Vuonna 1871 alkoi ajanjakso, jolloin kaupunki osti maa-alueita itselleen ja alkoi jakamaan maata pienempiin palstoihin. Villa Kesäranta oli alueen huviloistahuvila_1_bjlbo.gif ensimmäinen joka rakennettiin, sen suunnitteli arkkitehti Frans Ludwig Calonius, huvila valmistui vuonna 1873. Kesäranta sai numerokseen 1 ja niin sai alkuna numerointi, joka lähes 100 vuotta kiusasi taksin kuljettajia ja alueella satunnaisesti vierailevia ihmisiä. Osoitteena toimi huviloiden numero, kun katuosoitteita ei aluksi ollut olemassakaan.

Katuosoitteet tulivat vasta 70-luvulla. Huviloiden numerointi alkaa Kesärannasta, kasvaen Seurasaarentietä ja Tamminiementietä pitkin, Johannesbergintien kautta Heikinniementietä etelään. Villa Granelundin huvilan numero on 34 ja sen katuosoite on kuitenkin nykyisin Heikinniementie 1.

Huvioiden arkkitehtuurissa näkyy useita erilaisia rakennustyylejä; Sveitsiläistä alppitalotyyliä, englantilaista cottage-tyyliä ja saksalaista jugendia. Useat huvilat ovat puusepäntyön taidonnäytteitä, tyypillisine lasiverantoineen ja torneineen.

Epävarmuus alueen asemakaavoituhuvila_2_toivola.jpgksessa johti sotien jälkeen monen yksityisessä omituksessa olleen huvilan myyntiin kaupungille, joka ei huolehtinut rakennusten kunnon säilymisestä. Tämä johti niiden kunnon rapistumiseen ja moni arvokas rakennus purettiin huonon kunnon vuoksi. Alueen uusi asemakaava mahdollisti pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja Meilahden uudellenrakentaminen alkoi...

Tyhjille tonteille voitiin siirtää museoviraston hyväksymiä rakennuksia. Esimerkkinä Ronald McDonald-säätiön kolme rakennusta, joissa majoittuu Lastenklinikalla hoidettavana olevien lasten vanhempia. Huvila, joka väistyi Hartwall-arenalta ja Villa Nybacka siirrettiin presidentin uuden virka-asunnon, Mäntyniemen alta pois. Meilahden kartanon vanha kivinavetta metrinpaksuine kiviseinineen purettiin 50-luvulla ja on nyt korvattu Kaurilan asemarakennuksella.

Kaupunki on myös myynyt omistuksessa olleita huviloita, ja uudet omistajat ovat kunnostaneet näitä monia. Nykyisin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, huvilat ovat yksityisessä omistuksessa.

 KARTTA alueen huviloistathumb_meilahti_kartta2.jpg

 

 

 

 


Villor

Epoken startar 1871 då staden köper och parcellerar området. Den första villan som planeras är villa Bjälbo som ritas av arkitekt Frans Ludwig Calonius och färdigställs 1873. Bjälbo får nummer 1 och så uppstår den numrering som under nästan ett århundrade satt myror i huvudet på taxichaufförer och tillfälliga besökare. Adressen var villans nummer, ingen gatuadress fanns.

Gatuadresser infördes först på 70-talet. Utbyggnaden sker längs stränderna och numreringen, börjande från Bjälbo, löper längs Fölisövägen och norrut längs Ekuddsvägen, Johannesberg och från norr längs Hindersnäsvägen. Villa Granelund som har det högsta nummret 34, har idag gatuadressen Hindersnäsvägen 1.

Villornas arkitektur avspeglar flerehuvila_13_vrberga.gif olika byggnadsstilar ; schweizsisk influerad alphusstil, engelsk cottage och tysk jugend. Många av husen bär spår av snickarglädje och typiskt är glasverandor, tinnar och torn.

et osäkra stadsplaneläget efter kriget ledde till att många privatägda hus såldes till staden som sedan lät dem förfalla, för att slutligen rivas. Många värdefulla byggnader gick oåterkalleligt förlorade.

Den nya stadsplanen för området möjliggjorde långa arrendekontrakt och Mejlans pånyttföddes.

Stadens framsynta planeringsstrategi gjorde det möjligt att flytta byggnader som museiverket godkännt till de ledigblivna tomterna.

Exempel är Ronald McDonald-stiftelsens 3 hus, reserverade för barnklinikens patienters föräldrar, en villa som fick ge vika för Hartwallarenan och Villa Nybacka som flyttades undan den nya presidentbostaden Talludden. Mejlans Gårds gamla stenladugård med metertjocka väggar revs på 50-talet och har nu ersatts med Kaurila stationsbyggnad.

Staden har också sålt ut de villor den haft i sin ägo och de flesta är restaurerade av sina nya ägare. Idag är, med några undantag, alla villor på området i privat ägo.

 KARTA över Villornathumb_meilahti_kartta2.jpg