Polut Pohjoinen

Pohjoinen kotikaupunkipolku

TIETOLAATIKKO: Käpylän perustaminen

TIETOLAATIKKO

Vuosisadan alun teollistumisen myötä työväestön asumiskurjuus Helsingissä lisääntyi. Ongelman ratkaisemiseksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1917 rakentaa omistamansa entisen säteritilan maille Kumpulan kylän pohjoisosaan "neli- tai viisikerroksisia kivitaloja tiilityyliin laadittuine julkisivuineen ja vailla kaikkea rakennustaiteellista koristelua". Päätös jäi kuitenkin sisällissodan jalkoihin.

Sen jälkeen 1919 Helsingin Kansanasunnot Oy:n johtoon nimettiin sosiaalilautakunnan uusi sihteeri, arkkitehti Akseli Toivonen. Hän oli tutustunut italialaiseen klassismiin ja ruotsalaiseen teolliseen pientalotuotantoon sekä englantilaiseen puutarhakaupunkiaatteeseen ja halusi soveltaa näitä Käpylässä.

Toivonen ajoi asiaa taitavasti ja niinpä kaupunginvaltuusto 6.4.1920 päätti puutarhakaupungin rakentamisesta ja samalla kuuden korttelin vuokraamisesta Kansanasunnoille yhden pennin neliövuokraa vastaan. Asemakaavan sai laadittavakseen Birger Brunila, rakennukset piirsi Martti Välikangas. Koko projektin rahoituksen ja toteutuksen organisaattorina toimineen Akseli Toivosen vaikutus näkyy kaikessa alueen kokonaisilmeestä rakennusteknisiin ratkaisuihin ja yhtenäiseen vihersuunnitteluun saakka. Kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch teki yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat.

Sittemmin Toivosen mukaan nimetyllä urheilukentällä puutavara sahattiin määrämittaan ja niistä koottiin elementtejä, joista neljä miestä saattoi pystyttää kahden perheen talon vesikattoon kahdessa viikossa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat koteihinsa marraskuussa 1920. Vesipostit rakennettiin talojen pihoille, yleinen sauna ja Elannon kauppa avattiin. Linjuriliikenne Helsingin keskustaan aloitti heti, kansakoulu seuraavana syksynä.

Yhteistyössä