Polut Pohjoinen

Pohjoinen kotikaupunkipolku

Pohjoinen kotikaupunkipolku

Pituus noin 3 km, 27 kohdetta, 9 tietolaatikkoa (versio 3.6.2010)

Pohjoinen kotikaupunkipolku on koottu Käpylä-Seuran ja Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen yhteishankkeena. Hanketta veti ja kohde-esittelyt toimitti Pauli Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden avulla. Hankkeen toteutusta tukivat Käpylän seurakunta, Park Hotel Käpylä, K-Supermarket Musta Pekka, SATO Oyj sekä Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto.
Lisää kotikaupunkipolkuja; kotikaupunkipolut.fi.

Johdanto

Helsingin kaupunki varautui teollistumisen myötä voimistuvaan väestönkasvuun hyvissä ajoin ostamalla maata naapurikunnista. Kumpulan säteritilan se hankki omistukseensa jo 1893. Asuntopulan kärjistyessä 1910-luvulla toteutettiin omaleimainen asutusprojekti, josta nykyinen Käpylä sai alkunsa. Nimensä aiemmin Välitaipaleena tunnettu alue sai kuitenkin naapuritilan ruotsinkielisestä nimestä Kottby, josta varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1556 muodossa Kåtteby. Sen kantatila on edelleen olemassa Oulunkylässä vanhan kirkon lähellä.

Käpyläläiset toimivat hyvin aktiivisesti yhdistyksissä ja kansalaisliikkeissä. Käpylä-Seura on tiettävästi Suomen vanhin kaupunginosayhdistys, perustettu 1940 ja edelleenkin aktiivinen vaikuttaja kulmakunnan asioissa. Myös Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on lajissaan maan ensimmäinen, perustettu jo 1927. Sen alueeseen kuuluvat Käpylän lisäksi Koskela, Kumpula ja Toukola. Käpylä valittiin vuonna 2002 vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Vuonna 2006 se sai asiantuntijaraadilta Suomen parhaan asuinalueen kunniamaininnan. Käpylän osa-alueista on asemakaavalla suojeltu Puu-Käpylä ja Taivaskallio. Valmisteilla ovat Olympia- ja Kisakylän sekä Länsi-Käpylän suojelukaavat. Käpylä on jatkossakin todellinen "hymykuoppa Helsingin poskessa".


K I R J A L L I S U U T T A :

Leo Hursti (toim.): Keidas kaupungissa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys
  1927–1987.
Marjut Jousi (toim.): Vihreä kylä – monta tarinaa. Kanta-Helsingin
  omakotiyhdistyksen historiikki 1987–2007.
Otso Kantokorpi: Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa. Like
  Kustannus 2007.
Tintti Karppinen: Käpylän historiaa. Päivitetty 2008. Hymykuoppa
  Helsingin poskessa.
Timo Keinänen, Kristiina Paatero: Martti Välikangas 1893–1973 arkkitehti.
  Abacus ajankohta 4. Suomen rakennustaiteen museo 1993. Sivut 16–21.
Asta Korppi: Meidän Käpylä. Tintta Kustannus 2007.
Sirkku Laine: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä.
  Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 3/1996. 
Otto-Iivari Meurman: Taiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia pienasuntoja.
  Käpylän puutarhaesikaupungin alkuvaiheista. (Arkkitehti-lehdessä, myös
  Käpylä-lehdessä 4/1980.)
- - -


K U V A T :

1) Pohjolanaukio/Apilapellot S L Virtanen
- Pohjolanaukio/Ykkösen päättärin kyltti Asta Korppi
2) Park Hotel Käpylä Asta Korppi
3) Pohjolankatua S L Virtanen
4) Puu-Käpylä/Lokakuinen ilta Alice Karlsson
5) Vuoritalo/Seuratalo Alice Karlsson
6) Virkamiestalot - Ilves-Teatterin mediakuva Täydet pisteet -näytöksestä
8) Kallioleikkaus S L Virtanen
- tietolaatikko Käpylän Yhteiskoulu: Pirkko Pyysalo
- tietolaatikko Taivaskallion "kauppakeskus": S L Virtanen
16) Helenahemmet Asta Korppi
17) O I Meurmanin puisto/Muistojen puu Asta Korppi
- O I Meurmanin puisto Lippakioski S L Virtanen
- tietolaatikko Otto-Iivari Meurman, muistolaatta Asta Korppi
18) Käpylän pelastusasema S L Virtanen
19) Autismisäätiö S L Virtanen
20) Koskelan sairaala-alue/Koskelan kappeli S L Virtanen
21) Entinen terveysasema S L Virtanen
22) Koskelan kolmio/"Käpylän tori" Asta Korppi
24) Hesevan vanhainkoti Asta Korppi
25) Murha Käpylässä/Opettajien talo S L Virtanen
26) Käpylän posti S L Virtanen

Yhteistyössä