkaan suunnitellun yleisen uimarannan käytettävyyttä niin varjostavuuden kuin tuulisuudenkin takia.

Jätkäsaari-seura on lausunnossaan edellyttänyt, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammiksi ja kauemmaksi Hyväntoivonpuistosta ja Ahdinaltaasta sekä korostanut, että Ahdinaltaan suunnitelman rakentamiskorkeutta tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein Helsingin korkean rakentamisen suositusten mukaisesti suunnittelualueen keskeisen sijainnin takia.

Edellämainituista syistä seura ei voi kannattaa pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottamista.

Seura on lisäksi edellämainitussa lausunnossaan todennut, että tapahtuma-areenaan ja suunniteltuun pysäköintilaitokseen suuntautuva yksityisautoliikenne tulee pahentamaan Jätkäsaaren jo ennestään vaikeita liikenneongelmia. Pysäköintilaitoksen rakennuskorkeuden korottaminen poikkeuslupahakemuksen mukaisesti kaksinkertaiseksi voimistaisi näitä negatiivisia vaikutuksia, minkä takia seura ei voi sitä myöskään kannattaa.

Pysäköintilaitoksen pintamateriaalista seura toteaa, että tähänastisissa suunnitelmissa esitetty ritilämäinen alumiinipinta antaa rakennuksen ulkokuorelle varsin monotonisen ja varastomaisen vaikutelman, mitä rakennuksen suuri koko entisestään korostaa, eikä rakennus sovi ulkoasultaan varsin näkyvälle paikalle tärkeiden kokoojakatujen kulmaukseen yllämainitun puiston ja uimarannan keskeistä näkymää hallitsemaan. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuksen ulkokuori suunniteltaisiin alueen rakennuskanta huomioon ottaen, ja pintamateriaaliksi valittaisiin alueen rakentamistapaohjeiden mukaisesti esimerkiksi tiili.

Helsingissä 22.10.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Ruoholahden alueen liikkejärjestelyjen parantaminen

Jätkäsaaren ja Ruohonlahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan suunnitelmaan Ruoholahden alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi seuraavan:

Yleistä

Kuten Jätkäsaari-seura on jo aiemmissa kannanotoissaan Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin (esim. 25.9.2018) edellyttänyt, Länsisataman liikenneruuhkiin on löydettävä pitkällä aikavälillä kestävä kokonaisratkaisu kevyen liikenteen edellytyksiä heikentämättä. Suunnitelmassa esitettyä siltarakennetta ei voi pitää tällaisena ratkaisuna, sillä se ei poista perimmäistä ongelmaa, Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkon riittämättömyyttä nykyisen laajuiselle satamaliikenteelle. Kuten suunnitelmassakin todetaan, siltarakenne ei toisi merkittävää helpotusta satamaliikenteen ruuhkahuippuihin. Jätkäsaari-seura pitääkin ensisijaisena pitkän aikavälin vaihtoehtona siltojen rakentamiselle maanalaista yhteyttä Länsisatamasta Helsingin kaupungin strategian mukaisesti mahdolliseen keskustan maanalaiseen kokoojakatuun liittyen tai suoraan Länsiväylälle. Siltaa toivottavampana väliaikaisena vaihtoehtona seura pitää myös lauttojen autoliikenteen ohjaamista Vuosaaren satamaan hintaohjauksen keinoin.

Yleissuunnitelma

Jätkäsaari-seura ei pidä yleissuunnitelmassa esitettyä siltarakennetta sellaisenaan kannatettavana. Silta aiheuttaisi lähiympäristölleen huomattavaa kaupunkikuvallista haittaa ja haittaisi etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä, vaikka myös Helsingin kaupungin strategia velvoittaa suosimaan kevyttä liikennettä. Siltarakenne haittaisi erityisesti Länsilinkin kevyen liikenteen alikulkua, joka on merkittävä kevyen liikenteen solmukohta paitsi Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, myös lännen suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle. Jätkäsaari-seura suhtautuu epäillen siihen, että sillan suunnittelulla ja viherrakentamisella pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään siltarampeista aiheutuvaa kaupunkikuvallista haittaa, vaan esimerkiksi viheralueet jäävät pirstaleisiksi autokaistojen väliin ja siltojen alle jää paljon ongelmallista hukkatilaa.

Jätkäsaari-seura pitää päätöksentekoprosessin kannalta ongelmallisena, että yleissuunnitelmassa esitetty siltarakenne esitetään ainoana perusvaihtoehtona, jossa valinnanvaraa on lähinnä raitiotien linjausten osalta. Esitetylle siltarakenteelle ei ole suunnitteluprosessin aikana esitetty toisenlaisia vaihtoehtoja. Koska suunnitelman lähtökohdaksi on otettu nykyisen Porkkalankadun sillan purkaminen peruskorjauksen sijaan ja julkisen liikenteen merkittävä väheneminen sillalla, Jätkäsaari-seuran mielestä suunnitelmalle tulisi selvittää tasaveroisena vaihtoehtona nykyisen sillan korvaamista esitettyä huomattavasti suppeammalla rakenteella.

Esimerkiksi sillan korvaaminen joko kokonaan tai osittain Mechelininkadun itäpuolelle rakennettavalla lyhyellä rampilla vapauttaisi tilaa Mechelininkadun länsipuolelta Porkkalankadulta Länsiväylän liityntäkaistojen uudelleenjärjestelyyn ja vähentäisi tarvetta esitetyn kaltaisille massiivisille ja myöskin kalliille siltarakenteille. Pelkän kevyen liikenteen väylän ylittävä ramppi olisi mahdollista rakentaa nykyistä siltaa matalammaksi kevyen liikenteen kulkua olennaisesti haittaamatta.  

Jätkäsaari-seura toivoo, että yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus esitettyä merkittävästi suppeampiin siltavaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta haittaa Länsilinkin kautta kulkeville kevyen liikenteen väylille. Vähintään yhden vaihtoehdon tulee perustua yksitasoiseen risteykseen.

Raitioliikenteen vaihtoehdot

Vaikka Jätkäsaari-seura ei esitettyä yleissuunnitelmaa kannatakaan, seuran mielestä vaihtoehto 1 (nykyinen linjaus) on suunnitelluista raitioliikenteen linjauksista vähiten huonoin.

Vaihtoehtot 2 ja 3 olisivat selvästi huonompia. Vaihtoehdossa 2 on selvästi vaarallinen risteyskohta  Ruoholahdenkadun jatkeena olevalla aukiolla, missä lännestä tuleva raitioliikenne risteää Baanalla idän suunnasta ajoittain kovaa vauhtia tulevan kevyen liikenteen kanssa ja rakennuksen kulma estää näkyvyyden molemmin puolin. Varoitusvaloilla varustettu risteys kenties lisäisi aukion turvallisuutta, mutta heikentäisi merkittävästi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä.

Vaihtoehto 3 ei ole edellistä kovinkaan paljon parempi. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen heikentäisi Baanan toimivuutta kevyen liikenteen väylänä lisäämällä ylä- ja alamäkien määrää.

Helsingissä

9.9.2019

Jätkäsaari-seura ry. 

Lausunto Ahdinaltaan ja matkustajaterminaalien kaavamuutoksista

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää lausuntonaan asemakaavamuutoksista Ahdinaltaan (hankenro 3141_4, HEL 2019-005705) ja matkustajaterminaalien (hankenro 3141_5, HEL 2019-005767) osalta seuraavan.

Asukkaat huomioitava Jätkäsaaren rantojenrakentamisessa 

Jätkäsaari-seura ry. haluaa yleisesti kiinnittää kaupunkisuunnittelijoiden huomion satamaterminaalin ja Ahdinaltaan suunnitelmissa asukkaiden viihtyisyyteen ja veden äärelle pääsyyn Merellisen Helsingin strategian (2019) mukaisesti.

Ahdinallas

Jätkäsaari-seura pitää suunniteltua tapahtuma-areenakokonaisuutta rakennusmassaltaan liian suurena ja erityisesti hotellitornia liian korkeana suunniteltuun paikkaan. Hyväntoivonpuiston päähän Ahdinaltaan pohjukkaan suunniteltu yleinen uimaranta on erittäin kannatettava ja tärkeä virkistyspaikka Jätkäsaaren asukkaille muun muassa siksi, että saarella ei ole tällä hetkellä turvallista, kaikille uimareille soveltuvaa uimapaikkaa: esimerkiksi Saukonpaaden uimapaikka on liian aallokkoinen ja lähellä laivaväyliä.

Ahdinallas on hyvin kapea ja tiiviimmin rakennusmassojen ympäröimä kuin vaikkapa Eteläsatama, missä uimalan ympärillä on paljon tilaa. Suunniteltu tapahtuma-areenakokonaisuus ja etenkin sen tornit sijoittuisivat tulevan uimarannan eteläpuolelle ja aiheuttaisivat merkittävää haittaa Hyväntoivonpuiston ja uimarannan käytölle. Korkeat rakennukset paitsi varjostavat ympäristöään laajalta alueelta, myös vaikuttavat tuulioloihin lisäämällä tuulen puuskaisuutta maan tasossa. Jätkäsaari-seura toivookin, että suunnitelmia supistettaisiin siten, että tapahtuma-areenakokonaisuuden rakennusmassaa ja erityisesti sen korkeita osia rajattaisiin selvästi matalammaksi ja kauemmaksi Ahdinaltaasta ja Hyväntoivonpuistosta.

Samassa yhteydessä seura myös oudoksuu tapahtuma-areenakokonaisuuden laajuutta varsinkin, kun uutta urheiluhallikapasiteettia on suunnitteilla samaan aikaan muuallakin. Tapahtuma-areena tarvitsisi huomattavasti kävijöitä Jätkäsaaren ulkopuolelta, mikä pahentaisi entisestään Jätkäsaaren jo valmiiksi kestämätöntä liikenneruuhkatilannetta.

Lisäksi seura muistuttaa, että tornien suunniteltu korkeus on ristiriidassa Helsingin korkean rakentamisen suositusten (2011) kanssa, jotka rajaavat Helsingin ydinkeskustan ympärillä yli 16-kerroksiset rakennukset vain poikkeustapauksiin. Suositusten mukaisesti myös Helsingin kaupunginvaltuusto rajasi nykyisen hotelli Clarionin korkeuden 16 kerrokseen. Hotellin suunniteltu sijainti Jätkäsaaren eteläkärjessä hallitsee voimakkaasti rantaviivaa sekä Helsingin silhuettia ei vain mereltä, vaan myös esimerkiksi Kaivopuistonrannasta ja Suomenlinnasta päin ja on ensimmäisiä rakennuksia, joita Länsisatamaan lautalla saapuva matkustaja näkee. Suuri rakennusmassa ja korkea rakentaminen saaren uloimmassa kärjessä heikentää myös merinäköalaa Jätkäsaaren sisäosista sekä vähentää merkittävästi yleisen puiston ja uimarannan viihtyisyyttä.

Seura katsoo, että korkeaa rakentamista alueella on arvioitava erityisen tiukoin kriteerein suunnitelman poikkeuksellisen sijainnin vuoksi, eikä tornien korkeuden tule ylittää korkean rakentamisen suositusten 16 kerrosta.

Matkustajaterminaalit

Jätkäsaari-seura pitää matkustajaterminaalien suunnitelmaa rakennusmassaltaan maltillisempana lähiympäristöönsä nähden. Seuran mielestä olisi parempi, että rakennuskorkeus laskisi yleisesti merta kohti. Torniosan korkeus ei saa ylittää Clarion-hotellin korkeutta.

Seura kuitenkin huomauttaa, että suunniteltu matkustajaterminaali vie sataman ajoyhteyksien kanssa edelleen huomattavan matkan Jätkäsaaren rantaviivaa pois kaupunkilaisten yleisestä käytöstä. Seura toivookin, että satamaterminaalin suunnittelussa otetaan huomioon Merellisen Helsingin strategia (2019) erityisesti kaupunkilaisten merelle pääsyn näkökulmasta. Esimerkiksi ajoyhteyksien sijoittamista rakennusten alle ei ole suunnitelmassa tutkittu tarpeeksi.

Seura toivookin, että rakennukset sijoitellaan siten, ettei rantaviivaa rajata tarpeettomasti kaupunkilaisten yleisestä käytöstä, ja että rantaviiva suunnitellaan kaupunkilaisten käyttöä houkuttelevaksi. Lisäksi seura toivoo, että alueen suunnittelussa varauduttaisiin myös mahdollisuuksiin Jätkäsaaren ja Hernesaaren välisten suorien kevyen liikenteen yhteyksin kehittämiseen.

Lopuksi

Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa muistuttaa, että nyt esillä olevat suunnitelmat lisäävät entisestään Jätkäsaareen tulevaa liikennettä ja pahentavat saaren jo ennestään vaikeaa liikennetilannetta. Esimerkiksi tapahtuma-areenaan on suunniteltu mahtuvan 5 000 ihmistä ja sen pysäköintihalliin 750 autoa. Seura katsookin, että suunnitelmia on supistettava myös niiden tulevaisuudessa tuoman liikennekuormituksen vähentämiseksi.

Helsingissä 25.6.2019

Jätkäsaari-seura ry.

Lausunto kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta

Jätkäsaari-seuran lausunto Kvarteret Isabellan kaavamuutoksesta (hankenumero 2361_3, HEL 2017-013736)

Jätkäsaari-seura ry. kiittää mahdollisuudesta lausua Kvarteret Isabellan  asemakaavamuutoksesta. Muutos merkitsisi tontin enimmäisrakennuskorkeuden nostamista jopa 60 metriin asti, mikä nostaisi rakennuksen kerroslukua enimmillään jopa neljällä kerroksella Atlantinkaaren voimassaolevasta asemakaavasta. Seuran mielestä muutos ei ole kaupunkikuvallisesti vähäinen. 

Jätkäsaari-seura pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna Atlantinkaaren ja Melkinlaiturin asemakaavoissa noudatettua yleisperiaatetta, jossa rakentamiskorkeus laskee rantaviivaa kohti. Seuran mielestä tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni eikä rakentamista ei ole syytä tiivistää rantaviivan tuntumassa, etenkin, kun muutoksesta koituva lisäys talon asukasmäärään jää vaatimattomaksi. Rakennuskorkeuden nostaminen paitsi varjostaa Hyväntoivonpuiston eteläpäätä, myös estää sisempänä sijaitsevien tonttien näkymät merelle päin.

 1.3.2019

Jätkäsaari-seuran puolesta,

Lari Ahokas

varapuheenjohtaja

Ruoholahden leikkipuisto pidettävä auki koko kesän

 

Jätkäsaari-seuran kannanotto Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan suunnitelmasta 2019

 
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien asukasyhdistys Jätkäsaari-seura ry. esittää kannanottonaan, että Ruoholahden leikkipuiston kesätoiminnan tulee jatkua koko kesäkauden, ei vain kesäkuun ajan. 
 
Ruoholahden leikkipuisto on Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosien ainoa kesätoimintaa tarjoava leikkipuisto. Jätkäsaari on kantakaupungin voimakkaimmin kasvavia asuinalueita ja alueelle muuttaa runsaasti lapsiperheitä. Etenkin päiväkoti-ikäisten lasten osuus väestöstä on Jätkäsaaressa kantakaupungin suurimpia. 
 
Leikkipuiston kesätoiminta ja etenkin kesäruokailu ovat lapsiperheille merkittäviä palveluita, joita myös käytetään koko kesän ajan, heinäkuussa jopa enemmän kesäkuussa. Esimerkiksi vuonna 2018 Ruoholahden leikkipuiston kesäruokailuun osallistui kesäkuussa yli 1700 ja heinäkuussa peräti yli 2000 lasta. Tästä syystä kesäruokailua ei tule rajata pelkästään kesäkuuhun.
 
Lopuksi Jätkäsaari-seura haluaa huomauttaa, että eteläisen kantakaupungin leikkipuistoverkoston harvuuden takia muiden kaupunginosien avoinna olevat leikkipuistot eivät tarjoa todellista vaihtoehtoa kaupunginosan omalle leikkipuistolle. Esimerkiksi seuraavaksi lähin leikkipuisto Seppä on vaikeasti tavoitettavissa kiertoyhteyksien takana. Pitkät välimatkat muodostuvat esteeksi etenkin nuorimpien lasten kanssa, eikä myöskään nuorempia koululaisia voi lähettää leikkipuistoon turvallisesti ilman saattajaa. 
 
Helsingissä 6.3.2019
 
Jätkäsaari-seura ry.

Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentaminen

Jätkäsaari-seuran lausunto Porkkalankadun toimitilojen täydennysrakentamisen asemakaavasta (2018-012625)
 
Jätkäsaari-seura ei vastusta esitettyä täydennysrakentamista. Seura kuitenkin edellyttää, että korkea rakentaminen alueella pysyy Helsingin kaupungin korkean rakentamisen toimenpideohjelman määrittelemissä puitteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korkean rakentamisen vaikutuksiin lähiympäristön asuintaloihin, joihin asemakaava-aluekin rajautuu. Vaikka täydennysrakentamisen keskittyminen toimistokortteleihin vähentää vaikutuksia asuinkortteleille, seura muistuttaa, että Ruoholahden toimistokortteleita ei tule myöskään rakentaa tukkoon massiivisella rakentamisella.
 
Helsingissä 8.2.2019
 
Jätkäsaari-seura

 

Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Kannanotto: Eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei saa heikentää

Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura ry. edellyttää, että eteläisen kantakaupungin poikittaisliikennettä ei heikennetä raitioliikenteen tulevien linjamuutosten yhteydessä. Erityisesti seura toivoo, että yksi raitiovaunulinja, esimerkiksi 7, kulkee Bulevardin kiskotuksen kautta keskustaan jatkossakin linjan 6T poistuessa.

Sujuva julkisen liikenteen yhteys Jätkäsaaren ja eteläisten kaupunginosien välillä on tärkeä säilyttää eteläisten kaupunginosien asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palvelujen tavoitettavuuden takia. Julkista liikennettä julkisten palvelujen luokse tarvitsevat erityisesti ne ryhmät, joiden liikkuvuus on muutenkin rajallista, kuten lapsiperheet, vanhukset sekä sairauden tai vamman takia liikuntarajoitteiset.

Esimerkiksi raitiovaunumatka Huutokonttorilta Viiskulmaan, jossa sijaitsee Jätkäsaaren asukkaiden oma terveysasema ja neuvola, kestää hiljaiseen aikaan vaihdolla Bulevardin kautta noin 18 minuuttia, Rautatientorilta taas liki 30 minuuttia eli noin puolitoistakertaisesti.

Eteläisten kaupunginosien sujuvan poikittaisliikenteen tarve vain kasvaa lähivuosina Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasmäärän kasvaessa. Toimivat yhteydet Jätkäsaareen ovat tärkeät myös saareen lähivuosina rakennettavan liikuntapalvelukeskittymän saavutettavuuden kannalta.

Jätkäsaari-seura toivoo, että pitkällä aikavälillä Helsingin kaupunki löytää ratkaisuja Hietalahdenaltaan alueen maantieteen kaupunkirakenteelle asettamiin haasteisiin.

09.12.2018


Jätkäsaari-seura ry.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Jätkäsaari-seura teki seuraavan ehdotuksen Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-sivustolle 9.12.2018.

Jätkäsaaren kirjastosta uuden ajan asukaskeskus

Uusi keskustakirjasto Oodi on näyttänyt tulevaisuuden kirjaston mahdollisuudet palvelukeskuksena. Jätkäsaaren kirjasto, entinen Ruoholahden koulun lastenkirjasto, toimii nyt riittämättömissä tiloissa. Infokeskuksen tilat eivät enää riitä asukastilaisuuksiin, vaikka saaressa ei asu vielä puoltakaan tulevasta väestöstä. Jätkäsaarta mainostetaan yhteisöllisenä kaupunginosana, mutta siltä puuttuu oma pysyvä asukastila asukastoiminnan tukikohdaksi.

Jätkäsaari-seura ehdottaa, että Jätkäsaaren kirjaston yhteyteen kehitetään uuden ajan kaupunginosan asukaskeskus, joka vastaa myös yllä mainittuihin tarpeisiin kaupunginosatasolla. Kirjaston yhteyteen voitaisiin keskittää myös muita vastaavia toimintoja kaupunginosassa. Ehdotus edellyttäisi kirjaston yhteyteen lisää tiloja ja henkilöstöresursseja asukaskeskuksen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilojen suhteen Jätkäsaaressa on lukuisia mahdollisuuksia nykyisten sekä lähiaikoina vapautuvien ja rakennettavien tilojen osalta.