Pakila-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Raimo Rahkosen . Raimo Rahkonen on Pakila-Seuran toimialueella monessa mukana ollut kotiseutuaktiivi, joka on pitkään vaikuttanut erityisesti Lions Club –toiminnassa. Varsinaisen työuransa Rahkonen teki Puolustusministeriön kiinteistöosastolla, mutta jo vuonna 1989 hän aloitti päivätyönsä ohella sivutoimisena isännöitsijänä ja yrittäjänä. Isännöintiä Rahkonen jatkaa edelleen, vaikka onkin tavoitteellisesti vähitellen vähentänyt työntekoa.     Pakila on ollut Raimo Rahkosen kotikaupunginosa vuodesta 1973. Vaikka hän aikanaan päätyi asumaan Pakilaan sattumalta, kiintymys luonnonläheiseen ja rauhalliseen alueeseen muodostui pian vahvaksi. Vapaaehtoistyön ohella Rahkonen harrastaa omakotiasumiseen liittyvää puuhailua ja voimailua omassa kotikuntosalissaan. Pakila-Seuran toimintaan Rahkonen tuli aluksi toiminnantarkastajan roolissa. Hänet valittiin hallituksen jäseneksi vuonna 2015, mistä alkaen hän on myös toiminut yhdistyksen taloudenhoitajana. Rahkonen näkee Pakila-Seuran tärkeänä vaikuttajana alueen asioiden edistämisessä. Uusi puheenjohtaja haluaa vaalia yhdistyksen roolia erityisesti yhteistyön rakentajana alueen eri toimijoiden välillä. Toimintansa ohjaaviksi perusarvoiksi Raimo Rahkonen nimeää oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden. Hän antaa arvoa ahkeralle työnteolle ja on valmis panemaan myös itsensä peliin yhteisten päämäärien eteen. Raimo Rahkonen tunnetaan henkilönä, jolla on taito kuunnella ja arvostaa erilaisia näkemyksiä. Hänelle ominaista on viedä sinnikkäästi loppuun aloitetut hankkeet. Näistä kaikista ominaisuuksista on varmasti hyötyä Pakila-Seuran puheenjohtajan tehtävässä. Pakila-Seura on tunnistanut vuoden 2019 päätavoitteeksi jäsenkentän kasvattamisen ja jäsenten aktiivisemman toimintaan mukaan saamisen. Tätä uusi puheenjohtaja pitää keskeisenä yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tavoite palvelee myös seuran tehtävää yhteisöllisyyden lisääjänä ja vahvistajana. Alkavan puheenjohtajakautensa tärkeäksi teemaksi Rahkonen nimeää myös vaikuttamisen siihen, että asukkaiden ääni saadaan kuulumaan aluetta koskevissa kaava- ja rakentamisasioissa, erityisesti koulu-, päiväkoti- ja harrastustilojen rakentamisessa Pakilanpuistoon.       Pakila-Seuran oman toiminnan kehittämiseen liittyen Raimo Rahkonen nostaa kaksi asiaa: yhdistyksen viestinnän ja Pakin talon hyvän hoidon. Monikanavaisella ajantasaisella viestinnällä jaetaan tietoa alueen tärkeistä asioista asukkaille ja päättäjille. Viestintä toimii myös yhteisöllisyyden lisääjänä. Helsingin kaupungin omistama Pakin talo on arvokas historiallinen rakennus, jonka tiloja Pakila-Seura ylläpitää ja vuokraa. Vuokratulot ovat seuralle merkittävä tulonlähde. --- Teksti: Erja Vuorio.  Kirjoitus perustuu Raimo Rahkosen haastatteluun 27.12.2018. Kuva: Raimo Rahkosen kotiarkisto

Paloheinän kirjastossa tapahtui vahdinvaihto syyskuussa, kun kirjaston pitkäaikainen johtaja Anne Dikert jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittu Sari Jovero aloitti työnsä. Paloheinän kirjaston lisäksi Joveron vastuualueeseen kuuluu Maunulan kirjasto. Jovero otti uuden pestinsä vastaan mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä ensi vuodelle Helsingin kaupungin budjetissa on vihdoin kauan odotettua määrärahaa Paloheinän kirjaston tilojen ajanmukaistamiseen. Paloheinän kirjastossa käy mukavasti asiakkaita. Vuonna 2017 kävijöitä oli reilu 100 000. Paloheinän kirjastossa lasten ja nuorten kirjojen osuus on miltei 40 %, mikä kertoo erityispanostuksesta kasvuikäisiin ja perheisiin.   Paloheinän kirjasto on avattu 1988 ja kirjaston tilat ovat pääosin alkuperäisessä asussa. Tilojen kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys, ja kirjaston käyttäjät onkin tarkoitus ottaa mukaan uudistusten suunnitteluun alusta asti. Sari Jovero tuli Paloheinän ja Maunulan kirjastojen johtajaksi Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös mm. informaatikkona ja kirjastonhoitajana Helsingissä ja Kirkkonummella. Paloheinä on hyvin toimiva kirjasto, jossa radikaaleihin muutoksiin ei Joveron mukaan ole tarvetta. Jovero näkee lähikirjaston merkityksen erittäin tärkeänä. Paloheinässä Jovero haluaakin vaalia perhekirjaston asemaa. Hänen visionaan on kehittää Paloheinän kirjastosta vielä nykyistä enemmän asukkaiden kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin äärelle ja rauhaa lukemiselle. Hän toivoo, että erityisesti koululaiset kokisivat kirjaston paikkana, johon kaikki ovat tervetulleita. Tärkeänä hän pitää myös kirjaston tukiroolia digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Sari Joverosta välittyy kuva kirjastoalan ammattilaisena, joka tekee työtään suurella sydämellä ja kokee lukemisen edistämisen kutsumustehtäväkseen.   Voidakseen ottaa asiakkaiden toiveet huomioon Paloheinän kirjastonpalveluita kehittäessään Jovero toivoo tiivistä vuorovaikutusta kirjaston käyttäjien ja alueen yhteisöjen kanssa. Hän aikookin mahdollisuuksien mukaan osallistua asiakastyöhön palvelutiskillä.  – Koen yhteyden asiakkaisiin onnistuneen kehittämisen edellytykseksi ja toivon, että minua tullaan moikkaamaan rohkeasti, nykäistään hihasta ja kerrotaan toiveita ja villejäkin ideoita, kannustaa Sari Jovero. Tietokulma Helsingin kirjastotoimi uudistuu organisatorisesti uuden joulukuussa avattavan keskuskirjasto Oodin myötä. Kirjastojen hankinta ja logistiikka muuttuvat merkittävästi. Nykyisten paikallisten kokoelmien sijaan Helsingin kaupungin kirjastolle tulee yksi yhteinen ns. kelluva kokoelma, jota voidaan joustavasi liikutella eri kirjastoihin kysynnän mukaan. Kirjaston käyttäjille muutokset näkyvät kuitenkin lähinnä parempana palveluna. Lähikirjastojen asema säilyy. Paloheinän kirjasto kuuluu Helsingin kaupungin keskiseen kirjastoalueeseen yhdessä Kallion, Vallilan, Oulunkylän, Arabian ja Käpylän kirjastojen kanssa. Kirjastot suunnittelevat yhdessä toimintaa ja voivat hyödyntää resursseja esim. tapahtumien järjestämisessä ja tarvittaessa myös liikutella henkilöstöresursseja. Paloheinän kirjastossa on n. 40 000 aineistoyksikön kokoelma. Kirjastossa työskentelee vakituisesti 5 kirjastoammattilaista. Teksti ja kuva: Erja Vuorio

Kaupunginhallitus päätti 29.10. esityksestään kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 14.11. Ennen kaupunginhallituksen päätöstä kaupunginhallituspuolueet neuvottelivat pormestarin talousarvioesityksestä. Puolueiden välisissä neuvotteluissa pormestarin talousarvioesitykseen lisättiin yhteensä 22 miljoonaa, josta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 3 miljoonaa. Kaupun ginhallituspuolueiden neuvotteluissa päätettiin poistaa talousarvioesityksestä maininta Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamisesta tai siitä luopumisesta. Nyt kun kaupunginhallituspuolueiden neuvottelutulos on päätetty kaupunginhallituksessa, voidaan todeta, että uhka Pakilan nuorisotalon lopettamisesta on poistumassa. Tärkeitä asioita kannattaa pitää esillä. Eri toimijoiden yhteinen vetoomus Pakilan nuorisotalon puolesta oli hyvä ja toi nuorisotalon tilanteen päättäjien tietoon laajasti. Sen jälkeen ainakin minun oli helppo esittää oman valtuustoryhmäni budjettineuvottelijoille painokas toive Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamis- ja lopettamiskirjauksen poistamiseksi kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Lopullisesti Pakilan nuorisotalon jatkosta päättää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 18.12., kun se hyväksyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tulosbudjetin vuodelle 2019. Saamieni tietojen mukaan toimialan budjettiesityksessä ei esitetä Pakilan nuorisotalosta luopumista. Jatkossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tutkitaan mahdollisuutta saada nuorisotyölle tilat suunnitteilla olevasta uudesta Pakilan yläasteen koulusta. Sen sijaan Pakilan nuorisotalolla kokoontuvat perhekerhot ja muskarit nähdään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla asukastaloille kuuluvaksi toiminnaksi, josta ja jonka rahoituksesta toimiala toivoo päätettävän koko kaupungin tasolla. Tapio Klemetti

Lähes parikymmentä alueemme asukasta kokoontui torstai-iltana 1.11.18 pohtimaan Stadiluotsi Ella Tanskasen johdolla Osallistuvan budjetoinnin hankeideoita Pakin talolle. Eri-ikäisistä ja eri taustoista koostunut joukko pelasi OmaStadi-peliä, jonka kautta löydettiin yhteisiä teemoja, joiden ympärille rakennettiin kaupunkia kehittäviä ideoita. Alueemme ideoinnissa keskiöön nousivat yhteisöllisyyden ja yhteisten tilojen tarve. Koko alueen “olohuoneelle” jossa olisi mahdollisuus viettää aikaa ja liikkua, löytyi jokaisesta peliporukasta toiveita. Tämän lisäksi esimerkiksi alueen bussilinjoihin, liikuntamahdollisuuksiin sekä julkisiin kierrätyspisteisiin kiinnitettiin huomiota. “Haluamme poistaa alueelta yksinäisyyttä ja mahdollistaa nuorille paikkoja” summasi tilaisuudessa mukana ollut Pakila-Seuran väistyvä puheenjohtaja Tapio Klemetti.   Ehdotuksia voi jättää 15.11.- 9.12.2018 OmaStadi.hel.fi –verkkosivulla. Ehdotuksista äänestetään keväällä 2019. Tätä ennen ideat ehditään arvioida toteuttavien asiantuntijatahojen toimesta. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää, ja äänestys tapahtuu verkon lisäksi esimerkiksi osassa kouluja sekä kirjastoissa. Marttojen kahvituksen ja herkullisten tarjoomusten äärellä keskustelu soljui vielä virallisen osuudenkin päätyttyä. “Keskustelut kuulostivat todella hyviltä” kiittelivät tapahtuman järjestelyistä vastanneet Stadiluotsi Ella Tanskanen ja Pakila-Seuran Peppi Tervo-Hiltula.     Teksti: Peppi Tervo-Hiltula Kuvat: Peppi Tervo-Hiltula ja Ella Tanskanen

Havainnekuva Pakilantie 81 Pakilantien varrella on meneillään useampia rakentamishankkeita, joiden myötä Pakilantien maisema on vähitellen kokonaan muuttumassa . Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Pakilantien kehittämiselle periaatteet nelisen vuotta sitten ja sen jälkeen alueelle on tehty asemakaavanmuutoksia, joilla mahdollistetaan kerrostalorakentaminen Pakilantien varren tonteilla ja tehokkaampi rakentaminen myös niiden takana olevilla tonteilla. Helsingin uudessa yleiskaavassa Pakilantien varsi on osoitettu alueeksi, jolla rakentaminen voi olla ympäristöään tehokkaampaa. Kaupungin yleisenä tavoitteena on Pakilantien ympäristön kehittäminen yhteistyössä tonttien omistajien kanssa: Pakilantie halutaan saada Länsi-Pakilan eläväksi keskuskaduksi, jonka varrella on ympäristöä tiiviimpää rakentamista, palveluita ja asumista. Nyt meneillään olevien muutoshankkeiden tavoitteena on mahdollistaa tonttien tehokkaampi rakentaminen. Käytännössä tämä merkitsee 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista Pakilantien varteen. Helsingin voimassa oleva asemakaava mahdollistaa tällä hetkellä Pakilassa tontin rakentamisen pääsääntöisesti kertoimella 0,25 mikä tarkoittaa, että 1000 m2 tontille voidaan rakentaa 250 m2 kerrosalaa. Uudessa todennäköisesti keväällä 2019 lainvoimaiseksi tulevassa yleiskaavassa keskimääräinen rakennusoikeus nousee kertoimeen 0,4. Asemakaava on kuitenkin tonttikohtainen ja riippuu sijainnista. Tälläkin hetkellä esim. Pakilantien varren tonteilla on mahdollista huomattavasti tehokkaampi rakentaminen. Tontin omistaja voi hakea muutosta asemakaavaan. Kolme tonttia Pakilantien varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on hakenut asemakaavamuutosta: 1.     Pakilantie 59 sijaitsevaa tonttia suunnitellaan muutettavaksi osittain asuintontiksi, jolle tulisi täydennysrakentamista. Tontilla sijaitseva telemasto siirrettäsiin Lepolantien varteen. 2.     Osoitteisiin Pakilantie 81a ja Ripusuontie 59 suunnitellaan 3- ja 4-kerroksisia uudisrakennuksia. Tonteilla olevat rakennukset purettaisiin. Näitä suunnitelmia esiteltiin Paloheinän kirjastolla 31.10. järjestetyssä kaavapäivystyksessä. Nyt on meneillään kaavaluonnosvaihe, jonka aikana on mahdollista kommentoida suunnitelmia. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmista pyydetään esittämään viimeistään 16.11.2018. Tämän jälkeen kaavaehdotus viimeistellään ja siirtyy sen jälkeen päätösvaiheeseen eli ensin kaupunginhallitukselle ja lopuksi kaupunginvaltuustoon. Arvioitu rakentaminen voisi alkaa 2021. 3.     Samanaikaisesti on meneillään Kyläkunnantien ja Pakilantien itäpuolista risteystä koskeva muutoshanke, jonka tavoitteena on rakentaa osoitteeseen Kyläkunnantie 67 päivittäistavarakauppaa ja toimistotiloja. 3-kerroksinen toimitilarakennus sijoittuisi Kyläkunnantien ja Pakilantien risteyksen tontille sekä Helsingin kaupungin omistamalle suojaviheralueelle Kehä I:n varteen. Tämän hankkeen osalta kommentointiaika päättyy jo 7.11. Rakentaminen voisi käynnistyä 2020. Uudisrakennusten pohjakerroksiin suunnitellaan liiketiloja, mikä toisi toivottuja palveluita, mutta lisäisi liikennevirtoja rakennusten läheisyydessä olevilla Pakilantien poikkikaduilla. Muina asukkaiden huolina ovat uudisrakennusten etäisyydet tonttien rajoista sekä se, onko rakennuksiin tulossa omistus- vai vuokra-asuntoja. Suunnitelmiin voi tutustua tarkemmin verkkosivulla www.hel.fi/suunnitelmat . Lisäksi aineisto on nähtävissä info- ja näyttelytila Laiturin asiakaspalvelussa, osoitteessa Narinkka 2. Lisätietoja suunnitelmista voi antaa suunnittelija Juho Palviainen , puh. 09 310 37484, juho.palviainen@hel.fi. Pakilantien ilmeeseen vaikuttaa myös Pakilantien ja Välitalontien risteykseen ( Pakilantie 83 ) nouseva uudisrakentaminen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2018. Kyseisen tontin osalta tehokkuusluku on 1,0. Teksti: Erja Vuorio Kuva: Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo

Pakila-Seuran yhtenä säännöllisenä viestintäkanavana toimii Oulunkyläinen – Pohjoiset esikaupungit -paikallislehti, joka jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alueen postilaatikoihin, joissa ei ole mainoskieltoa. Valitettavasti jakelu ei aina toimi. Jakelun varmistamiseksi Suoramainonta tarvitsee palautetta jakelijoiden työskentelystä. Mitä useampi ilmoittaa jakeluhäiriöistä välittömästi ja katuosoitteen tarkkuudella Suoramainontaan, sitä paremmin he pystyvät varmistamaan jakelun toteutumisen. Jakeluhäiriöistä kannattaa ilmoittaa puh. 09 5615 6400 tai sähköpostitse jakeluvalvonta@suoramainonta.fi . Tuorein Oulunkyläinen ilmestyi keskiviikkona 17.10. Jos et saanut lehteä, voit noutaa lehden Paloheinän kirjastosta. Voit myös lukea sähköistä lehteä verkossa http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/oulunkylainen/5-18/Oulunk5_18.pdf ja seurata Oulunkyläistä Facebookissa.

Kekrijuhla on vakiinnuttamassa paikkansa Pakilan syksyn piristäjänä. Pakin talolla järjestetty Kekrijuhla 7.10. kokosi kauniissa syyssäässä Pakin taloon, aittaan ja pihapiriin reilut 150 vierasta. Toista kertaa järjestetty tilaisuus on jo nyt lunastanut paikkansa alueen asukkaiden syksyn piristäjänä ja yleisömäärä ja ruokamyynti kasvoivat viime vuotisesta. Tapahtuman pääjärjestäjän Pakila-Seuran tapahtumatoimikunnan puheenjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sanoo, että palaute vierailta oli hyvää ja myös kaikki järjestäjät olivat hänen mukaansa tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen. ”Eiköhän Kekrijuhlat pidetä ensikin vuonna”, hän sanoo. Pakila Seuran ja Pakilan Marttojen järjestämässä juhlassa olivat toimintaansa ja tuotteitaan esittelemässä myös Pakilan Seurakunnan kutomakerho, Pakilan Muskarit, Keskiaikaseura Hukka, Värjärikilta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perinnekilta ja Helsingin kaupungin edustajat, jotka kertoivat Pakila ”ykköshankkeen” eli Pakilanpuiston nykytilasta. Pakilan seurakunnan kutomakerho toi Pakin talolle myyntiin kauniita mattojaan. Kerho kutoo mattojaan Välitalontiellä omissa tiloissaan ja myy niitä yleisötapahtumassa pari kertaa vuodessa. Mattomyynnistä kertyneet varat menevät lahjoituksena hyväntekeväisyyteen Zimbabween ja Tansaniaan. Kutomakerholla on puheenjohtaja Aira Pihlaisen ja Majlis Parhankaan mukaan ikää jo 38 vuotta ja aktiivijäseniä 40. Paikalla on myös Värjärikilta ry. Se on puheenjohtajansa Tuija Timosen mukaan valtakunnallinen luonnonvärjäreiden yhdistys. Kilta kokoaa yhteen luonnonväreistä kiinnostuneita. Yhdistyksen jäseniä yhdistää kiinnostus luonnonväreihin: värjäystekniikoihin, värien historiaan ja ekologisuuteen. Värjäyspata porisi myös Pakin talon pihalla. Värjärikilta oli mukana jo pari vuotta sitten Pakila 600-juhlassa. Killalla on ollut yhteistyötä Pietarin värjäyskoulun kanssa ja se oli mukana myös Pietarin 350-vuotisjuhlissa. Kekrivieraille esiteltiin myös kaupungin Pakilanpuisto-hanketta eli uusien koulujen, päiväkotien ja liikuntatilojen rakentamista Pakilaan. Pakilan tulevaisuuden ykköshanke kiinnosti kovasti alueen asukkaita ja kaupungin asiantuntijat Reetta Amber ja Marjukka Haavisto saivat vastata moniin kiperiin kysymyksiin. Pakilan Muskarien Tuuli Paasalainen hauskutti pienimpiä kekrivieraita omalla hauskalla lastenohjelmallaan yhdessä Pakin talon vanhoista aitoista. Lapsia varten MLL oli tuonut paikalle Martta-auton ja perinneleikittäjät ohjasivat juhlan pienimpiä vanhoihin leikkiperinteisiin. Keskiaikaseura Hukka on jo tuttu yhteistyökumppani Pakilassa. Se osallistui muun muassa Pakila 600-juhlaan. Hukan puheenjohtajan Tuomo Oilan mukaan makkarat ja naurishaudukkaat menivät Kekrijuhlassa hyvin kaupaksi. ”Hukka järjestää ja osallistuu vuosittain kuuteen yleisötilaisuuteen”, hän sanoo. Pakilan Marttojen keittotaito tunnistetaan jo Pakilan ulkopuolellakin. Tämän vuoden Keksijuhlan lounas katosi nopeasti pöydiltä: karjalanpaisti, jauhelihakastike, salaatit, kurpitsakeitto, juuresruukku, sämpylät, kahvit ja pannukakut maistuivat kävijöille. Marttojen Tuula Nickberg-Kinnarinen ja Helena Mattilan mukaan ruokaa myytiin selvästi viime vuotista enemmän. Juho-poikansa kanssa syömään tullut Merituuli Lukkarikin kiitteli Marttojen keittotaitoja. ”Kyllä osaavat ja hyvältä maistuivat jauhelihakastike ja pannukakku kahvit”, hän sanoi.

Eikö olisi hienoa pystyä vaikuttamaan siihen, mihin kaupunki käyttää asuinalueellamme rahaa? Ehkä päiväkoti kaipaisi taidekasvatusta, liikennekasvatusta tai paikalliseen seniorikotiin lisäkäsiä ulkoiluttamaan vanhuksia? Ehkä alue kaipaisi uutta kaupunkifestivaalia tai kokoontumispaikkaa nuorille. Nyt näihin asioihin on mahdollista vaikuttaa Helsingissä, kun osallistuvan budjetoinnin malli saadaan toimimaan. Osallistuva budjetointi on uusi toimintamuoto Helsingissä. Se tarkoittaa, että osa kaupungin budjetista avataan alueellisesti jaettavaksi eli alueen asukkaat saavat itse päättää mihin rahaa käytetään. Ideoita jätetään verkkopalvelun omastadi.hel.fi kautta, ja niitä voi käydä keväällä äänestämässä. Seuraa ilmoittelua myös Pakila-Seuran Facebook-sivulla! Osallistuvaa budjetointia on testattu jo aiemmin nuorille suunnatussa Ruuti-toiminnassa, mutta nyt kohderyhmäksi aukeaa koko väestöpohja. Pakila-Seura järjestää yhdessä paikallisten toimijoiden sekä stadiluotsi Ella Tanskasen kanssa Pakin talolla (Etupellontie 2) torstaina 1.11.18 kello 17-19 tilaisuuden, johon kuka tahansa on tervetullut ideoimaan osallistuvan budjetoinnin ideoita. Tule verkostoitumaan, innostumaan ja mahdollistamaan alueelle hankkeita, joiden hintalappu voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita, ja lisätietoja voi kysyä Pakila-Seuran tapahtumavastaavalta Peppi Tervo-Hiltulalta mailitse tai Pakila-Seuran Facebook-ryhmän kautta. Teksti: Peppi Tervo-Hiltula

Helsingin kaupungin hanke Pakilan koulujen ja päiväkotien tilojen kehittämiseksi on pääsemässä täyteen vauhtiinsa hankkeen suunnittelijaryhmän valinnan myötä.   Suunnittelu koskee Pakilan ala- ja yläastetta, päiväkoteja Havukka ja Pakila sekä alueen liikunta-alueita. Tavoitteena on paras kokonaisuus koulujen ja päiväkotien toiminnan, kaupunkikuvan ja kokonaiskustannusten kannalta. Tilojen tulee tukea varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaista toimintaa ja huomioida myös harrastustoiminnan tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uudistettua tai uutta muunneltavaa ja monikäyttöistä tilaa. Parhaimmillaan tilojen korjaaminen ja rakentaminen voitaisiin aloittaa jo vuodenvaihteen 2020 tienoilla. Suunnittelijaryhmään kuuluvat arkkitehtitoimistot Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy, Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy sekä Ideastructura Oy. Tavoitteena on saada myös toteuttajat valittua marraskuussa. Hanke toteutetaan allianssina, mikä tarkoittaa, että kaupunki, suunnittelijaryhmä ja toteuttajaryhmä vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta ja jakavat hyödyt ja riskit. Alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden mielipiteitä kuultiin keväällä toteutetun verkkokyselyn avulla.   Pakila-Seuran puheenjohtaja Tapio Klemetti on luottavainen, että allianssimallilla rakentajien ja käyttäjien yhteistyöllä onnistutaan suunnittelemaan toimivat koulut ja päiväkodit. ”Hienoa, että lapsemme ja nuoremme saavat pian terveelliset ja riittävän isot koulu- ja päiväkotitilat” Klemetti iloitsee. Koulujen ja päiväkotien henkilökunnille, lapsille ja oppilaille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia mm. pedagogisen toimintasuunnitelman tekemiseksi 8.10., 25.10. ja 30.10. Osallistujille lähetetään näihin tilaisuuksiin erillinen kutsu. Kaikille avoin tilaisuus keskustella aiheesta on ensi sunnuntaina 7.10. Pakin talolla, jossa Pakila-Seura järjestää kekrijuhlan.  

Helsingin ensi vuoden talousarvion valmistelussa uhanalaiseksi joutuneen Pakilan nuorisotalon puolesta jätettiin keskiviikkona 26.syyskuuta vetoomus kaupunginvaltuustolle. Pakila-seuran, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pakilan yhdistyksen ja muskarin, Pakilan yläasteen ja ala-asteen koulujen vanhempainyhdistysten sekä Pakilan seurakunnan edustajat esittävät, että nuorisotalon toiminnan jatkuminen turvataan kaupungin budjetista päätettäessä. Vetoomus Pakilan nuorisotalon toiminnan jatkamiseksi Arvoisat kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet, käännymme puoleenne huolestuneena kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnalle esitetyistä tiedoista, jonka mukaan kaupungin talousarvioon ensi vuodelle esitettyjen määrärahojen riittämättömyys voi johtaa Pakilan nuorisotalon sulkemiseen. Vetoamme teihin nuorisotalon ja sen suojissa tapahtuvan nuorten ja lasten toiminnan turvaamiseksi budjetista päätettäessä. Nuorisotalo on alueen perheille tärkeä paikka . Se yhdistää perheitä laajalla alueella (Itä- ja Länsi-Pakila, Paloheinä ja Torpparinmäki) mahdollistamalla nuorisotyön ja lisäksi monia muita lapsia, nuoria sekä heidän perheitään palvelevia toimintoja. Silloin kun talossa ei ole nuorisotalotoimintaa, palvelee talo alueen muita yhteisöjä, kuten esimerkiksi alueen Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen järjestämää kerho- ja muskaritoimintaa. Nuorisotalon sulkeminen heikentäisi myös näiden vapaaehtoisvoimin toteutettujen toimintojen jatkoa. Talon tärkeydestä kertovat myös käyttäjäluvut: kun nuorisotalon kävijöiden määrään (600-650/kk) lisätään näiden yhteisöjen toiminnan koskettavat perheet, nousevat kuukausikäytättäjämäärät lähemmäs 2000 per kuukausi.  Korvaavia tiloja nyt nuorisotalolla tapahtuvan toiminnan järjestämiselle ei ole ja lähivuosien osalta tilanne vaikeutuu entisestään. Juuri käynnistetyn Pakilan palvelurakennukset -allianssihankkeen (ns. Pakilan puiston projekti) myötä yläasteen koulu ja ala-asteen koulu sekä kaksi alueen päiväkotia ovat seuraavien vuosien ajan rakennustyömaana. Samalla saatetaan purkaa myös Pakilan puiston alueella oleva NMKY:n kerhotila. Myös kirkon kerhotilat alueella ovat vähentyneet. Satoja nuoria ja lapsia koskettavan toiminnan siirtyminen väistötiloihin rakennushankkeen ajaksi on jo nyt haastavaa. Myöskään lähialueilta ei löydy tiloja alueen toiminnan kattamiselle; esimerkiksi naapurikaupunginosan Maunula-talo on jo täynnä toimintaa. Nuorisotalon sulkeminen sotii Helsingin kaupunkistrategiaa vastaan. Valtuuston päättämässä strategiassa Helsinki julistaa olevansa maailman toimivin kaupunki, joka on turvallinen, viihtyisä, sujuva, helppo ja välittävä. Strategiassa todetaan, että kaupungin perustehtävä on järjestää asukkailleen laadukkaita palveluja ja luoda edellytyksiä virikkeelliselle ja hauskalle elämälle. Siinä painotetaan myös jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa. Talon kustannukset ovat vähäiset. Pakilan nuorisotalon vuokrakulut ovat noin 35 000 euroa vuodessa. Se on vähäinen summa kaupungin huomattavan ylijäämäisessä budjetissa. Yhdenkin nuoren syrjäytyminen voi maksaa monin verroin enemmän. Pidämmekin kyseenalaisena ajatusta, että kaupunki voisi säästää jättämällä alueen nuoret ja lapsiperheet vaille harrastus- ja kokoontumistiloja. Yhden toimialan menojen karsiminen tällä tavalla johtaisi muiden menojen kasvuun, kun lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät, ehkäisevä toiminta vähenee ja yhteisöllisyyttä tukevat verkostot heikentyvät. Kun nuorisotalo aiottiin sulkea kaksi vuotta sitten, vetosivat alueella toimivien 32:n järjestön, koulujen vanhempainyhdistyksen ja seurakunnan edustajat sekä toista tuhatta nuorta ja alueen asukasta nuorisotalon toiminnan jatkamiseksi. Silloin kaupunginhallitus korjasi budjettiesitystä ja kirjasi sen perusteluihin tarpeen turvata nuorisotalon toiminnan jatkuminen. Esitämme, että Pakilan nuorisotalolle ja siellä tapahtuvalle nuorten ja lasten toiminnalle turvataan jatko nykyisissä tiloissa ainakin siihen asti, kunnes Pakilan koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja rakennushanke on toteutettu ja nuorisotalolle osoitettu uudet tilat. Helsingissä 26.9.2018 Pakila-seura ry                              Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Tapio Klemetti                                 Veli-Pekka Kantanen puheenjohtaja                                 puheenjohtaja MLL:n Pakilan yhdistys             MLL Pakilan muskari Anni Kettunen                              Tiina Kursula puheenjohtaja                              muskariope Pakilan yläasteen vanhempainyhdistys Mika Leivo                                   Satu Immonen puheenjohtaja                             Pakilan yläasteen koulun johtokunnan jäsen Pakilan ala-asteen vanhempainyhdistys Jyri Wesanko                                                                                                                                           puheenjohtaja                                                                                                                                                                Leo Norja kirkkoherra Pakilan seurakunta Kuvassa lähetystön puolesta vetoomuksen esittelee MLL:n Pakilan yhdistyksen puheenjohtaja Anni Kettunen . Lähetystöä tulivat tapaamaan valtuustoryhmien edustajat paria pienintä ryhmää lukuun ottamatta. Kuvaaja Kirsti Palonen.  

Itä-Pakilassa Toivolan lakkautetun lastenkodin tiloissa toimii pienryhmäkoti yksin maahan tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille.   Nämä nuoret tarvitsevat tukea mm. kielen oppimisessa ja suomalaisiin tapoihin tutustumisessa. Nuorten tukemiseksi Diakonissalaitos organisoi ja kouluttaa kummiperheitä. Kummiperheet ovat nuorille arvokas ja tärkeä tuki heidän pyrkiessään kasvamaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Yhdessä nuoren kanssa voi esim. ulkoilla, laittaa ruokaa, pelata tai olla vain. Kummiperheet ovat kokeneet toiminnan palkitsevana ja arkeen iloa tuovana toimintana. Mukana kummiperhetoiminnassa on jo yli 60 aktiivista perhettä, mutta Diakonissalaitos etsii nyt myös uusia kummiperheitä. Ryhtyisitkö sinä kummiksi turvapaikanhakijanuorille tai tiedätkö jonkun muun sopivan henkilön? Kummiperheille järjestetään seuraava valmennus tiistaina 2.10. klo 17-20 Diakonissalaitoksen tiloissa, Alppikatu 2. Osallistuminen valmennukseen ei vielä sido mihinkään, vaan voi myöhemmin päättää, lähteekö mukaan toimintaan. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu viimeistään perjantaina 28.9. lähettämällä sähköposti osoitteeseen kummiperhetoiminta@hdl.fi tai nettilomakkeen kautta sivulla www.hdl.fi/kummiperhe . Mikäli kiinnostuit, mutta et pääse mukaan valmennukseen, tiedoksesi, että Diakonissalaitos pyrkii tarvittaessa järjestämään myös yksilövalmennuksia/infoja.   Jos alueeltamme löytyy enemmänkin kiinnostuneita, Pakila-Seura on valmis tukemaan tätä hyvää asiaa tarjoamalla tilat paikallisen valmennuksen järjestämiseksi. Voit esittää toivomuksen paikallisesta kummiperhevalmennuksesta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen pakilaseura@gmail.com . Voit mielellään jakaa tätä viestiä eteenpäin!

Tervetuloa koko perheen voimin syömään hyvin ja nauttimaan kekriohjelmasta Pakin talon perinnemiljöössä!   Ruokalistalla on Pakilan Marttojen kekriherkkuja omakustannushintaan, mm. kurpitsakeittoa, karjalanpaistia, pannaria, kasvisvaihtoehtona juuresruukku. Lapsille oma menu. Koko menun ohella mahdollisuus ostaa vain pääruoka tai keitto. Mahdollisesti yli jäävä ruoka myydään mukaan otettavaksi (oma astia mukaan). Ohjelmassa makkaranpaistoa, kaikille avoin muskari, runonlausuntaa, Pakilan Pelimannit, Martta-auto. Kekri-isäntä juontaa.   Varaathan mukaan käteistä rahaa. Pakin talon osoite on Etupellontie 2.   

Kierrätysautoon voi tuoda maksutta puhdasta ja ehjää kodin pientavaraa: astioita, kirjoja, leluja, vaatteita, kenkiä, mattoja, pienelektroniikkaa, kaikenkuntoisia polkupyöriä. Huom. huonekaluja ei voida ottaa vastaan. Kierrätyskeskuksen keräysauto kiertää Pakilassa, Paloheinässä ja Torpparinmäessä tällä ja ensi viikolla: Keskiviikko 5.9. 20.00 – 20.30 Halkosuontie 88/Rohkatie, koulun pysäköintialue Torstai 6.9. 17.00 – 17.30 Fallintori, Ylä-Fallintie 58 17.40 – 18.10 Pakilantie/Kuusmiehentie, ulkoilualueen pysäköintipaikka 18.20 – 18.50 Pikkusuonkuja 2, urheilukentän pysäköintialue 19.00 – 19.30 Jakokunnantie/Lepolantie Maanantai 10.9. 19.50 – 20.20 Kansantie/Yhdyskunnantie, Helsingin eläinsuojeluyhdistys Lisätietoja: https://www.kierratyskeskus.fi/tavaran_lahjoittaminen/kiertavat_keraysautot/syksyn_kiertava_keraysauto

  Yksi Pakila-Seuran tehtävistä on nimetä Vuoden Pakilalaiseksi alueella asuva tai asunut henkilö, joka on aktiivisella toiminnallaan vaikuttanut Pakilan alueen kehitykseen tai muuten toiminut yhteistyön edistäjänä alueen toimijoiden kesken. Tänä vuonna Pakila-Seura on valinnut Vuoden Pakilalaiseksi musiikin maisteri, diplomilaulaja Hannele Soljander-Halmeen . Kunniakirja luovutettiin Soljander-Halmeelle Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen kylätapahtumassa Pakilan yläaseteen koululla 2.9.2018. Onnittelupuheessaan Pakila-Seuran puheenjohtaja Tapio Klemetti toi esiin Hannele Soljander-Halmeen monipuoliset ansiot alueen musiikillisten tapahtumien järjestäjänä ja esiintyjänä. Soljander-Halme on vuosien aikana organisoinut ja ohjannut ystävänpäivä- ja muita konsertteja, mm.   yli sadan Paloheinän ala-asteen oppilaan esittämän Mörköoopperan sekä Laulujen laulu-esityksen yhdessä alueen yhteisöjen kanssa. Osana Pakilan 600-vuotisjuhlia viime vuonna Soljander-Halme ideoi, tuotti ja juonsi suurkonsertin, jossa esiintyi useita alueeseen liittyviä taiteilijoita musiikin eri aloilta.  Hän on myös itse esiintynyt lukuisissa konserteissa ja tilaisuuksissa. Omassa kiitospuheenvuorossaan Hannele Soljander-Halme kertoi arvostavansa Pakila-Seuran huomionosoitusta, mutta olevansa hieman hämmentynyt palkinnon tuomasta valokeilasta, sillä hän tuntee olevansa omimmillaan hihat käärittyinä työn touhussa. Soljander-Halme korosti, ettei mitään saada aikaan yksin, vaan monipuolisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän jakoikin saamaansa kiitosta alueen muille tahoille, kuten Pakilan musiikkiopistolle, kouluille, Pakilan Voimistelijoille ja alueen Lions Clubeille. Alueen kehittämisen kannalta Soljander-Halme näkee keskeisenä eri toimijoiden tiiviin yhteistyön ja kannustaakin eri osapuolia tarttumaan siihen oman toimintansa sektorit rohkeasti ylittäen.  Hannele Soljander-Halme on asunut Paloheinässä vuodesta 1982 ja viihtyy alueella erinomaisesti. Hän arvostaa erityisesti metsiä, ulkoilumahdollisuuksia ja luonnon läheisyyttä. Päivätyönään Soljander-Halme on toiminut yläasteen ja lukion musiikinlehtorina Martinlaaksossa, myöhemmin vapaana taiteilijana tehden musiikkiteatteriesityksiä ja antaen piano- ja laulutunteja.  Hänen tärkeitä harrastuksiaan ovat ulkoilu ja villakoirien kasvatus. Ykkössijalla hänen elämässään on kuitenkin perhe: puoliso, kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Leijonatoiminnan hyväksi tehdystä työstä Soljander-Halmeelle on myönnetty arvostettu Melvin Jones   –jäsenyys. Kunniakirjan Hannele Soljander-Halmeelle ojensivat Pakila-Seuran puheenjohtaja Tapio Klemetti ja varapuheenjohtaja Esko Lukkari (kuvassa vasemmalla).  Onnittelukukat uusi Vuoden Pakilalainen sai taitelija Paul Envaldsin suunnittelemassa Pakila-Seuran nimikkomaljakossa. Vuoden Pakilalainen saa vuodeksi haltuunsa myös taiteilija Kaj Blomqvistin suunnitteleman pronssisen kiertopalkinnon, johon kaikkien Vuoden Pakilalaisen tittelin saaneiden nimet on kaiverrettu. Aikaisemmin Vuoden Pakilalaiseksi on valittu mm. muusikko Seppo Hovi , kirjailija Kari Hotakainen , Pakilan yläasteen rehtori Mauri Leppälä , Pakilan voimistelijoiden puheenjohtaja Kerttu Valve ja viime vuonna alueaktiivi Urpo Oksanen. Teksti ja kuvat: Erja Vuorio

Moni kulkija hieraisee silmiään Lepolantien länsipäässä Länsi-Pakilassa havaitessaan rapatun pientalon tontilla muhkeaa istuvaa härkää muistuttavan hahmon, joka kadun vierustalla näyttää vakaasti vahtivan pihapiiriä. Syvemmällä pihamaalla seisoo arvoituksellisesti hymyilevä merenneito ja koivujen välissä laskeutuu linnun poikasten luo ruokanyyttejä tuova keiju. Olemme taiteilija Alexander Reichsteinin kotipihalla. Joka vuosi joulun aikaan Reichstein rakentaa pihalle ohikulkijoiden iloksi myös Petteri Punakuonon reessä matkustavan joulupukin. – Ja tuo härkää muistuttava hahmo on oikeasti Minotaur: puoliksi härkä, puoliksi ihminen.  Kuvituksista installaatioihin Alexander Reichstein on syntynyt Moskovassa 1957. Hän on alun perin valmistunut kuvittajaksi ja graafiseksi suunnittelijaksi. Kuvitusten lisäksi Reichsteinin tuotantoon sisältyy veistoksia ja installaatioteoksia. Omien lasten myötä teoksia alkoi syntyä yhä enemmän lapsiyleisölle. Nykyisin tuotannon painopiste on kolmiulotteisessa tilataiteessa. Visuaalisen annin ohella teoksissa on monesti jokin toiminnallinen tai tekninen juju. Teokset haastavat katsojaa oivaltamaan ja osallistumaan. Työt ovat enimmäkseen suurikokoisia. Yksi ehkä parhaiten kotimaisen suuren yleisön mieleen jääneistä Alexander Reichsteinin töistä lienee Helsinki Luxissa 2016 esillä ollut ”He olivat täällä” –valoteos.   Tuolloin Sofiankadulla oli 12 Helsingin historiaan liittynyttä hahmoa. Teossarja on vuosien saatossa kasvanut ja hahmoja eri historiallisilta aikakausilta on jo 55. Hahmoja erilailla yhdistelemällä syntyy uusia teoksia. Valohahmot ovat olleet esillä eri puolilla Suomea ja mm. Ranskassa, Liettuassa, Puolassa ja tämän vuoden kesällä Jerusalemin valofestivaaleilla.   Syyskuuhun asti 1920- ja 30-lukujen kaivostyöläishahmoja on esillä Lohjan Tytyrin Elämyskaivoksessa. Kansainvälinen arvostettu ura Alexander Reichsteinin tuotanto on hämmästyttävän laaja, monipuolinen ja vaikuttava. Hänen teoksiaan on ollut ja on esillä eri puolilla maailmaa ja Suomea, osa pysyvästi. Taitelijan arvostuksesta kertovat toistuvat näyttelykutsut ja osallistumispyynnöt eri maailmankolkista. Reichstein matkustaakin paljon pystyttämässä näyttelyitään ja mm. rakentamassa lastenosastoja museoihin. Alexander Reichstenille on kotimaassa myönnetty mm. Finlandia-junior palkinto (1997), Topelius-mitali (1999) sekä Valtion lastenkulttuuripalkinto (2008). Vuonna 2016 Ruotsalaisen kirjallisuuden seura palkitsi Reichsteinin kuvituksesta lastenkirjaan ”När månen skrattade”. Yleisö tekee taiteen Alexander Reichsteinin tuotanto, joka ei ole esillä, on varastoituna ja uusiokäytettävissä yhdistelemällä elementtejä uudelleen. Näin kaikkea ei aina tarvitse tehdä alusta asti. Työtapa on myös ekologinen. Materiaaleina Reichstein käyttää mm. metallilankaa, pahvia ja kangasta. Katsojalle yllätyksenä tulee, että Reichsteinin kiveltä näyttävät patsaat ovatkin paperimassalla päällystettyä styroksia. Alexander Reichsteinille on tärkeää vuorovaikutus yleisön kanssa. Hän ei tee teoksiaan vain katsottavaksi, vaan kutsuu yleisönsä mukaan taiteeseen. Reichstenin mielestä teos ei ole valmis ennen kuin siihen on yhdistynyt katsojan panos: omalla mielikuvituksellaan katsoja ikään kuin viimeistelee teoksen. Erityisesti lapsille suunnatun taiteen osalta katsoja pääsee usein myös itse tekemään taidetta, liikuttelemaan elementtejä ja itse luomaan sitä kautta uutta. Reichstein toteuttaa myös taidekursseja ja –tapahtumia lapsille ja heidän vanhemmilleen.  Kun pyydän Reichsteinia nostamaan joitain erityisiä teoksia tuotannostaan, hän kieltäytyy kohteliaasti. ”Teokset ovat kuin lapsiani – ei isä voi nimetä yhtä lapsistaan muita rakkaammaksi”, sanoo Reichstein hymyillen. Työt ja koti saman katon alla Alexander Reichstein on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1990. Suomeen hänet toi alun perin kaksikielisyyteen perehtyneenä kielitutkijana työskentelevän vaimon lyhyeksi tarkoitettu projekti. Perhe asui ensin Maunulassa. Kun projekteja tuli lisää ja Suomessa asuminen alkoi näyttää pysyvältä, perhe lähti etsimään asumismuotoa, jonka yhteydessä olisi taiteilijan työtila. Näin perheenpään tarvitsisi olla vähemmän poissa töidensä vuoksi. Sopiva talo löytyi Lepolantieltä 2006. Katu oli Reichsteinille tuttu aikaisemmin yksityishenkilölle tehdystä tilaustyöstä : Lepolantie 75:n katolla komeilee Reichsteinin tekemä haikaranpesä. Reichstein hankki ensin Lepolantien talosta asunnon, ullakon ja toisen autotalleista, myöhemmin koko talo on pikkuhiljaa siirtynyt perheen omistukseen. Rohkeasti peremmälle! Alexander Reichstein kokee, että visuaalisen työn valintaan sisältyy eräänlainen velvollisuus näyttää töitään yleisölle. Hänelle on tärkeää kontakti taiteen ”käyttäjiin”. Hän toivottaakin ohikulkijat tervetulleiksi katsomaan pihan teoksia tarkemmin ja jopa kurkistamaan työtiloihin, jos sieltä pilkottaa valoa tai ovi on auki. ”Ei tarvitse epäröidä tai ujostella, tervetuloa vain rohkeasti peremmälle”, kutsuu Reichstein. Alexander Reichsteinin teoksia on tarkemmin esitelty hänen omilla sivuillaan: http://www.reichstein.name . Teksti: Erja Vuorio. Kirjoitus perustuu Alexander Reichsteinin haastatteluun 1.8.2018. Kuvat: Erja Vuorio ja Alexander Reichstein. Katso kuva Reichsteinin pihan merenneidosta www.instagram.com/pakilaseura.