SEURAAVAEDELLINEN • ALKUUN

Entisen Alppikallion nimi muutettiin kerrostalorakentamisen yhteydessä 1960-luvulla. Vielä vuoden 1958 peruskartassa koko alueen nimi on selkeästi Alppikylä. Jacobacka sen sijaan on mäki Heikinlaaksossa jo 1700-luvun kartoissa. Nimen taustalla on todennäköisesti miehen nimi Jacob (Jaakob).

 

Kallion laen korkeus on 61 metriä merenpinnasta. Vertailun vuoksi Itämeren keskisyvyys on vain 55 m ja Suomenlahden 37 m. Jakomäki istuu murroslinjalla, joka jatkuu jyrkkäreunaisena Herttoniemen kautta Kruunuvuoreen. Koko Etelä-Suomen peruskallio on ollut mukana mannerlaattojen törmäilyssä 1900 miljoonaa vuotta sitten. Tässä ns. svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa syntyi Alppien kaltainen, parhaimmillaan muutaman kilometrin korkuinen vuoristo. Se on kadonnut rapautumisen ja useiden jääkausien kuluttamana. Niistä viimeisin kesti noin 100 000 vuotta ja hioi Suomen pinnanmuodot nykyiselleen. Yoldiameren aallot vielä silottelivat kallion pintaa, joka on sittemmin saanut olla 11 000 vuotta melko rauhassa. Alueelta löytyy mm. 14 eri jäkälälajia ja 9 sammallajia.

 

Kallion uumenissa on vuonna 1985 valmistunut S6-luokan väestönsuoja, jossa on tilaa 5 000 hengelle. Sisäänkäyntejä on kolme Jakomäenkallion eri sivuilla. Normaaliaikana luola on varastokäytössä.

 

Malmin lentokenttää käyttävät koneet kaartavat tuulen suunnasta riippuen usein Jakomäen yli. Finavian suosituksen mukaan Jakomäessä ei tulisi lentää alle 2 000 jalan korkeudessa merenpinnasta eli alle 550 metrin korkeudessa kallion pinnasta.

 

webtrak5.bksv.com/hel (Lentokoneiden tutkaseuranta)