Etusivu / Uutiset

Uutiset

Korsuorkesteri otti yleisönsä Pakilassa

Korsuorkesteri

Maineikkaan Korsuorkesterin ”Korsuhartauskonsertti” veti reilut sata kuulijaa Pakilan Hyvän Paimenen kirkkosaliin sunnuntai-iltana 20.10.

Lämminhenkisen musiikki-illan järjestivät Pakila-Seura ja Pakilan seurakunta Urpo Oksasen johdolla. Oksanen toimi myös illan juontajana. Pääsylippuun kuului Pakilan Marttojen järjestämä kahvitarjoilu.

Ympäri maata konsertoiva ja useita levyjä tehnyt, perinteistä sotilasmusiikkia ja uutta kirkkomusiikkia yhdistävä viiden miehen orkesteri otti upeasti yleisönsä liki kahden tunnin konsertissa.

Kirkkosalin akustiikka toimi hyvin musiikissa. Sen sijaan näyttötaulu, jolle heijastettiin joidenkin kappaleiden sanat, oli liian matalalla, jotta yleisö olisi voinut saada kaikista sanoista selvää ja osallistua lauluun.

RistoLundenIllan ohjelmaan kuului veteraanien terveyhdys, jonka esitti ikipakilalainen Risto Lunden. Reservin luutnantti Lunden muisteli hienosti rintamakokemuksiaan ja yleisö palkitsi hänet aplodein seisoen. Kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki oli Pohjanmaalta asti tullut pitämään yleisölle lyhyen kenttähartauden.

Korsuorkesterin komeaääniset solistit Ami Varjotie ja yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen Pepe Kovanen kostuttivat yleisön silmäkulmia muun muassa kappaleillaan Vartiossa, Jääkärin laulu, Suojelusenkeli, Elämää juoksuhaudoissa, Tumma yö, Veteraanien iltahuuto ja konsertit päättäneellä Sillanpään marssilla.

Veteraanien iltahuuto laulettiin perinteiseen tapaan seisaaltaan vain rintamaveteraanien istuessa. Korsuorkesteri osasi laulattaa taidokkaasti myös illan yleisöä.

Korsuorkesteri on perustettu vuonna 1990. Yhtye on musisoinut kymmenien suomalaisten eturivin solistien ja muusikoiden kanssa, tehnyt lukuisia konserttikiertueita ja levyä. Orkesterin jäsenet ovat pääosin itäsuomalaisia pienten paikkakuntien poikia, kuten kotipaikkakunnat kertovat: Valkeala, Imatra, Ruoholahti, Keuruu ja Sysmä. Jokainen orkesterin jäsen on kovan tason ammattimuusikko ja soittanut monissa eri orkestereissa.

Teksti: Esko Lukkari
Kuvat: Esko Lukkari ja Erja Vuorio

 

Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestys alkaa tiistaina 1.10.2019

OmaStadi pohjoinenJPG

Helsinkiläiset saavat päättää, mihin kaupunki käyttää 4,4 miljoonaa euroa. Äänestysaika on 1.- 31.10.2019. Äänioikeutettuja ovat kaikki tänä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Äänestyksessä valitaan parhaat kaupunkilaisten tekemistä suunnitelmista. Äänestys tapahtuu verkossa osoitteessa omastadi.hel.fi.

Osallistuvan budjetoinnin äänestys tapahtuu Helsingissä nyt ensimmäistä kertaa. Nyt jos koskaan kannattaa käyttää ääntään ja vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon!

Perustiedot OmaStadi-äänestyksestä voit tarkistaa tästä. Pohjoista suurpiiriä koskevat suunnitelmat näet puolestaan tästä. Pohjoisella alueella on käytettävissä 241 860 euroa, ja sen käyttökohteista siis äänestetään.

Infoa äänestyksestä on saatavissa mm. lähipäivinä jokaiseen helsinkiläiseen kotiin jaettavan Helsinki-lehden välissä tulevasta OmaStadi-liitteestä. Äänestysaineistoa ja lisäinfoa on saatavissa myös kouluista, palvelukeskuksista ja terveysasemilta. Lisätietoja äänestämisestä ja tuetun äänestämisen paikat ja tapahtumat löydät täältä.

Pakila-Seuran kotiseutuaiheisen tietokilpailun voittaja ja oikeat vastaukset kysymyksiin

Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen yhteinen Kylätapahtuma Pakilan yläasteen koululla 8.9.2019 veti runsaasti väkeä tänäkin vuonna. Pakila-Seuran pisteellä yleisöä kiinnosti erityisesti kotiseutuaiheinen tietokilpailu. Siihen osallistui 51 henkilöä.

Kilpailun palkinto, 100 e lahjakortti House of Sandwiches -ravintolaan, arvottiin oikein vastanneiden kesken tilaisuuden päätyttyä. Kilpailu osoittautui suhteellisen vaikeaksi, sillä vain kahdeksan osallistujaa vastasi täysin oikein. Onnetar suosi Seppo Lehtosta, jolle lahjakortti on toimitettu. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille!

Oikeat vastaukset

Kilpailusta saatiin kannustavaa palautetta. Vastausten pohdinta herätti keskustelua ja jopa pientä iloista väittelyä. Osallistujat kokivat tietokilpailun mukavaksi tavaksi tuoda esiin alueen historiaa. Tässä oikeat vastaukset ja vähän taustatietoa.

1. Milloin Pakila liitettiin Helsinkiin? a) 1946 b) 1952 c) 1966

Pakila liitettiin Helsinkiin osana Helsingin suurta alueliitosta 1946, jolloin pääkaupunkiin liitettiin laajoja alueita Helsingin maalaiskunnasta. Pakilan ja Tuomarinkylän Helsinkiin liitettiin Kaarela, Tali, Pitäjänmäki, Konala, Suutarila, Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Puistola, Viikki, Vartiokylä, Mellunkylä, Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo ja Santahamina.

2. Minä vuonna asuntomessut järjestettiin Torpparinmäessä?  a) 1981 b) 1993 c) 2001

Asuntomessut, joita on järjestetty vuodesta 1970 alkaen, järjestettiin Torpparinmäessä vuonna 1981. Näyttelykohteita oli 18 ja kävijöitä 61.000. Samanaikaisesti Helsingissä oli toinen näyttelyalue Puu-Vallilassa, jossa näyttelykohteita oli vain kuusi.

3. Kuinka monta porrasta on Paloheinän kuntoportaissa? a) 170 b) 254 c) 426

Porrastreeni on nykyisin suosittu kuntoilulaji. Paloheinän kuntoportaat otettiin käyttöön 2017. Niissä on 254 porrasta. Helsingin pisimmät kuntoportaat sijaitsevat Malminkartanossa; niissä on 426 porrasta.

4. Tuomarinkylän kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1917. Kartanon myyneen maaseutuneuvoksen nimi oli a) Kavaleff b) Kovaleff c) Kivaleff

Tuomarinkylän kartanon osti 1845 venäläinen Kavaleff-kauppiassuku. Vuonna 1870 kartanon omistajaksi tuli maanviljelysneuvos Jakob Kavaleff, jonka aikana kartanoon liitettiin Haltialan ja Niskalan tilat. Jakob Kavaleff myi kartanon Helsingin kaupungille 1917.

5. Kuvan rakennus on nyt purettu. Se sijaitsi aikanaan osoitteessa a) Pakilantie 85 b) Lepolantie 16 c) Kansantie 24

isrikin kauppa 1966


Kuvan rakennus sijaitsi osoitteessa Pakilantie 85, jossa parhaillaan tehdään perustuksia uudelle kerrostalolle. Talo valmistui 1954. Sen rakennuttivat Irma ja Niilo Isrikki, jotka avasivat taloon kaupan ja muuttivat itse yläkertaan. Kaupan 220 neliössä oli maito-, liha- ja siirtomaatavaraosastot sekä tekstiili-kemikalio. Isrikit pitivät kauppaa aina vuoteen 1989 asti.


6. Kuka on kuvan esittämä henkilö? a) Yrjö Lehmussaari, Pakinkylän VPK:n ensimmäinen palopäällikkö b) Viktor Winberg, Pakin talon viimeinen isäntä c) Petter Lindgren, Pakilassa vaikuttanut legendaarinen hevosmies d) Ei kukaan mainituista

Viktor Winberg
Kuva esittää Pakin talon viimeistä isäntää Viktor Winbergiä (1854-1936). Winbergin kuoltua Pakin talo siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Kaupunki entisöi rakennuksen 1960-luvulla 1800-luvun asuun. Nykyisin Itä-Pakilassa sijaitseva Pakin talo toimii kotiseututalona, jota isännöi, hoitaa ja vuokraa Pakila-Seura.

Pakinkylän VPK:n ensimmäinen palopäällikkö Yrjö Lehmussaari hoiti tehtävää 1922-1931. Petter Lindgren on fiktiivinen hahmo.

Pakila-Seura palkitsi ansioituneita aluevaikuttajia

Palkitut 2019 vaaka

Pakitut pakilalaiset: vasemmalla Vuoden pakilalainen 2019 Kurt Grönlund, oikealla Vuoden maineteko Pakila-Seuran toimialueella -kunniamaininnan saanut Tuomas Tuomi-Nikula. Keskellä palkinnot luovuttanut Pakila-Seuran puheenjohtaja Raimo Rahkonen.

Vuoden pakilalainen on Kurt Grönlund

Pakila-Seura on valinnut Vuoden pakilalaiseksi 2019 urheiluvaikuttaja Kurt Grönlundin. Kunniakirja luovutettiin Grönlundille Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen yhteisessä Kylätapahtumassa Pakilan yläaseteen koululla 8.9.2019.

Pakila-Seura nimeää Vuoden pakilalaiseksi alueella asuvan tai asuneen henkilön, joka on aktiivisella toiminnallaan vaikuttanut Pakilan alueen kehitykseen tai muuten toiminut yhteistyön edistäjänä alueen toimijoiden kesken. Tänä vuonna valinnan perusteena oli erityisesti pitkäaikainen työ lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hyväksi.

Onnittelupuheessaan Pakila-Seuran puheenjohtaja Raimo Rahkonen toi esiin Kurt Grönlundin monipuoliset ansiot alueemme nuorison liikuntaharrastusten edistäjänä ja johtajana. Grönlund on lähes 40 vuotta toiminut eri tehtävissä Helsingin Palloseurassa (HPS). Seuran päälaji on nykyisin jalkapallo. HPS:n toiminnassa keskeisenä on vahva paikallisuus. Yli tuhannen jäsenen HPS tarjoaa harrastusmahdollisuuden ja hyvät harrastusolosuhteet alueen lapsille ja nuorille. HPS:n toiminta on 1980-luvulta lähtien keskittynyt Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueelle. Junioripelaajien määrällä mitattuna HPS on Helsingin neljänneksi suurin jalkapalloseura.

Kurt ”Kurre” Grönlund tuli HPS:n toimintaan omien lastensa harrastuksen kautta, kuten niin monet muutkin vanhemmat. Grönlund aloitti 1980-luvun alussa ensin joukkueenjohtajan roolissa, toimi sittemmin valmentajana ja seuratoimihenkilönä. Seuran johtamiseen liittyvät tehtävät hän aloitti tultuaan valituksi johtokunnan jäseneksi vuonna 2000. Koko seuraa Kurre on luotsannut vuodesta 2008, jolloin hänet valittiin seuran puheenjohtajaksi. Hänen puheenjohtajakaudellaan seuran kehittämiseen on panostettu voimakkaasti ja seuran toiminta on muuttunut ammattimaisemmaksi, mikä on näkynyt mm. täysipäiväisten työntekijöiden palkkaamisena ja toimintaolosuhteiden kehittämisenä. Kaikkein näkyvin tämän kehittämistyön tulos on keväällä 2014 avattu oma täysimittainen keinonurmikenttä Pakilantien ja Paloheinäntien risteyksessä ja sen vieressä sijaitseva juniorikenttä. 

Myös Suomen Palloliiton Helsingin piirin toimintaan Kurt Grönlund on osallistunut toimimalla pitkään kurinpitovaliokunnassa ja sen puheenjohtajana. Palloliitto palkitsi Grönlundin 2014 liiton hopeisella ansiomerkillä. Pakila-Seuran huomionosoitus on Grönlundille mieleinen. Hän tietää tehneensä paljon töitä liikunnan ja nuorten eteen. – Kiitoksia en ole kaivannut, mutta työn huomioiminen tuntuu oikein hyvältä, hän sanoo.

Kurt Grönlund on asunut Paloheinässä vuodesta 1983. Hän kertoo viihtyvänsä hyvin ja arvostavansa erityisesti alueen rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Urheilun ohella hän ehtii myös harrastaa muuta: hän on intohimoinen elokuvaharrastaja ja vakituinen kävijä Sodankylän filmifestivaaleilla. Ihmisenä Grönlund tunnetaan nopeana ja suoraviivaisena toiminnanmiehenä, joka arvostaa erityisesti yhteisöllisyyttä. Grönlund näkee, että yhteisöllisyyttä olisi tarpeen vahvistaa myös Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen eri toimijoiden kesken ja toivoo, että paikalliset yhteisöt voisivat kokoontua yhdessä pohtimaan aluetoiminnan ideoita yhteiseksi hyväksi.

Vuoden maineteko Pakila-Seuran toimialueella

Tänä vuonna Pakila-Seura otti Vuoden pakilalaisen valinnan ohella käyttöön uuden huomionosoituksen. Kun Vuoden pakilalaisen valintaperusteena on yleensä pitkäaikainen toiminta, halutaan uudella kunniamaininnalla kiinnittää huomiota yksittäisiin merkittäviin ajankohtaisiin tekoihin.

Ensimmäisellä Vuoden maineteko Pakila-Seuran toimialueella –kunniamaininnalla Pakila-Seura palkitsi Tuomas Tuomi-Nikulan, jonka toiminnalla on ollut suuri merkitys alueen asioihin erityisesti tänä vuonna. Asukasaktiivi Tuomi-Nikulan panos oli keskeinen Pakilantien ja Kyläkunnantien risteykseen kaavaillun rakennushankkeen palauttamisessa keväällä uudelleen valmisteluun huomattavasti suunniteltua pienempänä siten, että liikennehaitat minimoidaan ja suojeltujen rintamiestalojen takatontit suojaviheralueina säästetään. Tuomas toimi asiassa sinnikkäästi ja vaivojaan säästämättä ja on muissakin yhteyksissä puolustanut kotialueemme luonto- ja kulttuuriarvoja. Pakila-Seura haluaa nostaa Tuomaksen toiminnan valokeilaan hyvänä esimerkkinä asukasaktiivisuuden vaikuttavuudesta.  

Pakilaan Tuomas Tuomi-Nikula päätyi kuutisen vuotta sitten alueen luonnonläheisyyden, rauhallisuuden ja pientalovaltaisuuden vuoksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena alueen suojellut rintamamiestalot. Perheen viihtymistä alueella tukevat toimivat sukulais- ja muut verkostot, jotka ovat lapsiperheelle tärkeitä. Tuomas toivoo alueen kehittämistä järkevästi, asukkaiden tarpeista lähtien. Hänen mielestään luonto ja viheralueet ovat entistäkin tärkeämmässä asemassa tiiviisti rakennetulla alueella.

Pakila-Seuran kunniamaininnan Tuomas Tuomi-Nikula kertoo ottavansa vastaan kiitollisena ja ”fiiliksissä”. Hän iloitsee, että Pakila-Seura on ottanut käyttöön uuden palkitsemiskategorian ja toivoo, että hänen saamansa huomionosoitus rohkaisee muitakin asukasvaikuttamisessa. Alueen asioiden kehittämisessä hän nostaa esiin yhteisöllisyyden merkityksen - kuten Vuoden pakilalaiseksi valittu Kurt Grönlundkin. Tuomas peräänkuuluttaa alueen toimijoiden avointa vuoropuhelua matalalla kynnyksellä ja toivoo, että historian taakoista eri ryhmien intressien vastakkainasettelussa voitaisiin vihdoin luopua yhteisten tavoitteiden hyväksi.

Teksti ja kuva: Erja Vuorio

Tuetun asumisen yksikkö Lepolantielle

Lepolantie16Pakila-Seura toimii mm. asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi. Olemme saaneet yhteydenottoja, joissa on tuotu esiin huolta Lepolantien yksikön vaikutuksista alueeseen. Kävimme tutustumassa yksikköön.

Lepolantie 16:een kesän aikana valmistunut kerrostalo on heinäkuun lopulla saanut asukkaat: kiinteistöön on muuttanut Lassilan palvelukoti. Kyseessä on pitkäaikaissairaille mielenterveyskuntoutujille tuettuja asumispalveluita tarjoava yksikkö. Palveluntuottaja on Attendo Oy, jolla on Suomessa yli 400 hoiva- ja palvelukotia, joissa yhteensä 12.500 asukaspaikkaa. Kiinteistön omistaa Guud Invest Oy, jonka kanssa Attendo Oy on tehnyt kymmenen vuoden vuokrasopimuksen.

Peruskorjauksen alta ajanmukaisiin tiloihin

Talon rakennusvaiheessa informoitiin, että taloon muuttaisi tukipalveluita tarvitsevia nuoria. Attendo päätti kuitenkin sijoittaa Lepolantielle Lassilan palvelukodin, jonka aiemmissa tiloissa Kuparitiellä oli alkamassa mittava peruskorjaus. Peruskorjaus kestää 1-1,5 vuotta, jonka jälkeen yksikkö palannee Lassilaan. Takaisin muutto ei kuitenkaan ole täysin varmaa.

Lepolantien tilat ovat avarat, valoisat ja viihtyisät. - Talo on rakennettu palveluasumisen tarpeisiin, joten käytössä on uudenaikainen tekniikka ja ajanmukaiset tilaratkaisut, kertoo yksikön johtaja Jyrki Kulmala. Kaikki asukkaat asuvat omissa yksiöissään, joiden koko on keskimäärin 22 neliötä. Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa. Talon pääsisäänkäynti on läntisellä sivulla. Kaikki sisätilat ovat savuttomia, tupakointi tapahtuu sisäpihalla.

Keskisuuri palvelukoti

Kulmala jaLassilan palvelukoti on avattu 2011. Yksikkö säilyttää nimensä muutosta huolimatta. Asukkaita kodissa on 30, mikä on palvelukodiksi melko tavanomainen koko. Palvelukodin toiminta on luvanvaraista, ja hoitajamitoitus säädetään yksikön toimiluvassa. Palvelun tilaaja on Helsingin kaupunki. Yksikön toimintaa valvoo sekä Valvira että AVI, joka arvioi yksikön toimintaa säännöllisesti.

Henkilökunta tukee asukkaiden arkielämää yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Henkilökuntaa Lepolantien palvelukodissa on 12, joista kaksi on sairaanhoitajaa, loput lähihoitajia ja ohjaajia sekä kokki. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Monipuolista viriketoimintaa on tarjolla useana päivänä viikossa. Jotkut asukaista osallistuvat ulkopuoliseen päivätoimintaan, jonne he kulkevat itsenäisesti.

Kuvassa Jyrki Kulmalan lisäksi palvelupäällikkö Miia Ruso ja vastuullinen sairaanhoitaja on Elisa Kaihlamäki (edessä).

Pitkät hoitosuhteet

Asukkaiden keski-ikä on 50 ja 60 välissä. Kaikkien asukkaiden toimintakyky on alentunut. Joillain asukkaista on mielenterveysongelmien lisäksi mm. liikuntavaikeuksia. Noin puolet asukkaista on tuetun asumisen piirissä ja puolet erityistuetun asumisen piirissä, mikä tarkoittaa, että apua tarvitaan päivittäisissä arjen rutiineissa. Erityistuettuun palveluun kuuluu, että yksi hoitaja on paikalla myös yöaikaan. Asukkaat maksavat Helsingin kaupungin määrittelemää asukaspalvelumaksua, jonka suuruus vaihtelee palvelun tasosta riippuen.

─ Asukkaiden vaihtuvuus on hyvin pientä eli hoitosuhteet pitkiä, joten henkilökunta tuntee asukkaat erittäin hyvin, mikä on suuri etu kuntoutustyössä, kertoo Kulmala, jolla on vankka kokemus mielenterveysalasta. – Myös henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä, hän iloitsee.

Statukseltaan yksikön asukkaat ovat tavallisia kuntalaisia, jotka käyttävät yhteiskunnan palveluita, kuten terveyskeskusta, Kulmala kertoo. Mitään pakkotoimia yksikkö ei voi asukkaisiin kohdistaa.

Avointa vuorovaikutusta naapuruston kanssa

Jyrki Kulmala sanoo ymmärtävänsä, että naapuriin muuttanut yksikkö voi aluksi herättää kysymyksiä pakilalaisissa. Aikaisemmassa sijainnissa yksikön toiminnasta ei Kulmalan mukaan käytännössä juurikaan tullut valituksia. Asukkaat eivät esimerkiksi käytä päihteitä. Hän peräänkuuluttaa avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Mikäli naapurit havaitsisivat yksikön asukkaisiin liittyviä ongelmia, Kulmala pyytää ottamaan suoraan yhteyttä yksikköön, puh. 044 494 4481.

– Järjestämme avajaisjuhlat talon asukkaille ja heidän läheisilleen 28.8. klo 15-17. Myös naapuruston asukkailla on mahdollisuus halutessaan osallistua, ja tässä yhteydessä voidaan talon yleisiä tiloja esitellä, Kulmala lupaa. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tilaisuuteen, ota etukäteen yhteyttä edellä mainittuun numeroon.

Teksti ja kuvat: Erja Vuorio