Etusivu / Uutiset / Pakila on puunpolton seuranta-alue

Uutiset

Pakila on puunpolton seuranta-alue

Pienhiukkasten määrää seurataan Pirkkolan ilmanlaatuasemalla, Pakilan ja Paloheinän pihoille sijoitettavalla 6-10 sensoriasemalla ja sadalla kannettavalla sensorilla.

Polta Puuta Puhtaammin -teemailta kokosi kuutisenkymmentä osanottajaa Pakilan yläasteen auditorioon 14.3. Teemailta synnytti vilkkaan yleisökeskustelun. Pakila-Seuran, Pakilan Kiinteistönomistajien yhdistyksen, TTS Työtehoseuran ja HSY:n järjestämä asukastilaisuus oli samalla Uudenmaan Kuivaa asiaa -hankkeen Pakilan alueen avajaistilaisuus.

─ Pakila on Uudenmaan pilottialue TTS Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä hankkeessa, jossa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon, sanoo TTS Työtehoseuran projektipäällikkö Minna Kuusela.

Kuivaa asiaa

Tulisydän Oy:n toimitusjohtaja Iiro Sahramaa kertoi, että Saksassa kiristetään vuodesta 2025 lähtien pienhiukkaisten ja PAH-yhdisteiden päästörajoja ja se nostaa tulisijojen hintoja huomattavasti. Oikealla TTS:n projektipäällikkö Minna Kuusela.

Pakilassa aiotaan järjestää kaksi muutakin puunpolttamiseen liittyvää työpajatilaisuutta. Työpajoissa demotaan oikeaa puunpolttamista ja -hankintaa ja tutustaan alan yrityksiin. Kuivaa asiaa -hanketta täydentää toinen puunpolttamiseen liittyvä projekti. Se on nimeltään Hope. Siinä seurataan polttamisen vaikutuksia Pakilassa ja lähialueella sensoritekniikan avulla.

Osana Hope-projektia Pirkkolaan on sijoitettu erityinen ilmanlaatuasema, joka mittaa alueen ilmanlaatua ja pienhiukkasten määrän kehitystä. Lisäksi puunpolton vaikutusten seurantaan valjastetaan 6-10 pienempää sensoria eri puolille Pakilaa ja Paloheinää muuan muassa kotipihoille.

─ Pyydämme asukkailta vinkkejä sopivista sensorien sijoituspaikoista, sanoo HSY:n yksikönpäällikkö Maria Myllynen. Myllysen mukaan kolmas mittaustapa on Forum Virumin ideoima sata pientä kannettavaa sensoria, joiden käyttäjiksi haetaan alueelta vapaehtoisia. Sensoreilla tehdään parin päivän pituisia lyhytkestoisia mittauksia alueelle tutkimustiedon keräämiseksi.

Kuivaa asiaa-hanke jatkuu vuoden 2020 aikana. Silloin järjestetään lisää asukasiltoja, työpajoja ja pidetään hankkeen päätöstilaisuus. EU rahoittaa osin projektia EAKR:n eli EU:n aluekehittämisrahaston kautta.

Puunpoltto kasvussa

Puunpolttaminen pientaloissa on lisääntynyt 2000-luvun aikana 50 prosentilla, koska liki kaikissa uusissa taloissa on tulisija. Puunpoltosta syntyy pienhiukkaisia ja sekä jopa syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Siksi ihmisille halutaan antaa tietoa oikeasta tavasta polttaa puuta. ─ Puunpolttamista omakotaloissa ja saunoissa ei olla kieltämässä. Siksi näitä selvityksiä ja seurantatutkimuksia ei tehdä, Myllynen korostaa.

Tutkimusten mukaan Helsingissä haitallisista pienhiukkasista 26 prosenttia syntyy kuitenkin puunpoltosta takoissa ja saunojen tulipesissä. Autoilun osuus on 20, katupölyn 20, energiateollisuuden 27 ja teollisuuden 3 prosenttia. Huono puunpoltto voi moninkertaistaa pienhiukkasten määrän.

TTS:n asiantuntija Henna Hurttala jakoi tilaisuudessa vinkkejä oikeaan puunpolttamiseen. Puun on oltava kuivaa, mieluummin sekapuuta kuin pelkää koivua, puut on sytytettävä ylhäältä, arina ja tulija on pidettävä puhtaana eli tuhkaa pitää poistaa säännöllisesti. Nyrkkisääntö puunhankinnassa on: kaada kevättalvella, pilko ennen pääsiäistä, suojaa ennen juhannusta ja normaalikesän puuta voi jo sitten syksyllä polttaakin.

Teksti ja kuva: Esko Lukkari