Toimijat Konala-Seura ry 30v juhla Rehtorin juhlapuhe

Konala-Seuran 30-vuotisjuhlat 28.11.2004

Arvoisa juhlayleisö

Juhliessamme tänään seuran 30-vuotista taivalta on syytä palauttaa
mieliimme menneiden vuosikymmenten ajan kehitystä Konalassa.
Juhlivalla seuralla on ollut huomattava merkitys sille, että
puistomaisessa kaupunginosassa on ollut vireätä henkistä toimintaa.
Vasta se tekee asuinalueesta viihtyisän. Seura on rikastuttanut
konalalaisten arkea ja juhlaa monipuolisella toiminnalla. On ollut
erilaisia tempauksia, taidenäyttelyitä, piirustuskilpailuja, oma lehti
ynnä muuta. Hyvin arvokasta on ollut se tuki, mitä koulu on työhönsä
saanut. Kun alueen asukkaat ovat viihtyneet, se vääjäämättä näkyy
kaikinpuolisena myönteisyytenä. Konalan lapsia on ollut ilo opettaa.

Koulutyö täällä alkoi kahdessa viipalerakennuksessa 1966 kevättalvella.
Koulu toimi kahdessa vuorossa Pitäjänmäen sivukouluna. Puutteellisista
tiloista huolimatta innostus oli suurta. Pian tarvittiin kolmas
viipalerakennus ja silti oli tilanahtautta. Helsingin kaupungin
silloisissa pitkän tähtäyksen suunnitelmissa ei ollut varauduttu koulun
rakentamiseen Konalan alueelle. Suunnitelmat ulottuivat 1990- luvulle.
Monien tahojen tukea tarvittiin, kun alettiin puuhata omaa kunnollista
koulua Konalaan. Ja yllätys. Konalaan saatiinkin oma monitoimitalo,jossa
oli tilat nuorisoasiainkeskukselle, päivähoitovirastolle ja
hammashoitolalle.
Koululaisten iltapäivähoito oli silloin uutta ja vain harvoissa
kouluissa oli sitä saatavilla. Tällä hetkellä on tilanne muuallakin
parantunut. Ja, mikä parasta monitoimitalo valmistui 1980 ja vihittiin
käyttöönsä 1981.
Lapsimäärän kasvaessa tilanahtaus oli uudessa koulussakin huomattava ja
viipalerakennuksia tarvittiin vielä. Lopullisesti tilanahtaus helpottui,
kun Hilatien monitoimitalo valmistui. Tänne tuli tilat myös
kulttuuriasiainkeskukselle aikuistoimintaa varten. Rakennuksen
vihkiäiset olivat syyskuussa 1990.

Seurakunnalla oli aluksi toimintaa Vähäntuvantiellä olevassa
kerhotilassa, kerrostalon alakerrassa. Pian seurakunnalle tuli oma
kirkko Konalaan, joka vihittiin käyttöönsä 1973. Kirkon tilatkin
täyttyivät sunnuntai toisensa jälkeen seurakuntalaisista. Kirkkoon ei
aluksi suunniteltu kirkonkelloja, mutta asia sai uuden käänteen, kun
silloinen Konalan kansakoulun oppilaskuoro lauloi
peruskivenmuuraustilaisuudessa laulun: "Kellot kaikuu, kellot
temppelin...". Arkkitehti muutti suunnitelmiaan ja kirkko sai mekaanisen
kirkonkellojen äänen.

Kun alueella on koulu ja kirkko sekä vireätä yhdistystoimintaa, se on
todella itsenäinen kaupunginosa, jossa viihdytään. Se näkyy myös alueen
asuntojen hintakehityksessä. Asunnot säilyttävät arvonsa. Presso-
lehdessä 20.11.04 kerrottiin, että Konalan alueen perheasuntojen hinnat
olivat nousseet eniten Helsingissä.

HS:ssa 27.10. 2004 kerrottiin Pitäjänmäen ja Konalan
korttelikerhotoiminnasta Vähäntuvantien kerhotiloissa. Tilaisuudet ovat
olleet täydellinen menestys. Läsnäolijoita on ollut enemmän kuin
tiloihin mahtuu. Sekä naiset että miehet ovat tulleet kerta toisensa
jälkeen antoisia puheita kuulemaan. Tilaisuuksissa on ollut myös
mahdollisuus ruokailuun. Tämä on juhlivan seuran arvokasta toimintaa.
Tähän sopivat Claudiuksen sanat: ÄLÄ LUPAA SUURIA TEKOJA; TEE NIITÄ: ÄLÄ
PUHU VIISAUDESTA; OLE VIISAS.
Vielä voimme todeta Konala-Seuran toteuttaneen Tolstoin ajatusta: MAAN
PÄÄLLÄ ON VAIN YKSI AINOA TODELLINEN ONNI - ELÄMINEN MYÖSKIN MUITA KUIN
ITSEÄÄN VARTEN.

Molempien edellä mainittujen lainausten mukaisesti on juhliva seura
toiminut koko Konalan hyväksi. Kiitos siitä.

Uudet haasteet odottavat aktiivista toimintaa. On tärkeätä, että Konalan
alueen etuja valvotaan kaikkialla, missä se on tarpeen.
Anita Seppälä

Yhteistyössä