Etusivu / Uutiset

Uutiset

Bussilinja 63 poikkeusreitille 4.3.2019 alkaen

Bussi 63

Raide-Jokeriin valmistautuminen siirtää maaliskuun alussa bussin 63 ja useita muita Maunulan läpi ajavia linjoja poikkeusreiteille pitkäksi aikaa.

Pirjontie katkeaa kokonaan läpiajoliikenteeltä Pakilantien ja Pirkkolantien välilsellä osuudella. Alueella tehdään johtosiirtoja kesään 2020 asti. Työt voivat jatkua tämänkin jälkeen, jos Helsingin ja Espoon valtuustot hyväksyvät Raide-Jokerin lopullisen kustannusarvion ja pikaraitiotien rakentaminen alkaa suunnitellusti kesällä 2019.

Linja 63 siirtyy kulkemaan Laajasuontien ja Vesakkotien välisen osuuden Metsäläntien ja Männikkötien kautta. Nuijamiestentien pohjoisen osan ja Pirkkolan reittiosuus jää ajamatta. Järjestelyllä halutaan turvata joukkoliikenteen sujuvuus Metsäpurontien kuormitetulla tieosuudella Maunulassa. Reitiltä poistuu useita pysäkkejä: Metsäläntie, Santavuorentie, Hämeenlinnanväylä, Pirkkolan urheilupuisto, Pirkkola, Metsäpuronkuja.

Linjamuutokset koskevat linjan 63 lisäksi linjoja 51, 52, 550 ja 552. Linjat 52, 550 ja 552 ajavat Pakilantieltä Pirkkolantielle Metsäpurontien kautta. Linja 51 taas siirtyy ajamaan suoraan Metsäläntietä ja kiertää kokonaan Pirkkolan ja Maunulan.

Poikkeusreitit 04032019

Linjojen uudet reitit voi tarkistaa HSL:n Reittioppaasta. Pirjontiellä tehtävistä johtosiirroista lisätietoa osoitteessa hel.fi/johtosiirrot.

Raimo Rahkonen on Pakila-Seuran uusi puheenjohtaja

Pakila-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Raimo Rahkosen.

Rahkonen Raimo

Raimo Rahkonen on Pakila-Seuran toimialueella monessa mukana ollut kotiseutuaktiivi, joka on pitkään vaikuttanut erityisesti Lions Club –toiminnassa. Varsinaisen työuransa Rahkonen teki Puolustusministeriön kiinteistöosastolla, mutta jo vuonna 1989 hän aloitti päivätyönsä ohella sivutoimisena isännöitsijänä ja yrittäjänä. Isännöintiä Rahkonen jatkaa edelleen, vaikka onkin tavoitteellisesti vähitellen vähentänyt työntekoa.    

Pakila on ollut Raimo Rahkosen kotikaupunginosa vuodesta 1973. Vaikka hän aikanaan päätyi asumaan Pakilaan sattumalta, kiintymys luonnonläheiseen ja rauhalliseen alueeseen muodostui pian vahvaksi. Vapaaehtoistyön ohella Rahkonen harrastaa omakotiasumiseen liittyvää puuhailua ja voimailua omassa kotikuntosalissaan.

Pakila-Seuran toimintaan Rahkonen tuli aluksi toiminnantarkastajan roolissa. Hänet valittiin hallituksen jäseneksi vuonna 2015, mistä alkaen hän on myös toiminut yhdistyksen taloudenhoitajana. Rahkonen näkee Pakila-Seuran tärkeänä vaikuttajana alueen asioiden edistämisessä. Uusi puheenjohtaja haluaa vaalia yhdistyksen roolia erityisesti yhteistyön rakentajana alueen eri toimijoiden välillä.

Toimintansa ohjaaviksi perusarvoiksi Raimo Rahkonen nimeää oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden. Hän antaa arvoa ahkeralle työnteolle ja on valmis panemaan myös itsensä peliin yhteisten päämäärien eteen. Raimo Rahkonen tunnetaan henkilönä, jolla on taito kuunnella ja arvostaa erilaisia näkemyksiä. Hänelle ominaista on viedä sinnikkäästi loppuun aloitetut hankkeet. Näistä kaikista ominaisuuksista on varmasti hyötyä Pakila-Seuran puheenjohtajan tehtävässä.

Pakila-Seura on tunnistanut vuoden 2019 päätavoitteeksi jäsenkentän kasvattamisen ja jäsenten aktiivisemman toimintaan mukaan saamisen. Tätä uusi puheenjohtaja pitää keskeisenä yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tavoite palvelee myös seuran tehtävää yhteisöllisyyden lisääjänä ja vahvistajana. Alkavan puheenjohtajakautensa tärkeäksi teemaksi Rahkonen nimeää myös vaikuttamisen siihen, että asukkaiden ääni saadaan kuulumaan aluetta koskevissa kaava- ja rakentamisasioissa, erityisesti koulu-, päiväkoti- ja harrastustilojen rakentamisessa Pakilanpuistoon.     

Pakila-Seuran oman toiminnan kehittämiseen liittyen Raimo Rahkonen nostaa kaksi asiaa: yhdistyksen viestinnän ja Pakin talon hyvän hoidon. Monikanavaisella ajantasaisella viestinnällä jaetaan tietoa alueen tärkeistä asioista asukkaille ja päättäjille. Viestintä toimii myös yhteisöllisyyden lisääjänä. Helsingin kaupungin omistama Pakin talo on arvokas historiallinen rakennus, jonka tiloja Pakila-Seura ylläpitää ja vuokraa. Vuokratulot ovat seuralle merkittävä tulonlähde.

---

Teksti: Erja Vuorio. Kirjoitus perustuu Raimo Rahkosen haastatteluun 27.12.2018.
Kuva: Raimo Rahkosen kotiarkisto

Pakilan nuorisotalon lakkautusuhka poistumassa

Nuorisotalo

Kaupunginhallitus päätti 29.10. esityksestään kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 14.11.

Ennen kaupunginhallituksen päätöstä kaupunginhallituspuolueet neuvottelivat pormestarin talousarvioesityksestä. Puolueiden välisissä neuvotteluissa pormestarin talousarvioesitykseen lisättiin yhteensä 22 miljoonaa, josta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 3 miljoonaa. Kaupunginhallituspuolueiden neuvotteluissa päätettiin poistaa talousarvioesityksestä maininta Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamisesta tai siitä luopumisesta.

Nyt kun kaupunginhallituspuolueiden neuvottelutulos on päätetty kaupunginhallituksessa, voidaan todeta, että uhka Pakilan nuorisotalon lopettamisesta on poistumassa.

Tärkeitä asioita kannattaa pitää esillä. Eri toimijoiden yhteinen vetoomus Pakilan nuorisotalon puolesta oli hyvä ja toi nuorisotalon tilanteen päättäjien tietoon laajasti. Sen jälkeen ainakin minun oli helppo esittää oman valtuustoryhmäni budjettineuvottelijoille painokas toive Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamis- ja lopettamiskirjauksen poistamiseksi kaupungin ensi vuoden talousarviosta.

Lopullisesti Pakilan nuorisotalon jatkosta päättää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 18.12., kun se hyväksyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tulosbudjetin vuodelle 2019. Saamieni tietojen mukaan toimialan budjettiesityksessä ei esitetä Pakilan nuorisotalosta luopumista.

Jatkossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tutkitaan mahdollisuutta saada nuorisotyölle tilat suunnitteilla olevasta uudesta Pakilan yläasteen koulusta. Sen sijaan Pakilan nuorisotalolla kokoontuvat perhekerhot ja muskarit nähdään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla asukastaloille kuuluvaksi toiminnaksi, josta ja jonka rahoituksesta toimiala toivoo päätettävän koko kaupungin tasolla.

Tapio Klemetti

Paloheinän kirjaston uusi johtaja pääsee käynnistämään tilojen ajanmukaistamisen


Jovero5

Paloheinän kirjastossa tapahtui vahdinvaihto syyskuussa, kun kirjaston pitkäaikainen johtaja Anne Dikert jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittu Sari Jovero aloitti työnsä. Paloheinän kirjaston lisäksi Joveron vastuualueeseen kuuluu Maunulan kirjasto. Jovero otti uuden pestinsä vastaan mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä ensi vuodelle Helsingin kaupungin budjetissa on vihdoin kauan odotettua määrärahaa Paloheinän kirjaston tilojen ajanmukaistamiseen.

Paloheinän kirjastossa käy mukavasti asiakkaita. Vuonna 2017 kävijöitä oli reilu 100 000. Paloheinän kirjastossa lasten ja nuorten kirjojen osuus on miltei 40 %, mikä kertoo erityispanostuksesta kasvuikäisiin ja perheisiin.  Paloheinän kirjasto on avattu 1988 ja kirjaston tilat ovat pääosin alkuperäisessä asussa. Tilojen kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys, ja kirjaston käyttäjät onkin tarkoitus ottaa mukaan uudistusten suunnitteluun alusta asti.

Sari Jovero tuli Paloheinän ja Maunulan kirjastojen johtajaksi Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös mm. informaatikkona ja kirjastonhoitajana Helsingissä ja Kirkkonummella. Paloheinä on hyvin toimiva kirjasto, jossa radikaaleihin muutoksiin ei Joveron mukaan ole tarvetta. Jovero näkee lähikirjaston merkityksen erittäin tärkeänä. Paloheinässä Jovero haluaakin vaalia perhekirjaston asemaa. Hänen visionaan on kehittää Paloheinän kirjastosta vielä nykyistä enemmän asukkaiden kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin äärelle ja rauhaa lukemiselle. Hän toivoo, että erityisesti koululaiset kokisivat kirjaston paikkana, johon kaikki ovat tervetulleita. Tärkeänä hän pitää myös kirjaston tukiroolia digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä.

Sari Joverosta välittyy kuva kirjastoalan ammattilaisena, joka tekee työtään suurella sydämellä ja kokee lukemisen edistämisen kutsumustehtäväkseen.  Voidakseen ottaa asiakkaiden toiveet huomioon Paloheinän kirjastonpalveluita kehittäessään Jovero toivoo tiivistä vuorovaikutusta kirjaston käyttäjien ja alueen yhteisöjen kanssa. Hän aikookin mahdollisuuksien mukaan osallistua asiakastyöhön palvelutiskillä.  – Koen yhteyden asiakkaisiin onnistuneen kehittämisen edellytykseksi ja toivon, että minua tullaan moikkaamaan rohkeasti, nykäistään hihasta ja kerrotaan toiveita ja villejäkin ideoita, kannustaa Sari Jovero.

Tietokulma

Helsingin kirjastotoimi uudistuu organisatorisesti uuden joulukuussa avattavan keskuskirjasto Oodin myötä. Kirjastojen hankinta ja logistiikka muuttuvat merkittävästi. Nykyisten paikallisten kokoelmien sijaan Helsingin kaupungin kirjastolle tulee yksi yhteinen ns. kelluva kokoelma, jota voidaan joustavasi liikutella eri kirjastoihin kysynnän mukaan. Kirjaston käyttäjille muutokset näkyvät kuitenkin lähinnä parempana palveluna. Lähikirjastojen asema säilyy.

Paloheinän kirjasto kuuluu Helsingin kaupungin keskiseen kirjastoalueeseen yhdessä Kallion, Vallilan, Oulunkylän, Arabian ja Käpylän kirjastojen kanssa. Kirjastot suunnittelevat yhdessä toimintaa ja voivat hyödyntää resursseja esim. tapahtumien järjestämisessä ja tarvittaessa myös liikutella henkilöstöresursseja.

Paloheinän kirjastossa on n. 40 000 aineistoyksikön kokoelma. Kirjastossa työskentelee vakituisesti 5 kirjastoammattilaista.

Teksti ja kuva: Erja Vuorio

Pakilan alueella tarve yhteiselle olohuoneelle


Osbu3

Lähes parikymmentä alueemme asukasta kokoontui torstai-iltana 1.11.18 pohtimaan Stadiluotsi Ella Tanskasen johdolla Osallistuvan budjetoinnin hankeideoita Pakin talolle. Eri-ikäisistä ja eri taustoista koostunut joukko pelasi OmaStadi-peliä, jonka kautta löydettiin yhteisiä teemoja, joiden ympärille rakennettiin kaupunkia kehittäviä ideoita.

Alueemme ideoinnissa keskiöön nousivat yhteisöllisyyden ja yhteisten tilojen tarve. Koko alueen “olohuoneelle” jossa olisi mahdollisuus viettää aikaa ja liikkua, löytyi jokaisesta peliporukasta toiveita. Tämän lisäksi esimerkiksi alueen bussilinjoihin, liikuntamahdollisuuksiin sekä julkisiin kierrätyspisteisiin kiinnitettiin huomiota.

“Haluamme poistaa alueelta yksinäisyyttä ja mahdollistaa nuorille paikkoja” summasi tilaisuudessa mukana ollut Pakila-Seuran väistyvä puheenjohtaja Tapio Klemetti.

Osbu2

 

Ehdotuksia voi jättää 15.11.- 9.12.2018 OmaStadi.hel.fi –verkkosivulla. Ehdotuksista äänestetään keväällä 2019. Tätä ennen ideat ehditään arvioida toteuttavien asiantuntijatahojen toimesta. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää, ja äänestys tapahtuu verkon lisäksi esimerkiksi osassa kouluja sekä kirjastoissa.

Marttojen kahvituksen ja herkullisten tarjoomusten äärellä keskustelu soljui vielä virallisen osuudenkin päätyttyä. “Keskustelut kuulostivat todella hyviltä” kiittelivät tapahtuman järjestelyistä vastanneet Stadiluotsi Ella Tanskanen ja Pakila-Seuran Peppi Tervo-Hiltula.

 

 

Teksti: Peppi Tervo-Hiltula

Kuvat: Peppi Tervo-Hiltula ja Ella Tanskanen