Tunnetko henkilön tai yhteisön, joka on mielestäsi toiminut esimerkillisesti Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen tai Tuomarinkylän alueen asioiden edistämiseksi? Kenties olet kiinnittänyt huomioita jonkin henkilön, yhteisön tai yrityksen toimintaan alueemme hyväksi tai havainnut jokin yksittäisen merkittävän teon kotiseutumme asioiden edistämiseksi? Jos olet, anna se ilmi!   Pakila-Seura nimeää vuoden pakilalaiseksi alueella asuvan tai asuneen henkilön tai yhteisön, joka on aktiivisella tavalla vaikuttanut kotialueen kehitykseen, toiminut alueen asioiden edistäjänä tai yhteistyön edistäjänä. Pakila-Seura nimeää vuoden pakilalaisen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vuoden pakilalaisiksi on valittu mm. muusikko Seppo Hovi , kirjailija Kari Hotakainen , taitelija Paul Envalds , Pakilan Voimistelijoiden puheenjohtaja Kerttu Valve ja viime vuonna erityisesti alueen musiikillisten tapahtumien järjestäjänä kunnostautunut Hannele Soljander-Halme . Vuoden pakilalaisesta päättää Pakila-Seuran hallitus. Ehdotuksia voivat tehdä niin yhdistykset, yritykset kuin yksityishenkilötkin. Kirjalliset vapaamuotoiset Pakila-Seuran hallitukselle osoitetut ehdotukset (ketä ehdotetaan ja millä perusteella) voi lähettää sähköpostitse osoitteella pakilaseura@gmail.com.   Ehdotukset tulee tehdä viimeistään 15.8.2019. Vuoden pakilalainen 2019 julkistetaan Pakilan kylätapahtumassa 8.9. Valitulle luovutetaan kiertopalkinto, pronssimalja, joka on ollut Pakila-Seuran hallussa vuodesta 1987. Lisäksi vuoden pakilalainen saa kunniakirjan ja muistoesineen. Palkintoja paljon tärkeämpää on kuitenkin myönteinen huomion kiinnittäminen asuinalueemme asioiden edistämiseen.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 2.4.2019 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi asemakaavan muutosehdotuksen, joka koskee Pakilantien ja Kyläkunnantien risteykseen suunniteltua rakentamista. Suunnitteilla oli massiivinen 4700 neliömetrin rakennushanke, joka olisi sisältänyt liiketilat pysäköintihallille, päivittäistavarakaupalle, kuntosalille ja toimistotiloille. Päätös on tervetullut voitto alueen asukasaktiiveille, joiden sinnikäs toiminta myötävaikutti oleellisesti asian saamaan käänteeseen. Uusi suunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen mukaan valmistella radikaalisti alkuperäistä pienempänä, rakentamisen liikennehaitat minimoiden ja suojeltujen rintamiestalojen takatontit suojaviheralueina säästäen. Suunnittelualueen pienennys tarkoittaa sitä, että mahdollisen uudisrakennuksen yhden kerroksen pinta-ala voi olla enintään noin 700 m 2 . Viereisen Pakilan S-marketin pinta-ala on yli 2000 m 2 , joten on epätodennäköistä, että kulmatontille tulisi päivittäistavarakauppaa. Alkuperäinen suunnitelma olisi tarkoittanut järkälemäisen uudisrakennuksen levittäytymistä Pakilantien, Kyläkunnantien ja Kehä I:n rajaamalle tontille siten, että myös Kyläkunnantien varren suojeltujen rintamamiestalojen takatontit olisivat jääneet rakennuksen alle. Hanke olisi lisännyt merkittävästi liikennehaittoja, pirstonut alueen vihersormen ja vahingoittanut rintamamiestaloalueen yhtenäistä ilmettä. Rakennussuunnitelma synnytti alueen asukkaissa laajaa keskustelua ja nostatti voimakasta vastarintaa. Suunnitelman koettiin olevan vahvasti ristiriidassa Helsingin keväällä 2018 vahvistaman viheraluemääritelmän kanssa, jossa todettiin Kehä I:n molemmin puolin sijaitsevien viheralueiden muodostavan tärkeän, useita ekosysteemipalveluja tarjoavan suojavihervyöhykkeen, joka tulisi säilyttää monipuolisena, viihtyisänä, kerroksellisena lähimetsänä, jossa on maisemallista vaihtelevuutta . Suunnitelmassa merkittävää huolta aiheutti myös uudisrakennuksen käyttötarkoituksen myötä lisääntyvät liikenteen vaara- ja ruuhkatilanteet, sillä jo nykyisellään S-marketin liikenne puuroutaa risteystä ruuhka-aikoina runsaasti. Myös suunnitellun rakennuksen käyttötarkoitus sinällään herätti ihmetystä. Pakilassa ja lähialueilla on paljon ruokamarketeja, joten uuden suuren K-ruokamarketin rakentamiselle on vaikea nähdä todellista tarvetta. Asemakaavalla suojelluilla rintamamiestaloilla on asukkaiden vahva tuki. Talot koetaan kuuluvaksi oleellisena osana Pakilan alueen historiaan, jota alueella halutaan vaalia. Suunnitelman palauttaminen uudelleen valmisteluun on osoitus asukasaktiivisuuden vaikuttavuudesta ja rohkaiseva esimerkki kansalaistoiminnan mahdollisuuksista oman asuinympäristönsä suhteen. Hanketta vastustavat asukkaat ilmaisivat mielipiteitään eri kanavissa, olivat yhteydessä viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin, argumentoivat ja jakoivat aktiivisesti tietoa asiasta aivan viime hetkiin asti ennen kaupunkiympäristöautakunnan päättävää kokousta. Keskeinen hahmo asukasaktiivisuuden koordinoimisessa oli Tuomas Tuomi-Nikula , jonka mukaan oli hienoa huomata, että poliitikot olivat valmiita muuttamaan mielipidettään, kun hankkeen epäkohdat nostettiin esiin. Asukkaiden ei hänen mukaansa kannata tyytyä kaupungin vuorovaikutussuunnitelmaan, sillä virkamiehet esittävät hankkeen poliitikoille haluamassaan valossa. Hän kannustaakin ihmisiä olemaan suoraan yhteydessä päättäjiin. ”Tämä oli hieno taistelu, jossa oli vahvasti tukena koko naapurusto!”, kiittelee Tuomi-Nikula. Teksti ja kuva: Erja Vuorio  

Yksi kotiseututoiminnan tehtävistä on alueen historian ja kulttuuriperinnön vaaliminen, näin myös kaupunginosayhdistyksissä. Pakila-Seura käynnistää yhteistyössä Paloheinän kirjaston kanssa vanhojen valokuvien keräyksen toimialueeltamme eli Pakilasta, Paloheinästä, Torpparinmäestä ja Tuomarinkylästä.   Jos arkistoistasi löytyy kuvia alueen rakennuksista, tapahtumista tai ihmisistä ennen vuotta 1985, jaa niitä yhteiseksi iloksi ja hyödyksi! Valokuvia kerätään syyskuuhun asti ja niistä järjestetään näyttely uudistetussa Paloheinän kirjastossa. Näyttelyn ajankohta selviää myöhemmin syksyllä ja siitä tiedotetaan Pakila-Seuran ja Paloheinän kirjastojen nettisivuilla ja Facebookissa. Pakila-Seurassa keräyksen koordinaattorina toimii Mervi Mattila. Hän on tavattavissa Paloheinän kirjastossa ti 28.5. klo 16-19, ke 5.6. klo 12-15 ja ti 11.6. klo 16-19. Jos kuvat ovat sähköisessä muodossa, voit lähettää ne osoitteella paloheinan_kirjasto@hel.fi. Liitä mukaan yhteystietosi, mahdollisimman tarkat tiedot kuvan kohteesta ja lupa käyttää kuvia näyttelyssä. Kaikkiin asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaa Mervi Mattila, puh. 045 236 5956. Kiitos etukäteen arvokkaasta avustasi!

Pakila-Seuran hallitus jalkautuu lähiviikkoina Pakilaan ja Paloheinään jakamaan asukkaiden postilaatikkoihin infoa seurasta. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä tulemaan mukaan seuran toimintaan. Pakila-Seura jakaa reilut 1 500 tietopakettia alueella. Kaupunginosavaikuttaminen on nousussa eri puolilla Helsinkiä ja myös Pakilan ja Paloheinän asukkaiden toivotaan lähtevän paikallistyöhön mukaan. Pakila-Seura piti 25.4. kevätkokouksensa Pakin talolla. Kokouksessa oli parisenkymmentä osanottajaa, jotka saivat ihailla Pakin talon uuden lakkalattian komeutta. Puheenjohtaja Raimo Rahkonen kertasi kokouksen avauspuheessaan seuran viime vuoden toiminnan kohokohtia: Pakilan kylätapahtuma kokosi viime vuonna reilut tuhat osanottajaa ja tapahtumassa julkistettiin Vuoden pakilalaisen valinta. Itä-Pakila päivä keräsi noin 700 kävijää. Lisäksi seura oli mukana järjestäjänä monissa asumiseen ja rakentamiseen liittyneissä tilaisuuksissa. Seura oli myös aktiivisti mukana vaikuttamassa alueen kaavoitukseen ja uudisrakentamiseen liittyneisiin hankkeisiin. Kevätkokouksessa puhetta johti Jouko Jauhiainen . Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2018 tilinpäätös ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Kokouksen päätteeksi kaupunginvaltuutettu ja Pakila-Seuran ex-puheenjohtaja Tapio Klemetti kertoi Pakilanpuiston koulu- ja päiväkotihankkeen viime vaiheista, uuden yleiskaavan vaikutuksesta alueen rakentamiseen ja asukkaiden vastustukseen törmänneestä Pakilantien liikerakennushankkeesta. Alustus herätti vilkkaan keskustelun. Teksti ja kuva: Esko Lukkari

Pakila-Seura ry on lähes 60 vuotta ollut merkittävä toimija alueen asioiden edistämisessä. Toimimme asuinympäristön palveluiden kehittämiseksi ja turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi. Teemme yhteistyötä asukkaiden, viranomaisten ja paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. Osallistumme aluetta koskevaan suunnitteluun ja vaikuttamme päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja esityksiä ja antamalla lausuntoja, viestimme alueen asioista ja järjestämme tapahtumia ja asukastilaisuuksia. Haluamme vaalia yhteisöllisyyttä ja paikallista kulttuuria sekä lisätä alueen tunnettuutta. Toimialueemme kattaa Länsi- ja Itä-Pakilan lisäksi Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän. Kaupunginosayhdistyksen toiminta on sitä vaikuttavampaa, mitä laajemmin toiminnassa on mukana alueen asukkaita. Jos et ole vielä Pakila-Seuran jäsen, olet lämpimästi tervetullut liittymään jäseneksi!   Pakila-Seuran jäsenyys tarjoaa kanavan vaikuttamiseen ja varmistaa tiedonsaannin alueen ajankohtaisista asioista. Jäsenyys oikeuttaa myös merkittäviin jäsenetuihin . Jäsenmaksumme on vain 15 e/v. Jäseneksi liittyminen käy helposti  täyttämällä liittymislomake . Uudet jäsenyydet vahvistetaan hakemuksen jättöä seuraavassa Pakila-Seuran hallituksen kokouksessa.    

Kaupunki palauttaa poistetun viitan Yhdyskunnantien ja Etupellontien risteykseen. Pakilan historiallinen kotiseututalo Pakin talo saa tieviittaansa takaisin. Viitta poistettiin jostain syystä Itä-Pakilan Yhdyskunnantien ja Etupellontien risteyksestä joskus vuoden 2007 paikkeilla. Pakila-Seura on vaatinut Pakin talolle ja talon yhteydessä oleville historiallisille aitoilla osoittavan viitan palauttamista. Nyt Helsingin kaupunki kertoo päätöksessään viitan palauttamisesta. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan liikenneinsinööri Kari Tenkanen sanoo, että vuonna 2007 hyväksytyssä kaupungin alueellisessa liikenteen ohjaussuunnitelmassa kyseistä merkkiä on esitetty. - Pakin talon osoiteviitasta on siis tehty päätös, ja viitta palautetaan suunnitelman mukaiseen paikkaan. Kaupunki hoitaa asian, hän lupaa. Pakila-Seura on vaatinut viittaa, koska Pakin talo aittoineen on hankalasti löydettävässä paikassa Etupellontiellä asutuksen ja koulurakennusten takana. Varsinkin ulkopaikkakuntalaisten on vaikea löytää kulttuurikohdetta ja edes kaikki alueen asukkaatkaan eivät tiedä talokokonaisuuden olemassaolosta. Pakila-Seuran puheenjohtaja Raimo Rahkonen on tyytyväinen kaupungin päätökseen. - Se osoittaa, että Helsinki arvostaa historiaansa ja sen agraarikauden ainutlaatuista 1700-luvun muistomerkkiä. Pisteet kaupungille, hän sanoo. Helsingin toiseksi vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan seisova talo, Pakin talo, on ahkerassa juhla- ja tapahtumakäytössä. Talossa järjestetään vuosittain parisataa erilaista tilaisuutta. Talon arvokkaine piha-aitoineen omistaa Helsingin kaupunki, mutta Pakila-Seura hoitaa taloa ja pyörittää siinä vuokraustoimintaa. Pakila-Seura on varustanut ja kunnostanut taloa vuosien mittaan. Teksti ja kuva: Esko Lukkari

Pienhiukkasten määrää seurataan Pirkkolan ilmanlaatuasemalla, Pakilan ja Paloheinän pihoille sijoitettavalla 6-10 sensoriasemalla ja sadalla kannettavalla sensorilla. Polta Puuta Puhtaammin -teemailta kokosi kuutisenkymmentä osanottajaa Pakilan yläasteen auditorioon 14.3. Teemailta synnytti vilkkaan yleisökeskustelun. Pakila-Seuran, Pakilan Kiinteistönomistajien yhdistyksen, TTS Työtehoseuran ja HSY:n järjestämä asukastilaisuus oli samalla Uudenmaan Kuivaa asiaa -hankkeen Pakilan alueen avajaistilaisuus. ─ Pakila on Uudenmaan pilottialue T TS Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä hankkeessa, jossa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon, sanoo TTS Työtehoseuran projektipäällikkö Minna Kuusela . Tulisydän Oy:n toimitusjohtaja Iiro Sahramaa kertoi, että Saksassa kiristetään vuodesta 2025 lähtien pienhiukkaisten ja PAH-yhdisteiden päästörajoja ja se nostaa tulisijojen hintoja huomattavasti. Oikealla TTS:n projektipäällikkö Minna Kuusela. Pakilassa aiotaan järjestää kaksi muutakin puunpolttamiseen liittyvää työpajatilaisuutta. Työpajoissa demotaan oikeaa puunpolttamista ja -hankintaa ja tutustaan alan yrityksiin. Kuivaa asiaa -hanketta täydentää toinen puunpolttamiseen liittyvä projekti. Se on nimeltään Hope. Siinä seurataan polttamisen vaikutuksia Pakilassa ja lähialueella sensoritekniikan avulla. Osana Hope-projektia Pirkkolaan on sijoitettu erityinen ilmanlaatuasema, joka mittaa alueen ilmanlaatua ja pienhiukkasten määrän kehitystä. Lisäksi puunpolton vaikutusten seurantaan valjastetaan 6-10 pienempää sensoria eri puolille Pakilaa ja Paloheinää muuan muassa kotipihoille. ─ Pyydämme asukkailta vinkkejä sopivista sensorien sijoituspaikoista, sanoo HSY:n yksikönpäällikkö Maria Myllynen . Myllysen mukaan kolmas mittaustapa on Forum Virumin ideoima sata pientä kannettavaa sensoria, joiden käyttäjiksi haetaan alueelta vapaehtoisia. Sensoreilla tehdään parin päivän pituisia lyhytkestoisia mittauksia alueelle tutkimustiedon keräämiseksi. Kuivaa asiaa-hanke jatkuu vuoden 2020 aikana. Silloin järjestetään lisää asukasiltoja, työpajoja ja pidetään hankkeen päätöstilaisuus. EU rahoittaa osin projektia EAKR:n eli EU:n aluekehittämisrahaston kautta. Puunpoltto kasvussa Puunpolttaminen pientaloissa on lisääntynyt 2000-luvun aikana 50 prosentilla, koska liki kaikissa uusissa taloissa on tulisija. Puunpoltosta syntyy pienhiukkaisia ja sekä jopa syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Siksi ihmisille halutaan antaa tietoa oikeasta tavasta polttaa puuta. ─ Puunpolttamista omakotaloissa ja saunoissa ei olla kieltämässä. Siksi näitä selvityksiä ja seurantatutkimuksia ei tehdä, Myllynen korostaa. Tutkimusten mukaan Helsingissä haitallisista pienhiukkasista 26 prosenttia syntyy kuitenkin puunpoltosta takoissa ja saunojen tulipesissä. Autoilun osuus on 20, katupölyn 20, energiateollisuuden 27 ja teollisuuden 3 prosenttia. Huono puunpoltto voi moninkertaistaa pienhiukkasten määrän. TTS:n asiantuntija Henna Hurttala jakoi tilaisuudessa vinkkejä oikeaan puunpolttamiseen. Puun on oltava kuivaa, mieluummin sekapuuta kuin pelkää koivua, puut on sytytettävä ylhäältä, arina ja tulija on pidettävä puhtaana eli tuhkaa pitää poistaa säännöllisesti. Nyrkkisääntö puunhankinnassa on: kaada kevättalvella, pilko ennen pääsiäistä, suojaa ennen juhannusta ja normaalikesän puuta voi jo sitten syksyllä polttaakin. Teksti ja kuva: Esko Lukkari

Pakilassa on hartaasti odotettu Kehä I:n varressa sijaitsevan Teboilin aukeamista pitkän remontin jälkeen. Ensi tiistaina 12.3. odotus palkitaan ja ovet avataan.   Asema aukeaa täysin uudenlaisena. Kaikki tilat on remontoitu ja mittarikenttä kokonaan uusittu. Myös autohuoltamo avataan modernisoiduissa tiloissa. Aseman palveluvalikoima tulee sisältämään mm. Matkahuollon ja Paku ovelle -palvelut. Erityisen suuri muutos on odotettavissa ravintolapuolella, jossa uudet yrittäjät lupaavat mullistaa ajatuksen huoltamoruoasta. Yrittäjäpariskunta, Antti ja Ellen Hinttala , ovat ravintola-alan ammattilaisia, joilla on huikeita skenaarioita ja kunnianhimoisia suunnitelmia tehdä Pakilan Teboilista kokonaan uuden ajan palveluasema. Ateriatarjontaa kehitetään mm. teemoittamalla - pienenä yksityiskohtana paljastettakoon tulossa oleva ribsiperjantai. Hinttalat haluavat rakentaa yhteistyösuhteita alueella ja ottavat mielellään vastaan asiakkaiden ideoita. Antti Hinttala on alun perin kotoisin Pakilasta. Teboilin viralliset avajaiset järjestetään hieman myöhemmin, kun toiminta on saatu rullaamaan. Teksti: Erja Vuorio Kuva: Ellen Hinttala  

Raide-Jokeriin valmistautuminen siirtää maaliskuun alussa bussin 63 ja useita muita Maunulan läpi ajavia linjoja poikkeusreiteille pitkäksi aikaa. Pirjontie katkeaa kokonaan läpiajoliikenteeltä Pakilantien ja Pirkkolantien välilsellä osuudella. Alueella tehdään johtosiirtoja kesään 2020 asti. Työt voivat jatkua tämänkin jälkeen, jos Helsingin ja Espoon valtuustot hyväksyvät Raide-Jokerin lopullisen kustannusarvion ja pikaraitiotien rakentaminen alkaa suunnitellusti kesällä 2019. Linja 63 siirtyy kulkemaan Laajasuontien ja Vesakkotien välisen osuuden Metsäläntien ja Männikkötien kautta. Nuijamiestentien pohjoisen osan ja Pirkkolan reittiosuus jää ajamatta. Järjestelyllä halutaan turvata joukkoliikenteen sujuvuus Metsäpurontien kuormitetulla tieosuudella Maunulassa. Reitiltä poistuu useita pysäkkejä: Metsäläntie, Santavuorentie, Hämeenlinnanväylä, Pirkkolan urheilupuisto, Pirkkola, Metsäpuronkuja. Linjamuutokset koskevat linjan 63 lisäksi linjoja 51, 52, 550 ja 552 . Linjat 52, 550 ja 552 ajavat Pakilantieltä Pirkkolantielle Metsäpurontien kautta. Linja 51 taas siirtyy ajamaan suoraan Metsäläntietä ja kiertää kokonaan Pirkkolan ja Maunulan. Linjojen uudet reitit voi tarkistaa HSL:n Reittioppaasta . Pirjontiellä tehtävistä johtosiirroista lisätietoa osoitteessa hel.fi/johtosiirrot .

Pakila-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.11.2018 valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Raimo Rahkosen . Raimo Rahkonen on Pakila-Seuran toimialueella monessa mukana ollut kotiseutuaktiivi, joka on pitkään vaikuttanut erityisesti Lions Club –toiminnassa. Varsinaisen työuransa Rahkonen teki Puolustusministeriön kiinteistöosastolla, mutta jo vuonna 1989 hän aloitti päivätyönsä ohella sivutoimisena isännöitsijänä ja yrittäjänä. Isännöintiä Rahkonen jatkaa edelleen, vaikka onkin tavoitteellisesti vähitellen vähentänyt työntekoa.     Pakila on ollut Raimo Rahkosen kotikaupunginosa vuodesta 1973. Vaikka hän aikanaan päätyi asumaan Pakilaan sattumalta, kiintymys luonnonläheiseen ja rauhalliseen alueeseen muodostui pian vahvaksi. Vapaaehtoistyön ohella Rahkonen harrastaa omakotiasumiseen liittyvää puuhailua ja voimailua omassa kotikuntosalissaan. Pakila-Seuran toimintaan Rahkonen tuli aluksi toiminnantarkastajan roolissa. Hänet valittiin hallituksen jäseneksi vuonna 2015, mistä alkaen hän on myös toiminut yhdistyksen taloudenhoitajana. Rahkonen näkee Pakila-Seuran tärkeänä vaikuttajana alueen asioiden edistämisessä. Uusi puheenjohtaja haluaa vaalia yhdistyksen roolia erityisesti yhteistyön rakentajana alueen eri toimijoiden välillä. Toimintansa ohjaaviksi perusarvoiksi Raimo Rahkonen nimeää oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden. Hän antaa arvoa ahkeralle työnteolle ja on valmis panemaan myös itsensä peliin yhteisten päämäärien eteen. Raimo Rahkonen tunnetaan henkilönä, jolla on taito kuunnella ja arvostaa erilaisia näkemyksiä. Hänelle ominaista on viedä sinnikkäästi loppuun aloitetut hankkeet. Näistä kaikista ominaisuuksista on varmasti hyötyä Pakila-Seuran puheenjohtajan tehtävässä. Pakila-Seura on tunnistanut vuoden 2019 päätavoitteeksi jäsenkentän kasvattamisen ja jäsenten aktiivisemman toimintaan mukaan saamisen. Tätä uusi puheenjohtaja pitää keskeisenä yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tavoite palvelee myös seuran tehtävää yhteisöllisyyden lisääjänä ja vahvistajana. Alkavan puheenjohtajakautensa tärkeäksi teemaksi Rahkonen nimeää myös vaikuttamisen siihen, että asukkaiden ääni saadaan kuulumaan aluetta koskevissa kaava- ja rakentamisasioissa, erityisesti koulu-, päiväkoti- ja harrastustilojen rakentamisessa Pakilanpuistoon.       Pakila-Seuran oman toiminnan kehittämiseen liittyen Raimo Rahkonen nostaa kaksi asiaa: yhdistyksen viestinnän ja Pakin talon hyvän hoidon. Monikanavaisella ajantasaisella viestinnällä jaetaan tietoa alueen tärkeistä asioista asukkaille ja päättäjille. Viestintä toimii myös yhteisöllisyyden lisääjänä. Helsingin kaupungin omistama Pakin talo on arvokas historiallinen rakennus, jonka tiloja Pakila-Seura ylläpitää ja vuokraa. Vuokratulot ovat seuralle merkittävä tulonlähde. --- Teksti: Erja Vuorio.  Kirjoitus perustuu Raimo Rahkosen haastatteluun 27.12.2018. Kuva: Raimo Rahkosen kotiarkisto

Paloheinän kirjastossa tapahtui vahdinvaihto syyskuussa, kun kirjaston pitkäaikainen johtaja Anne Dikert jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittu Sari Jovero aloitti työnsä. Paloheinän kirjaston lisäksi Joveron vastuualueeseen kuuluu Maunulan kirjasto. Jovero otti uuden pestinsä vastaan mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä ensi vuodelle Helsingin kaupungin budjetissa on vihdoin kauan odotettua määrärahaa Paloheinän kirjaston tilojen ajanmukaistamiseen. Paloheinän kirjastossa käy mukavasti asiakkaita. Vuonna 2017 kävijöitä oli reilu 100 000. Paloheinän kirjastossa lasten ja nuorten kirjojen osuus on miltei 40 %, mikä kertoo erityispanostuksesta kasvuikäisiin ja perheisiin.   Paloheinän kirjasto on avattu 1988 ja kirjaston tilat ovat pääosin alkuperäisessä asussa. Tilojen kehittämisen ytimessä on asiakaslähtöisyys, ja kirjaston käyttäjät onkin tarkoitus ottaa mukaan uudistusten suunnitteluun alusta asti. Sari Jovero tuli Paloheinän ja Maunulan kirjastojen johtajaksi Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös mm. informaatikkona ja kirjastonhoitajana Helsingissä ja Kirkkonummella. Paloheinä on hyvin toimiva kirjasto, jossa radikaaleihin muutoksiin ei Joveron mukaan ole tarvetta. Jovero näkee lähikirjaston merkityksen erittäin tärkeänä. Paloheinässä Jovero haluaakin vaalia perhekirjaston asemaa. Hänen visionaan on kehittää Paloheinän kirjastosta vielä nykyistä enemmän asukkaiden kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuudet päästä tiedon ja kulttuurin äärelle ja rauhaa lukemiselle. Hän toivoo, että erityisesti koululaiset kokisivat kirjaston paikkana, johon kaikki ovat tervetulleita. Tärkeänä hän pitää myös kirjaston tukiroolia digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Sari Joverosta välittyy kuva kirjastoalan ammattilaisena, joka tekee työtään suurella sydämellä ja kokee lukemisen edistämisen kutsumustehtäväkseen.   Voidakseen ottaa asiakkaiden toiveet huomioon Paloheinän kirjastonpalveluita kehittäessään Jovero toivoo tiivistä vuorovaikutusta kirjaston käyttäjien ja alueen yhteisöjen kanssa. Hän aikookin mahdollisuuksien mukaan osallistua asiakastyöhön palvelutiskillä.  – Koen yhteyden asiakkaisiin onnistuneen kehittämisen edellytykseksi ja toivon, että minua tullaan moikkaamaan rohkeasti, nykäistään hihasta ja kerrotaan toiveita ja villejäkin ideoita, kannustaa Sari Jovero. Tietokulma Helsingin kirjastotoimi uudistuu organisatorisesti uuden joulukuussa avattavan keskuskirjasto Oodin myötä. Kirjastojen hankinta ja logistiikka muuttuvat merkittävästi. Nykyisten paikallisten kokoelmien sijaan Helsingin kaupungin kirjastolle tulee yksi yhteinen ns. kelluva kokoelma, jota voidaan joustavasi liikutella eri kirjastoihin kysynnän mukaan. Kirjaston käyttäjille muutokset näkyvät kuitenkin lähinnä parempana palveluna. Lähikirjastojen asema säilyy. Paloheinän kirjasto kuuluu Helsingin kaupungin keskiseen kirjastoalueeseen yhdessä Kallion, Vallilan, Oulunkylän, Arabian ja Käpylän kirjastojen kanssa. Kirjastot suunnittelevat yhdessä toimintaa ja voivat hyödyntää resursseja esim. tapahtumien järjestämisessä ja tarvittaessa myös liikutella henkilöstöresursseja. Paloheinän kirjastossa on n. 40 000 aineistoyksikön kokoelma. Kirjastossa työskentelee vakituisesti 5 kirjastoammattilaista. Teksti ja kuva: Erja Vuorio

Kaupunginhallitus päätti 29.10. esityksestään kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 14.11. Ennen kaupunginhallituksen päätöstä kaupunginhallituspuolueet neuvottelivat pormestarin talousarvioesityksestä. Puolueiden välisissä neuvotteluissa pormestarin talousarvioesitykseen lisättiin yhteensä 22 miljoonaa, josta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 3 miljoonaa. Kaupun ginhallituspuolueiden neuvotteluissa päätettiin poistaa talousarvioesityksestä maininta Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamisesta tai siitä luopumisesta. Nyt kun kaupunginhallituspuolueiden neuvottelutulos on päätetty kaupunginhallituksessa, voidaan todeta, että uhka Pakilan nuorisotalon lopettamisesta on poistumassa. Tärkeitä asioita kannattaa pitää esillä. Eri toimijoiden yhteinen vetoomus Pakilan nuorisotalon puolesta oli hyvä ja toi nuorisotalon tilanteen päättäjien tietoon laajasti. Sen jälkeen ainakin minun oli helppo esittää oman valtuustoryhmäni budjettineuvottelijoille painokas toive Pakilan nuorisotalon toiminnan supistamis- ja lopettamiskirjauksen poistamiseksi kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Lopullisesti Pakilan nuorisotalon jatkosta päättää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 18.12., kun se hyväksyy kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tulosbudjetin vuodelle 2019. Saamieni tietojen mukaan toimialan budjettiesityksessä ei esitetä Pakilan nuorisotalosta luopumista. Jatkossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tutkitaan mahdollisuutta saada nuorisotyölle tilat suunnitteilla olevasta uudesta Pakilan yläasteen koulusta. Sen sijaan Pakilan nuorisotalolla kokoontuvat perhekerhot ja muskarit nähdään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla asukastaloille kuuluvaksi toiminnaksi, josta ja jonka rahoituksesta toimiala toivoo päätettävän koko kaupungin tasolla. Tapio Klemetti

Lähes parikymmentä alueemme asukasta kokoontui torstai-iltana 1.11.18 pohtimaan Stadiluotsi Ella Tanskasen johdolla Osallistuvan budjetoinnin hankeideoita Pakin talolle. Eri-ikäisistä ja eri taustoista koostunut joukko pelasi OmaStadi-peliä, jonka kautta löydettiin yhteisiä teemoja, joiden ympärille rakennettiin kaupunkia kehittäviä ideoita. Alueemme ideoinnissa keskiöön nousivat yhteisöllisyyden ja yhteisten tilojen tarve. Koko alueen “olohuoneelle” jossa olisi mahdollisuus viettää aikaa ja liikkua, löytyi jokaisesta peliporukasta toiveita. Tämän lisäksi esimerkiksi alueen bussilinjoihin, liikuntamahdollisuuksiin sekä julkisiin kierrätyspisteisiin kiinnitettiin huomiota. “Haluamme poistaa alueelta yksinäisyyttä ja mahdollistaa nuorille paikkoja” summasi tilaisuudessa mukana ollut Pakila-Seuran väistyvä puheenjohtaja Tapio Klemetti.   Ehdotuksia voi jättää 15.11.- 9.12.2018 OmaStadi.hel.fi –verkkosivulla. Ehdotuksista äänestetään keväällä 2019. Tätä ennen ideat ehditään arvioida toteuttavien asiantuntijatahojen toimesta. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää, ja äänestys tapahtuu verkon lisäksi esimerkiksi osassa kouluja sekä kirjastoissa. Marttojen kahvituksen ja herkullisten tarjoomusten äärellä keskustelu soljui vielä virallisen osuudenkin päätyttyä. “Keskustelut kuulostivat todella hyviltä” kiittelivät tapahtuman järjestelyistä vastanneet Stadiluotsi Ella Tanskanen ja Pakila-Seuran Peppi Tervo-Hiltula.     Teksti: Peppi Tervo-Hiltula Kuvat: Peppi Tervo-Hiltula ja Ella Tanskanen

Havainnekuva Pakilantie 81 Pakilantien varrella on meneillään useampia rakentamishankkeita, joiden myötä Pakilantien maisema on vähitellen kokonaan muuttumassa . Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Pakilantien kehittämiselle periaatteet nelisen vuotta sitten ja sen jälkeen alueelle on tehty asemakaavanmuutoksia, joilla mahdollistetaan kerrostalorakentaminen Pakilantien varren tonteilla ja tehokkaampi rakentaminen myös niiden takana olevilla tonteilla. Helsingin uudessa yleiskaavassa Pakilantien varsi on osoitettu alueeksi, jolla rakentaminen voi olla ympäristöään tehokkaampaa. Kaupungin yleisenä tavoitteena on Pakilantien ympäristön kehittäminen yhteistyössä tonttien omistajien kanssa: Pakilantie halutaan saada Länsi-Pakilan eläväksi keskuskaduksi, jonka varrella on ympäristöä tiiviimpää rakentamista, palveluita ja asumista. Nyt meneillään olevien muutoshankkeiden tavoitteena on mahdollistaa tonttien tehokkaampi rakentaminen. Käytännössä tämä merkitsee 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista Pakilantien varteen. Helsingin voimassa oleva asemakaava mahdollistaa tällä hetkellä Pakilassa tontin rakentamisen pääsääntöisesti kertoimella 0,25 mikä tarkoittaa, että 1000 m2 tontille voidaan rakentaa 250 m2 kerrosalaa. Uudessa todennäköisesti keväällä 2019 lainvoimaiseksi tulevassa yleiskaavassa keskimääräinen rakennusoikeus nousee kertoimeen 0,4. Asemakaava on kuitenkin tonttikohtainen ja riippuu sijainnista. Tälläkin hetkellä esim. Pakilantien varren tonteilla on mahdollista huomattavasti tehokkaampi rakentaminen. Tontin omistaja voi hakea muutosta asemakaavaan. Kolme tonttia Pakilantien varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on hakenut asemakaavamuutosta: 1.     Pakilantie 59 sijaitsevaa tonttia suunnitellaan muutettavaksi osittain asuintontiksi, jolle tulisi täydennysrakentamista. Tontilla sijaitseva telemasto siirrettäsiin Lepolantien varteen. 2.     Osoitteisiin Pakilantie 81a ja Ripusuontie 59 suunnitellaan 3- ja 4-kerroksisia uudisrakennuksia. Tonteilla olevat rakennukset purettaisiin. Näitä suunnitelmia esiteltiin Paloheinän kirjastolla 31.10. järjestetyssä kaavapäivystyksessä. Nyt on meneillään kaavaluonnosvaihe, jonka aikana on mahdollista kommentoida suunnitelmia. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmista pyydetään esittämään viimeistään 16.11.2018. Tämän jälkeen kaavaehdotus viimeistellään ja siirtyy sen jälkeen päätösvaiheeseen eli ensin kaupunginhallitukselle ja lopuksi kaupunginvaltuustoon. Arvioitu rakentaminen voisi alkaa 2021. 3.     Samanaikaisesti on meneillään Kyläkunnantien ja Pakilantien itäpuolista risteystä koskeva muutoshanke, jonka tavoitteena on rakentaa osoitteeseen Kyläkunnantie 67 päivittäistavarakauppaa ja toimistotiloja. 3-kerroksinen toimitilarakennus sijoittuisi Kyläkunnantien ja Pakilantien risteyksen tontille sekä Helsingin kaupungin omistamalle suojaviheralueelle Kehä I:n varteen. Tämän hankkeen osalta kommentointiaika päättyy jo 7.11. Rakentaminen voisi käynnistyä 2020. Uudisrakennusten pohjakerroksiin suunnitellaan liiketiloja, mikä toisi toivottuja palveluita, mutta lisäisi liikennevirtoja rakennusten läheisyydessä olevilla Pakilantien poikkikaduilla. Muina asukkaiden huolina ovat uudisrakennusten etäisyydet tonttien rajoista sekä se, onko rakennuksiin tulossa omistus- vai vuokra-asuntoja. Suunnitelmiin voi tutustua tarkemmin verkkosivulla www.hel.fi/suunnitelmat . Lisäksi aineisto on nähtävissä info- ja näyttelytila Laiturin asiakaspalvelussa, osoitteessa Narinkka 2. Lisätietoja suunnitelmista voi antaa suunnittelija Juho Palviainen , puh. 09 310 37484, juho.palviainen@hel.fi. Pakilantien ilmeeseen vaikuttaa myös Pakilantien ja Välitalontien risteykseen ( Pakilantie 83 ) nouseva uudisrakentaminen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2018. Kyseisen tontin osalta tehokkuusluku on 1,0. Teksti: Erja Vuorio Kuva: Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo

Pakila-Seuran yhtenä säännöllisenä viestintäkanavana toimii Oulunkyläinen – Pohjoiset esikaupungit -paikallislehti, joka jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alueen postilaatikoihin, joissa ei ole mainoskieltoa. Valitettavasti jakelu ei aina toimi. Jakelun varmistamiseksi Suoramainonta tarvitsee palautetta jakelijoiden työskentelystä. Mitä useampi ilmoittaa jakeluhäiriöistä välittömästi ja katuosoitteen tarkkuudella Suoramainontaan, sitä paremmin he pystyvät varmistamaan jakelun toteutumisen. Jakeluhäiriöistä kannattaa ilmoittaa puh. 09 5615 6400 tai sähköpostitse jakeluvalvonta@suoramainonta.fi . Tuorein Oulunkyläinen ilmestyi keskiviikkona 17.10. Jos et saanut lehteä, voit noutaa lehden Paloheinän kirjastosta. Voit myös lukea sähköistä lehteä verkossa http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/oulunkylainen/5-18/Oulunk5_18.pdf ja seurata Oulunkyläistä Facebookissa.