Polut Eteläinen

Eteläinen kotikaupunkipolku

Eteläinen kotikaupunkipolku

Pituus noin 4,5 km, 29 kohdetta, 2 tietolaatikkoa (versio 12.6.2009)

Eteläinen kotikaupunkipolku on koottu Käpylä-Seuran, Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen ja Helsingin kaupunginosat ry Helka:n yhteishankkeessa. Hanketta veti ja kohde-esittelyt toimitti Pauli Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden avulla. Hankkeen toteutusta tukivat Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki-hanke ja Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto.

Lisää kotikaupunkipolkuja; kotikaupunkipolut.fi

Johdanto

Helsingin kaupunki varautui teollistumisen myötä voimistuvaan väestönkasvuun hyvissä ajoin ostamalla maata naapurikunnista. Kumpulan säteritilan se hankki omistukseensa jo 1893. Asuntopulan kärjistyessä 1910-luvulla toteutettiin omaleimainen asutusprojekti, josta nykyinen Käpylä sai alkunsa. Nimensä aiemmin Välitaipaleena tunnettu alue sai kuitenkin naapuritilan ruotsinkielisestä nimestä Kottby, josta varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1556 muodossa Kåtteby. Sen kantatila on edelleen olemassa Oulunkylässä vanhan kirkon lähellä.

Käpyläläiset toimivat hyvin aktiivisesti yhdistyksissä ja kansalaisliikkeissä. Käpylä-Seura on tiettävästi Suomen vanhin kaupunginosayhdistys, perustettu 1940 ja edelleenkin aktiivinen vaikuttaja kulmakunnan asioissa. Myös Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on lajissaan maan ensimmäinen, perustettu jo 1927. Sen alueeseen kuuluvat Käpylän lisäksi Koskela, Kumpula ja Toukola. Käpylä valittiin vuonna 2002 vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Vuonna 2006 se sai asiantuntijaraadilta Suomen parhaan asuinalueen kunniamaininnan. Käpylän osa-alueista on asemakaavalla suojeltu Puu-Käpylä ja Taivaskallio. Valmisteilla ovat Olympia- ja Kisakylän sekä Länsi-Käpylän suojelukaavat. Käpylä on jatkossakin todellinen "hymykuoppa Helsingin poskessa".


K I R J A L L I S U U T T A :

Leo Hursti (toim.): Keidas kaupungissa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys
  1927–1987.
Marjut Jousi (toim.): Vihreä kylä – monta tarinaa. Kanta-Helsingin
  omakotiyhdistyksen historiikki 1987–2007.
Otso Kantokorpi: Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa.
  Like Kustannus 2007.
Timo Keinänen, Kristiina Paatero: Martti Välikangas 1893–1973 arkkitehti.
  Abacus ajankohta 4. Suomen rakennustaiteen museo 1993. Sivut 16–21.
Asta Korppi: Meidän Käpylä. Tintta Kustannus 2007.
Otto-Iivari Meurman: Taiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia pienasuntoja.
  Käpylän puutarhaesikaupungin alkuvaiheista. (Arkkitehti-lehdessä, myös
  Käpylä-lehdessä 4/1980.)
Simo Paavilainen: Martti Välikangas ja 1920-luvun klassismi Käpylässä.
  (Arkkitehti-lehdessä.)
Eija Tuomela: Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa. Käpylä-seura ym. 1987.
Jussi Vuori: Multimedia Käpylä, 1998.


K U V A T :

1) Pohjolankatu: Inka Lahtisen komposiittikuva
3) Vuoritalo: Alice Karlsson
4) Akseli Toivosen kenttä 2 kuvaa: SL Virtanen;
- Loukkaantunut urheilija: Markku Poutanen
5) Kirkko edellisestä kohteesta nähtynä: SL Virtanen
6) Puu-Käpylä: Toivo Koivisto, SL Virtanen
7) Osmonkulma: 3 kuvaa SL Virtanen
8) Oikopolku kohteiden 8 ja 9 välillä, 2 kuvaa: SL Virtanen
9) Olympiakylä: Martti Humppila, (japanilainen kivipuutarha: SLV)
10) Käpygrillin terassi: SL Virtanen
11) Kansakoulu: SL Virtanen; Päivän lapset-patsas: Asta Korppi
12) Kirjasto ja päiväkoti Alku: SL Virtanen
13) Käpylän klubi: SL Virtanen
14) Hykkylän kuvat: SL Virtanen
15) Tiukula: Asta Korppi
16) Amerin talo: SL Virtanen
17) Kisakylä: Inka Lahtinen
18) Kumpulan koulukasvitarha: SL Virtanen
21) Luonnontieteen lukio ja Paragonin talon arkkitehtuuria: SL Virtanen 
24) Työväentalo: Asta Korppi
25) Näköala pääradalle ja Ilmalaan: Alice Karlsson
26) Hiidenkirnu: Alice Karlsson (kuva ylhäältä),
- SL Virtanen (Metsälästä päin ylösmenon puoliväli)
27) Käpylän ensimmäinen kirkko: SL Virtanen
28) Yhtenäiskoulu: SL Virtanen; YNKin puolustus: Tintti Karppinen
29) Käärmetalo: Inka Lahtinen

Yhteistyössä