Kaarela-Kannelmäki Alueen historia

LÄHIHISTORIAA

Uusi, mielenkiintoinen tapa tarkastella asuinalueemme rakentumista!
Miltä oma kotipaikkasi näytti aiemmin, 10 vuotta sitten, 50 vuotta sitten, aina vuoteen 1932 saakka.

http://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941

 

Kaarelan kaupunginosaa edeltänyt Kaarelan kylä sijaitsi alkujaan Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaan kaupunki) alueella. Vuonna 1946 tapahtuneessa suuressa alueliitoksessa Kaarela pilkkoutui kahtia, maalaiskunnan puolelle jääneeseen Pohjois-Kaarelaan ja Helsingin kaupunkiin liitettyyn Etelä-Kaarelaan. Etuliite etelä- poistui nimestä vuonna 1992.

Kaarelan kaupunginosa on syntynyt sotien jälkeen: ennen alueliitosta seutu oli maaseutua. Asuntokannasta 10% rakennettiin 1940-50 -luvuilla. 1970-80 -luvuilla kasvu kiihtyi ja rakennettiin yli 60% nykyisistä asunnoista (runsas 13200 kpl, 31.12.2003). Kanneltien pohjoispuolella on laaja pientaloalue, kutsumanimeltään Alue. Alue rajautuu Kanneltien varressa sijaitseviin rivitaloihin (Ruotsalaisten talot) Vanhaistentiehen, Jouhipolkuun ja Mätäjoen puistoalueeseen. Länsipuolelta alue rajautuu Vanhaistentiehen.

Kannelmäen ympärillä on enemmän täydennysrakentamista kuin muiden 1950-luvun alueiden. Suurin osa uusista taloista on 1970-luvulta. Martinlaakson radan länsipuoli Pelimannintien ympärillä, toisella puolella rataa Pelimannintien eteläpuoli ja Antinniityn ympäristö ovat tältä ajalta. Uusimmat, omakoti- ja pienkerrostalot, sijaitsevat Mätäjoen varressa. Alueen täydennysrakentaminen on jatkunut näihin päiviin. Vuoden 2008 kesällä valmistui Pelimannintien alkupäähän (Pelimannintie 3) kolmen kerrostalon muodostama kerrostaloyhtiö.

Helsingin varuskuntakartta 30 luvulta Kaarela

 

KAARELAN MUINAISHISTORIASTA

Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa Narinkka vuodelta 1984 kerrotaan:

”Helsingin vanhimmat kivikautiset asuinpaikat ajoittuvat löytöjen perusteella kampakeraamisen kulttuurin aikaisiksi. Tyypillisen kampakeramiikan tyylivaiheen alkaessa noin 3300 e.a.a. oli merenpinta noin 25 m korkeammalla kuin nykyään. Helsingin 15 kivikautisesta asuinpaikasta 12 sijaitsee nykyisen Mätäjoen varsilla Malminkartanossa, Kannelmäessä ja Pitäjänmäellä. Kampakeraamisena aikana alueella oli merenlahti, joka ulottui nykyisestä Laajalahdesta ohi Etelä-Kaarelan.”

Vantaa laski nykyisen Mätäjoen reittiä mereen, joka ulottui tänne lahtina. Tämä silloinen asutus sijoittui siis meren rannalle, vesi oli jääkauden jäljiltä korkealla. Kannelmäki ja Malminkartano olivat merenlahden peitossa, osin saarina.

Helsingin seudun vanhin kyläyhteisö asettui nykyisen Kaarelan ja Kaivokselan alueille senaikaisen Vantaanjoen tuntumaan kivikaudella 4500 vuotta sitten. Merkkejä yhteisön asuinpaikasta löydettiin Kaarelan Malminkartanosta, kun sitä rakennettiin.

4000 vuotta sitten tänne tuli ns. venekirveskansaa Baltiasta alkaen harjoittaa maataloutta ja karjanhoitoa.

Keskiajalle tultaessa Kaarelan asukkaat olivat etupäässä Hämeestä lähteneitä erämiehiä. Helsingin pitäjään asettui 1200–1300 –luvuilla myös ruotsalaisia. Väestöä siirrettiin varsinkin Ruotsin Hälsinglandin alueelta, ja monet paikannimet ruotsalaistuivat. Helsingin nimi juontuu luultavasti tältä ajalta.

Vantaanjoki muutti reittinsä nykyiselle uomalle parituhatta vuotta sitten maan kohoamisen ja sedimenttikerrostumien kasvamisen myötä. Meille syntyi nykyinen Mätäjoki.

Vuosisatojen ajan seudun nimi oli Kårböle, Malmgård (Malminkartano) oli tilan nimi. Kaarela–nimitys on myös luultavasti jo 1400–luvulta.

(tiivistelmä EB:n tekstistä)

kaarela5000vuottasitten.gif

Tanotorvessa oli 11.6.2008 tuo kartta ja otsikko ”Veikko Lehtosalo löysi kivikauden Kaarelasta”.

Lehdessä kerrotaan, että filosofian maisteri Veikko Lehtosalo asui Kannelmäessä vuosina 1960-1985. ”Hiihto- ja kävelyreissuillaan Lehtosalo pani merkille alueen ja Mätäjoen luonnon ja päätteli, että hän varmastikin samoilee nyt muinaisilla asuinsijoilla. Tästä alkoivat Lehtosalon arkeologiset kaivaukset, jotka johtivat useiden muinaisjäännösten löytymiseen.” ”Mätäjoen laakson monet kivikautiset asuinpaikat ovat ensimmäiset Helsingin kaupungin alueelta löydetyt. Kolme niistä kuuluu Tyypillisen kampakeramiikan kauteen.”


 

KAARELA

Kaarela (ruots. Kårböle) on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä.

Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan. Kaarelan hallinnollinen itäraja kulkee Keskuspuiston sisällä.

Kaarela jaetaan neljään osa-alueeseen: Kannelmäki (12 515 asukasta 1.1.2008), Maununneva (2501 as.), Malminkartano (8538 as.) ja Hakuninmaa (2870 as.). Yhteensä kaupunginosassa on noin 26 400 asukasta (2008 alussa) ja 5700 työpaikkaa (2005 lopussa). Uusi Kuninkaantammen asuinalue on suunnitteilla Hakuninmaan osa-alueen pohjoisosaan. Liikenteen valtaväylistä Vantaankosken rata ja Hämeenlinnanväylä halkovat aluetta.

Kannelmäki sijaitsee erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien varrella. Sieltä on vain 13 minuutin junamatka Helsingin ydinkeskustaan ja busseilla 42 ja 43 pääsee Mannerheimintien kautta sujuvasti keskustaan. Kannelmäestä pääsee mukavasti myös omalla autolla itään, länteen ja pohjoiseen menemättä keskustan ruuhkiin, sillä se sijaitsee Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän välissä, Kehä I pohjoispuolella.

Alue sopii hyvin myös lapsiperheille, sillä lähellä ovat hyvät palvelut ja varsinkin kesäisin vehreät asuinalueet. Opinahjoista löytyvät Kannelmäen peruskoulun ala-aste ja yläaste, kävelytien varrella Sorolassa on ruotsinkielinen ala-aste ja Maununnevalla suomalais-venäläinen koulu. Alueella on myös päiväkoteja, terveysasema, 2 apteekkia, kirkko ja juuri uusittu kirjasto, joka sijaitsee Sitratorilla, läntisen Helsingin kulttuurikeskuksessa, Kanneltalossa.