Polut Pohjoinen

Pohjoinen kotikaupunkipolku

TIETOLAATIKKO: Helsingin maa- ja merilinnoitus

TIETOLAATIKKO

Venäjän menetettyä koko Itämeren laivastonsa Japanin-sodassa 1905 jäi pääkaupunki Pietari ilman suojaa mereltä päin. Uutta laivastoa varustettaessa päätti keisari Nikolai II rakennuttaa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenenmaata ja Hiidenmaata myöten. Toimenpiteisiin kuitenkin ryhdyttiin vasta maailmansodan puhjettua Euroopassa, Saksan uhan kasvaessa ja USA:n myönnettyä suuren lainan rakentamista varten.

Helsingin maa- ja merilinnoituksen tarkoituksena oli nyt Viaporin linnoituksen ja Kruunuvuorenselän sotasataman selustan suojaaminen. Vallihautoja kaivettiin vuosina 1914–17. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Joukkojen ja raskaan tykistön siirtämistä varten tehtiin tykkitiet niin huolella, että ne ovat monin paikoin edelleen jäljellä käyttökelpoisina.

Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia maaorjia ja sotavankeja: mongoleja, tataareja, kirgiisejä ym. joita kutsuttiin yleisesti "kiinalaisiksi". Nämä asuivat maakuopissa ja olivat paikkakuntalaisten kannalta muutenkin hyvin eksoottista väkeä ruokailu- ym. tottumuksineen. Itse keisari Nikolai II tarkisti töiden etenemisen vierailullaan 1915.

Maalinnoituksella taisteltiin ainoan kerran 11–13.4.1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Hangossa maihin nousseet saksalaiset etenivät punaisten hallussa olleeseen Helsinkiin Leppävaaran suunnasta.

Varustukset ovat muinaismuistolain suojaamat.

Krepost Sveaborg

Rakennusviraston seloste

Yhteistyössä