Etusivu / Uutiset

Uutiset

Tuetun asumisen yksikkö Lepolantielle

Lepolantie16Pakila-Seura toimii mm. asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi. Olemme saaneet yhteydenottoja, joissa on tuotu esiin huolta Lepolantien yksikön vaikutuksista alueeseen. Kävimme tutustumassa yksikköön.

Lepolantie 16:een kesän aikana valmistunut kerrostalo on heinäkuun lopulla saanut asukkaat: kiinteistöön on muuttanut Lassilan palvelukoti. Kyseessä on pitkäaikaissairaille mielenterveyskuntoutujille tuettuja asumispalveluita tarjoava yksikkö. Palveluntuottaja on Attendo Oy, jolla on Suomessa yli 400 hoiva- ja palvelukotia, joissa yhteensä 12.500 asukaspaikkaa. Kiinteistön omistaa Guud Invest Oy, jonka kanssa Attendo Oy on tehnyt kymmenen vuoden vuokrasopimuksen.

Peruskorjauksen alta ajanmukaisiin tiloihin

Talon rakennusvaiheessa informoitiin, että taloon muuttaisi tukipalveluita tarvitsevia nuoria. Attendo päätti kuitenkin sijoittaa Lepolantielle Lassilan palvelukodin, jonka aiemmissa tiloissa Kuparitiellä oli alkamassa mittava peruskorjaus. Peruskorjaus kestää 1-1,5 vuotta, jonka jälkeen yksikkö palannee Lassilaan. Takaisin muutto ei kuitenkaan ole täysin varmaa.

Lepolantien tilat ovat avarat, valoisat ja viihtyisät. - Talo on rakennettu palveluasumisen tarpeisiin, joten käytössä on uudenaikainen tekniikka ja ajanmukaiset tilaratkaisut, kertoo yksikön johtaja Jyrki Kulmala. Kaikki asukkaat asuvat omissa yksiöissään, joiden koko on keskimäärin 22 neliötä. Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa. Talon pääsisäänkäynti on läntisellä sivulla. Kaikki sisätilat ovat savuttomia, tupakointi tapahtuu sisäpihalla.

Keskisuuri palvelukoti

Kulmala jaLassilan palvelukoti on avattu 2011. Yksikkö säilyttää nimensä muutosta huolimatta. Asukkaita kodissa on 30, mikä on palvelukodiksi melko tavanomainen koko. Palvelukodin toiminta on luvanvaraista, ja hoitajamitoitus säädetään yksikön toimiluvassa. Palvelun tilaaja on Helsingin kaupunki. Yksikön toimintaa valvoo sekä Valvira että AVI, joka arvioi yksikön toimintaa säännöllisesti.

Henkilökunta tukee asukkaiden arkielämää yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Henkilökuntaa Lepolantien palvelukodissa on 12, joista kaksi on sairaanhoitajaa, loput lähihoitajia ja ohjaajia sekä kokki. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Monipuolista viriketoimintaa on tarjolla useana päivänä viikossa. Jotkut asukaista osallistuvat ulkopuoliseen päivätoimintaan, jonne he kulkevat itsenäisesti.

Kuvassa Jyrki Kulmalan lisäksi palvelupäällikkö Miia Ruso ja vastuullinen sairaanhoitaja on Elisa Kaihlamäki (edessä).

Pitkät hoitosuhteet

Asukkaiden keski-ikä on 50 ja 60 välissä. Kaikkien asukkaiden toimintakyky on alentunut. Joillain asukkaista on mielenterveysongelmien lisäksi mm. liikuntavaikeuksia. Noin puolet asukkaista on tuetun asumisen piirissä ja puolet erityistuetun asumisen piirissä, mikä tarkoittaa, että apua tarvitaan päivittäisissä arjen rutiineissa. Erityistuettuun palveluun kuuluu, että yksi hoitaja on paikalla myös yöaikaan. Asukkaat maksavat Helsingin kaupungin määrittelemää asukaspalvelumaksua, jonka suuruus vaihtelee palvelun tasosta riippuen.

─ Asukkaiden vaihtuvuus on hyvin pientä eli hoitosuhteet pitkiä, joten henkilökunta tuntee asukkaat erittäin hyvin, mikä on suuri etu kuntoutustyössä, kertoo Kulmala, jolla on vankka kokemus mielenterveysalasta. – Myös henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä, hän iloitsee.

Statukseltaan yksikön asukkaat ovat tavallisia kuntalaisia, jotka käyttävät yhteiskunnan palveluita, kuten terveyskeskusta, Kulmala kertoo. Mitään pakkotoimia yksikkö ei voi asukkaisiin kohdistaa.

Avointa vuorovaikutusta naapuruston kanssa

Jyrki Kulmala sanoo ymmärtävänsä, että naapuriin muuttanut yksikkö voi aluksi herättää kysymyksiä pakilalaisissa. Aikaisemmassa sijainnissa yksikön toiminnasta ei Kulmalan mukaan käytännössä juurikaan tullut valituksia. Asukkaat eivät esimerkiksi käytä päihteitä. Hän peräänkuuluttaa avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Mikäli naapurit havaitsisivat yksikön asukkaisiin liittyviä ongelmia, Kulmala pyytää ottamaan suoraan yhteyttä yksikköön, puh. 044 494 4481.

– Järjestämme avajaisjuhlat talon asukkaille ja heidän läheisilleen 28.8. klo 15-17. Myös naapuruston asukkailla on mahdollisuus halutessaan osallistua, ja tässä yhteydessä voidaan talon yleisiä tiloja esitellä, Kulmala lupaa. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tilaisuuteen, ota etukäteen yhteyttä edellä mainittuun numeroon.

Teksti ja kuvat: Erja Vuorio

Terassikierroksella kotikylän raiteilla

Kunnon terassikelit tulivat tänä vuonna myöhään, mutta vielä on kesää jäljellä! Kesäterassien määrä alueellamme on viime vuosina mukavasti lisääntynyt. Mutta minne suunnata? Jotta valinta helpottuisi, Pakila-Seuran testiryhmä lähti tutkimaan kotikylämme terassitarjontaa. Tässä kesämielellä laadittu raportti testiryhmän arvioista. Testiryhmässä oli tasapuolinen nais- ja miesedustus sekä Länsi- että Itä-Pakilasta. Testiryhmä ei tällä kertaa ollut liikkeellä ruokailutarkoituksessa. Kävimme yhteensä kuudessa kohteessa. Juomien hintatasossa ei ollut merkittävää eroa, ei myöskään palvelukokemuksessa. Erot muodostuivat miljöön kokemuksesta – ja nämä ovat toki makuasioita. Terassien aukioloajat vaihtelevat ja saattavat olla tavallisesta poikkeavat kesäaikaan, joten ne kannattaa tarkistaa ennen käyntiä.

Annan kartano, Tuomarinkyläntie 18

Annan kartanoTestiryhmämme saapui ensimmäisen kerran Tuomarinkylään polkupyörillä lämpimänä kesäkuun torstaina klo 19. Kylmät juomat jäivät silloin haaveiksi, sillä Annan kartano oli suljettu. Ravintola suljetaan tiistaista torstaihin klo 18, samoin sunnuntaisin. Pe-la ravintola on auki klo 20 asti.  Joukko muitakin asiakaskandidaatteja pyöri samaan aikaan kartanon vehreässä pihapiirissä, joten aukioloaikojen pidennys olisi varmaan monien muidenkin janoisten mieleen. Ravintola halunnee kuitenkin profiloitua ruokaravintolana. Uuden yrityksen teimme heinäkuun helteisenä lauantaina alkuillasta. Rakennuksen etupuolen aurinkoiset terassipöydät olivat silloin melko tyhjät – ehkä helteestä johtuen. Talon päädyn varjoisalla terassilla sen sijaan oli täyttä. Terassin yleisvaikutelma oli viihtyisä. Terassilta aukeaa viehättävä näkymä kauniiseen kartanonpuistoon. Jäimme miettimään terassin kulmalla olevan pienen kiinni olleen kioskirakennuksen tarkoitusta. Juomat haetaan itse baaritiskiltä. Olutvalikoima oli melko monipuolinen. Virvoitusjuoma maksoi 4 e, hanaolut 7 e ja lonkerotölkki 6 e.

Kulma Keittiö & Baari, Lainlukijantie 12

KulmaTestiryhmä suuntasi seuraavaksi Torpparinmäkeen, jossa keväällä 2018 avatun kortteliravintolan terassilla oli kesäkuisena torstaina yksi vapaa pöytä. Juomavalikoima ei ollut erityisen laaja, mutta siitä löytyi testaajien makuun sopivat juomavaihtoehdot: kivennäisvesi 2,50 e, pullo nelosolutta 7 e ja pienpanimolonkero 8 e. Juomia baaritiskiltä ostettaessa palvelu oli hyvää. Juomat olivat kiitettävän kylmät ja nostivat testaajien suut hymylle. Terassi oli sinänsä siisti, mutta melko ahdas. Ravintolan miljöö kirvoitti testiryhmältä arviot ”kaurismäkiläinen” ja ”aika karu”. Vehreä lähiluonto ja sijainnin rauhallisuus lisäsivät kuitenkin viihtyisyyttä. Asiakkaina näytti olevan paljon lapsiperheitä. Monilla oli lautasella pientä iltapalaa, joista ainakin naapuripöydässä annettiin varsin kiittävät arviot. Kulmalla tiedetään olevan kunnianhimoisia tavoitteita ruokapuolella.

Ravintola PPK, Pakilantie 82

PPKMatka jatkui kohti Länsi-Pakilaa, missä pari vuotta sitten laajennetulla terassilla oli kesäkuisena iltana yksi vapaa pöytä. Pizzoistaan tunnetulla yrityksellä on Pakilassa yli 20 vuoden historia. Ravintolan ilmettä freesattiin ja nimi muuttui PPK:ksi 2015. Ostokokemus baaritiskillä oli jonkin verran hapuileva – saimme vaikutelman, että henkilö oli vasta aloittanut. Pullo kotimaista nelosolutta ja perinteinen lonkero maksoivat molemmat 5,50 e. Hintataso yllätti edullisuudellaan. Melko tilavalla terassilla oli leppoisa tunnelma, vaikka aivan vieressä kulkevan Pakilantien melu ajoittain haittasi keskustelua. Nuoret asiakkaat olivat ryhmittyneet omiin pöytiinsä ja vanhemmat omiinsa eri puolilla terassia. Testaajien omat nostalgiset muistot tutuista kulmista saattoivat vaikuttaa kokemuksen myönteisyyteen. Käyntimme jälkeen terassille on myöhemmin ilmestynyt jonkinlainen verhosisustus (kuvassa) – sen testiryhmä on nähnyt vain ohi kulkiessaan. Terassilla oli käyntimme arki-iltana yleisesti ottaen hyvin rauhallista, vain melko tasaista puheenporinaa kuului pöydistä. Viikonloppuisin ravintolassa on myös musiikkia, silloin tällöin jopa elävää musiikkia.    

Wanha Pehtoori, Laamannintie 17

20190723 192239 Muutaman viikon tauon jälkeen testiryhmämme palasi hommiin helteisenä tiistai-iltana heinäkuun lopulla. Haltialan tilalla sijaitsevan Wanhan Pehtoorin pihapiiri kuhisi väkeä. Vaihtuvuutta oli kuitenkin, joten istumapaikat löytyivät. Paikkoja on tarjolla moneen makuun: pirttipöytiä, kahden hengen puutarharyhmiä, sohvaryhmä katoksen alla, pitkä pöytä isommallekin ryhmälle. Jotkut olivat valinneet istumapaikakseen vain nurmikon. Aika moni nautti syötävää, suosituimmilta näyttivät burgerit. Myös tuoreet tuoksuvat munkit tekivät kauppansa. Iso pullo nelosolutta maksoi 8 e, iso lonkerotuoppi 8,50 ja virvoitusjuomat 3 e. Tiskillä oli jonkin verran jonoa, mutta palvelu sujui sutjakkaasti. Ainutlaatuinen maalismiljöö on kaunis katsella, ilta-aurinko paistaa lähes koko terassin laajuudelta, tunnelma oli rento ja leppoisa. Wanha Pehtoori nousi testiryhmämme ranking-listan kärkeen.

Paloheinä Golfin terassi, Kuusmiehentie 13

GolfTestiryhmä saapui Paloheinä Golfin terassille heinäkuisena arki-iltana noin kello kahdeksan. Terassilla oli mainiosti tilaa. Valikoima näytti melko suppealta, mutta tilaus tiskillä sujui nopeasti. Limu maksoi 3,2 e, nelosolut 7,5 e ja lonkero 6,3 e. Terassi oli varsin viihtyisä, avara ja siisti. Suorastaan ihmettelimme väljyyttä terassilla– näyttää siltä, että täällä golfin peluu on asiaankuuluvasti pääasia. Käyntimme aikaan pilvet olivat jo levittäytyneet taivaalle, mutta ilman aurinkoakin oli kiva katsella pelaajia. Jos iaurinko paistaa, se paistaa terassille esteettömästi, mikä voi tehdä terassilla oleilusta tukalaa. Katoksen varjoa on tarjolla vain joihinkin pöytiin. Testiryhmämme keskusteluissa terassin viihtyisyys nousi korkealle.

Testikohde 6: House of Sandwiches, Pakilantie 56

HofsPari kertaa yritimme ilta-aikaan hakeutua testaamaan Hofsin terassia, mutta emme onnistuneet, koska kesällä ravintola on auki vain ma-pe 10-19. House on Sandwiches on vahvasti tunnettu ruokapuolestaan, joten ratkaisu on ymmärrettävä. Kävimme sitten poikkeuksellisesti testaamassa Hofsin lounasaikaan. Kaikki testiryhmämme jäsenet valitsivat keittolounaan ja juomaksi veden. Muiden juomien hintoja emme tulleet kysyneeksi, joten ne puuttuvat arviosta. Lounas oli maistuva ja kaikki olivat tyytyväisiä. Palvelu oli kohteliasta ja asiakkaat hyvin huomioivaa. Terassi on varjon puolella, mutta vielä lounasaikaan aurinko paistoi osaan pöydistä. Terassilla on vain muutama pöytä ja yksi sohvaryhmä. Koko ravintola on pieni, joten terassi on tervetullut laajennus. Erityisen viihtyisäksi Hofsin terassia ei oikein voi kehua, sillä liikehuoneistojen asiakkaat liikkuvat pöytien vieritse ja parkkipaikasta terassin erottaa vain pensaikko.

Numeerisissa arvioissa on käytetty asteikkoa 4-10 (4 heikko, 10 kiitettävä).

Kohde Aukioloajat Valikoima Hintataso Palvelu Miljöö Yhteensä
Annan kartano

ti-to 11.00-18.00

pe-la 11.00-20.00

su 11.00-18.00

9 8 8 9 8,5
Kulma Keittiö & Baari

ma-to 14-22

pe 14-23

la 12-23

su 12-20

8,5 8 8 7 7,9
Ravintola PPK

ma-to 10.30 -22 

pe 10.30 – 23

la 11.30 – 23

su 11.30 – 22

8 9 7,5 8 8,1
Wanha Pehtoori

kesällä ma-pe 8.30-23

la-su 9-23

9 8 8,5 9,5 8,8
Paloheinä Golf joka päivä 8 – 21.30 7,5 8 8 9 8,1
House of Sandwiches

24.6 – 4.8.2019

ma – pe 10 – 19

- - 8,5 7 7,8

Ryhmämme päätti testauskierroksensa tyytyväisenä. Oli mukava kokemus tutustua oman alueen palveluihin. Jotta palvelut alueellamme säilyvät, on tärkeää käyttää niitä. Seuraavaksi ryhmä suunnittelee testaavansa ruokailua. Jos haluat mukaan testiryhmään, laita viestiä osoitteeseen pakilaseura@gmail.com.

Kuvat: Erja Vuorio

Pakilan ala-asteelle tilapäinen koulu Aulikin puistoon – uudenaikaiset oppimisen tilat koekäyttöön


Tilapainen koulu
Helsingin kaupunki suunnittelee uudistavansa Länsi-Pakilan koulujen ja päiväkotien tilat lähivuosina. Pakilan ala-asteen ja myöhemmin myös päiväkoti Havukan tarpeisiin tarvitaan tilapäinen rakennus korjaus- ja rakennustöiden ajaksi. Kaupunki haluaa tarjota oppilaiden ja opettajien kokeiltavaksi ja käytettäväksi uudenaikaisen joustavan ja monikäyttöisen oppimisympäristön jo väistötiloissa.

 

Tilapäistä koulua suunnitellaan päiväkoti Kytöniityn lähellä olevalle kentälle Aulikin puistoksi kutsutulle alueelle (Paloheinäntie 40 ja 42a välinen kenttä ja leikkipaikka). Rakennuksen tilat mitoitetaan ala-asteen 500 oppilaalle.

Tavoitteena on aloittaa tilapäisen koulun rakentaminen helmikuussa 2020, mutta työkoneet ja rakentajat ilmaantuvat ”Aulikin puistoon” jo aiemmin, sen jälkeen kun rakennuslupa on myönnetty. Työt aloitetaan valmistelemalla kenttä rakentamiskuntoon, muun muassa puita kaadetaan ja leikkipaikka poistetaan tilapäisesti käytöstä. 

P
akilan ala-asteen on tarkoitus muuttaa väistötiloihin ensi vuoden syyslukukauden alussa eli syksyllä 2020. Keväällä 2022 olisi päiväkoti Havukan lasten vuoro muuttaa taloon. Ala-asteen 1. ja 2. luokat jäävät tuolloin rakennukseen ja jakavat sen päiväkodin kanssa.

Osin kaksikerroksiseen rakennukseen on suunniteltu alustavasti muun muassa ruokailu-, käsityö- ja liikuntatilat sekä nykyaikaisia oppimisauloja ja oppimissoluja.


Ajoyhteys työmaalle kulkee Paloheinäntieltä. Rakennustyömaa aidataan hyvin ja ulkopuolisten pääsy alueelle estetään. Työmaa myös estää kevyen liikenteen kulun kentän alueella. 

Väistötilat toteutetaan osana Pakilanpuiston allianssihanketta, jossa kaupunki sekä hankkeen suunnittelijat ja toteuttajat jakavat yhdessä hankkeen riskit ja hyödyt. Pakilan ala-asteen rakennus (Halkosuontie 88) on tarkoitus peruskorjata ja sen viereen rakentaa laajennusosa Pakilan yläasteen käyttöön. Päiväkoti Havukka (Elontie 35) puretaan uuden päiväkoti- ja opetusrakennuksen tieltä, joka valmistuu arviolta kesällä 2023. Toistaiseksi ei ole tiedossa, onko väistötiloille käyttöä tämän jälkeen.

Kun ympäristö- ja lupajaosto myöntää rakennusluvan, lupapäätös linkitetään hankkeen verkkosivuille osoitteeseen www.hel.fi/pakilan-tilat.


Lisätiedot:


Helsingin kaupunki
kaupunkiympäristö
projektinjohtaja Matti Priha
p. 09 310 39705, matti.priha@hel.fi

Kesämökillä Pakilassa


20190709 161036
Vehreän Pakilamme hyvin hoidetuilla pihoilla voi nähdä monenlaisia viherpeukaloiden taidonnäytteitä. Pakilan itäiseltä rajalta löytyy kuitenkin Pakilan yleisilmeestä poikkeava idyllinen kesäkyläalue, jonka miniatyyrimökkien asukkaat ovat kirjaimellisesti luoneet puutarhaunelmansa todeksi. Huolella vaalituilla palstoilla voi ihailla vertaansa vailla olevaa kukkien väriloistoa ja bongata kasviharvinaisuuksia. Alueen kujilla kulkiessaan voi kauneuden lisäksi aistia ainutlaatuista yhteisöllisyyden tunnelmaa.  

Suomen suurin siirtolapuutarha    

Helsinkiin perustettiin ensimmäiset siirtolapuutarhat jo 1920-luvulla. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948. Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä. Pakilan siirtolapuutarha on koko maan suurin. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka on tehnyt vuokrasopimuksen omistamansa maa-alueen käytöstä Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa vuoteen 2026 asti.

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys tekee edelleen vuokrasopimukset yksityishenkilöiden kanssa. Ehtona on helsinkiläisyys. Kullakin vuokralaisella on oikeus vain yhteen palstaan. Vuokralaisen on itse asutettava mökki, sitä ei saa vuokrata eteenpäin. Vakinaisena asuntona mökkiä ei saa käyttää. Mökin voi antaa perinnöksi ja vuokraoikeuden siirtää, edellyttäen, että perijä on helsinkiläinen.

Alkuperäisen Pakilan siirtolapuutarhan viereen, Pakilan rantatien toiselle puolelle, rakennettiin 1977 toinen mökkialue, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Uuden alueen 113 palstaa muodostavat itsenäisen yhdistyksen, mutta yhteistyö alueiden välillä on tiivistä.    

Aidot mökkiolosuhteet

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut siirtolapuutarhoille mökkien tyyppikuvat ja rakennusohjeet. Mökin ulkopinnan väri on valittava hyväksytystä värikartasta. Mökin pinta-ala voi enimmillään olla 33 m2. Mökin ullakolla voi lisäksi olla matalaa nukkumatilaa. Tontille saa mökin lisäksi rakentaa varaston sekä grillikatoksen tai huoltokatoksen ja kasvihuoneen.

Pakilan mökit on rakennettu sotien jälkeen, jolloin oli pula kaikista rakennustarvikkeista. Mökkien uudistustöissä onkin tullut vastaan mitä erikoisimpia rakennusmateriaaleja, kuten hedelmälaatikoita. Nykyisin mökeillä näkee myös modernia rakennustekniikkaa ja -ratkaisuja, monilla on esim. ilmalämpöpumppu. Kaikki rakennus- ja korjaustyöt käsitellään rakennustoimikunnassa, joka pitää kirjaa alueen rakennuksista ja valvoo niiden kunnossapitoa. Rakennusluvan antaa siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus.

Helsingin kaupungin vesijohto on vedetty tonttien rajalle, mistä tontin haltija saa sen halutessaan vetää sisälle asti. Vesijohto kytketään päälle säiden lämmettyä keväällä ja suljetaan syyskuun lopulla. Kasteluvesi nostetaan erikseen Vantaan joesta. Jätehuolto on järjestetty, mutta viemäriä ei alueella ole. Sähköverkko alueella on ollut alusta asti. Yhteisinä tiloina mökkiläisten käytössä ovat Vantaan joen rannassa sijaitseva sauna sekä kerhotalo, jossa on juhlatila ja kirjasto. Postia alueella ei jaeta, mutta sanomalehti tulee moniin somiin postilaatikoihin tonttien porteilla. Lähin kauppa on Yhdyskunnantien K-market.

Mökeillä saa oleskella läpi talven, mutta mitään palveluita ei silloin ole saatavana eikä esim. teitä aurata. Siitä huolimatta joillain perheillä on tapana esim. viettää joulua mökillä.

Puutarhaunelmia

Pakilan siirtolapuutarhan puutarhasuunnitelmat on ovat maineikkaan Elisabeth Kochin käsialaa. Alkuperäinen suunnitelma ei sido omistajaa, mutta ostaja sitoutuu noudattamaan kasvillisuuden hoitoon liittyviä kaupungin määräyksiä, mm. huolehtimaan pensaiden säännöllisestä leikkaamisesta ja aidan vieruksen rikkaruohojen kitkemisestä. Rakennusten lisäksi siirtolapuutarhayhdistys valvoo myös pihoja ja puutarhoja.

20190709 161010
Siirtolapuutarhoihin hakeutuu monenlaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä on kiinnostus puutarhaan ja pihalla puuhailuun. Lähes kaikilla pihoilla näkee alkuperäisen suunnitelman mukaisia omenapuita ja marjapensaita. Myös muita hyötykasveja viljellään ahkerasti, niin avomaalla kuin kasvihuoneissa. Kukkaloistoa voi ihailla läpi kesän. Joillain pihoilla on erikoistuttu ruusuihin, toisilla pioneihin tai kärhöihin. Kasviharvinaisuuksia hellitään, puutarhaneuvoja vaihdetaan eikä ”kilpavarustelua” ainakaan myönnetä.

Suosittu kesänviettotapa

Kesän vietto siirtolapuutarhamökillä on hyvin suosittua. Kun joku päättää luopua mökistään, ostajaehdokkaita löytyy jo valmiina mökkiläisten verkostoista. Niinpä mökit harvoin päätyvät julkiseen myyntiin. Mökin hintaan vaikuttaa eniten mökin kunto ja varustelu. Tätä nykyä Pakilan siirtolapuutarhan mökkien hinnat liikkuvat 50.000 euron molemmin puolin. Investoinnin lisäksi tulevat hoitokulut, jotka muodostuvat tontin vuokrasta (nykyisin 500-800 e/v) ja ns. ryhmämaksusta (nykyisin 350 e/v), jolla katetaan yhteiset palvelut, kuten vesijohto, jätehuolto, yhteisten alueiden ja rakennusten hoito sekä hallinto. 

Mökit ovat pieniä ja useimmat kauniita kuin karamellit. Olosuhteet eivät ole hulppeat, mutta sitäkin kodikkaammat. Monet viettävät mökissä koko kesän. Kiistattomana etuna on, että sadekauden alkaessa tai kun muuten vain alkaa kyllästyttää, on mahdollisuus päästä tuossa tuokiossa kaupungille. 

Aktiivinen kyläyhteisö

20190709 160237Pakilan siirtolapuutarhayhdistys toimii vireästi, huolehtien yhteisten alueiden ja rakennusten kunnossapidosta sekä palveluiden tarjonnasta, mm. kesäkahvilasta ja kirjastosta, josta voi lainata lomalukemista tai jossa voi poiketa lukemassa aikakauslehtiä. Kerhotalolla järjestetään yhdistyksen yhteiset tilaisuudet, kuten viralliset kokoukset, juhannusjuhlat, liikuntatapahtumat jne. Tänä vuonna tarjolla on mm. joogaa ja karaokea. Kerhotaloa voi myös vuokrata perhejuhliin yms.

Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Kalevi Lehikoinen, jolla on ollut mökki alueella 27 vuotta. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista suurimmalla osalla on ollut mökki alueella pitkään. Käytännön toiminta jakautuu toimikuntiin, joita ovat mm. urheilu-, sauna-, tiedotus- ja kahvilatoimikunta.

Kuvassa Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen hallituksen jäseniä kerhotalon portailla. Alarivissä vasemmalta Annu Brotherus, Veli Immonen (Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha), Kalevi Lehikoinen, Anne Runsas. Takana Juha ”Zacce” Saukkonen, Mikko Vuorinen ja Niklas Koppatz.

Lehikoinen kertoo, että Pakilan mökeillä vuokralaisten keski-ikä on melko korkea. Lapsiperheitä alueella on vain noin 20-30. Tyypillinen mökin ostaja on eläkeikää lähestyvä pariskunta. Mökkien haltijoina myös yksin eläviä naisia, joita naapurit auttelevat tarvittaessa. Mökkiläiset edustavat laajasti eri ammattialoja. Suurin osa asuu vakinaisesti kerrostalossa, mutta joukkoon mahtuu myös rivi- ja omakotiasujia.

Yhteisöllisyyden tunne alueella on vahva ja naapurisopu on säilynyt pääosin hyvänä. – Täällä tutustuu ihmisiin ja pääsee halutessaan helposti mukaan yhteisön toimintaan, mutta saa toisaalta niin toivoessaan olla omassa rauhassaan, kiittelee Kalevi Lehikoinen.


Kesäkahvila kerhotalolla

Vaikka et havittelisikaan itsellesi siirtolapuutarhamökkiä, tee ihmeessä kesäinen kävelyretki Pakilan siirtolapuutarhaan ja tutustu kotikaupunginosamme tähänkin antiin. Erinomainen taukopaikka on kerhotalon kesäkahvila, joka on elokuun puoliväliin asti auki sunnuntaisin klo 10-14. Kerhotalon osoite on Vaahterapolku 2.

Teksti ja kuvat: Erja Vuorio

Pakilan työkeskus tunnetaan ”Pakila-kalusteistaan”


Tyokeskus1

Pakilassa sijaitsee yksi kolmesta Helsingin kaupungin omasta kuntouttavaa työtoimintaa järjestävästä toimintapaikasta.

Vanhan kunnostusta ja uuden valmistusta

”Me on täällä harjoitettu kiertotaloutta ennen kuin sana edes tuli yleiseen käyttöön”, sanoo Pakilan Työkeskuksen johtaja Tapani Teurokoski. Teurokoski on espoolainen, mutta kehuu estoitta Pakilaa työkeskuksen sijoituspaikkana. Paikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, toimitilat ovat asianmukaisia ja alue viihtyisä. Hän on ollut johtajana Pakilan työkeskusta vuodesta 2013 lähtien. Sitä ennen hän vastasi saman tyyppisestä toiminnasta Vihdin Nummelassa.

Pakilassa työkeskus on toiminut vuodesta 1984 lähtien Jakokunnantie 26-28:ssa aiemmin muun muassa Sirolan Liikenteen varikkona toimineessa tilassa.

Pakilan työkeskus vastaa esimerkiksi Helsingin kaupungin poistokalusteiden käsittelystä. Keskus uudistaa arvokalusteet muun muassa Artekit ja Billnäsit kaupungille jatkokäyttöä varten. Osa kalusteista kunnostetaan tai kierrätetään sellaisenaan uudelleenkäyttöön kaupungin eri toimialoille.

Työkeskus kunnostaa vuosittain tuhansia kalusteita ja valmistaa noin 5 000 uutta kalustetta. Referenssilistalta löytyy muun muassa Ateneumin neljä metriä korkea alkuperäinen arvokas tammikaappi. Keskus on kunnostanut myös Finlandia-talon Finlandia-salin Helsinki-salin 300 istuinpenkkiä, Helsingin työväenopiston juhlasalin n. 500 istumapaikkaa jne.

Pakilan työkeskus myös valmistaa uusia kalusteista sosiaali- ja terveystoimialan tarpeisiin. Kalusteet joille ei löydy käyttöä kaupungin omassa toiminnassa myydään työkeskuksen myymälästä kaikille kaupunkilaisille.

Tuotemyynti laajaa

Tyokeskus3

”Meillä on myynnissä tuoleja, pöytiä, sänkyjä, kaappeja hyllyjä jne.”, Teurokoski sanoo.

Julkisessa myynnissä olevia tuotteita ovat poistokalusteet ja työtoiminnassa valmistetut erilaiset käyttöesineet ja lahjatuotteet, joiden raaka-aine on saatu poistoon tulevista kalusteista tai tuotannossa raaka-aineen jäämistä. Pakilan tuotteita tai poistokalusteita voi kuka tahansa käydä ostamassa liki joka arkipäivä klo 8-16 auki olevasta keskuksen myymälästä Jakokunnantiellä.

 

Yksi kolmesta Helsingissä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan alla toimiva Pakilan työkeskus on yksi kolmesta kaupungin kuntouttavaa toimintaa harjoittavasta kaupungin omasta toimijasta. Ne kaksi muuta ovat Uusix verstaita eli Uusix-Kyläsaari ja Uusix-Suvilahti, joissa on kerrallaan yhteensä 400- 500 kuntoutettavaa asiakasta.

”Meillä on Pakilassa vajaat parikymmentä henkilökuntaa kuuluvaa työnjohtajaa ja ohjaajaa, kaksi työvalmentajaa kuntoutusohjaaja”, sanoo Teurokoski.

Pakilassa on kuntouttavassa työnomaisessa työssä kerralla keskimäärin 160-170 henkeä. Heitä valmennetaan ja tavoitteena on palaaminen työmarkkinoille. Työesteisiä, mutta työmarkkinoille paluuta yhä tavoittelevia on keskuksessa tällä hetkellä 22. Keskuksessa työskentelee myös Rikosseuraamuslaitoksen lähettämiä yhdyskuntapalvelua suorittavia henkilöitä, keskimäärin 1-2 kerrallaan. Neljäs asiakasryhmä ovat henkilöt, joille keskuksen toiminnalla tarjotaan päivittäistä mielekästä sisältöä elämään. Yhteensä Pakilan työkeskuksessa on tällä hetkellä erilaisessa kuntoutuksessa noin 210 henkeä. Koko palkallisen henkilöstön määrä on noin 30 henkeä.

Arkkuja ja uurnia

Työkeskuksessa tehdään myösi Helsingin kaupungin velvoitehautauksissa käyttämät ruumisarkut ja tuhkauurnat. Niitä on kumpiakin tehty noin 500 vuodessa.

Keskuksessa tehdään myös metallitöitä, kuten lasten kolmiopyöriä, verhoillaan vaikkapa auton penkkejä, kudotaan mattoja, tehdään patakintaita, pehmoleluja, pöytäliinoja ja puristetaan myyntiin polttobrikettejä tuotannossa syntyvästä purusta. ”Toimitusaikamme ovat sellaisia, että esimerkiksi tilattaville tuotteille pitää varata aikaa”, Teurokoski sanoo.

Työkeskuksella on myös oma kuljetuspalvelu eli kaupungin omat kuljetukset hoidetaan itse.

Teurokosken mukaan hänen työnsä on antoisaa ja palkitsevaa. ”Paras palkinto on, kun saa ja voi auttaa valmentamalla ihmisiä takaisin työelämään. Täältä lähtevät menevät yleensä ns. matalan kynnyksen töihin, joita onneksi yhteiskunnassa on vieläkin tarjolla”, hän sanoo. Suomen viime vuosien talouskasvu on heijastunut Pakilan työkeskukseenkin. ”Töitä täältä lähteville on ollut aikaisempaa paremmin tarjolla, mikä on hienoa asia”, hän sanoo.

Teksti ja kuvat: Esko Lukkari