Etusivu / Uutiset / Kesän paras lapsiperheravintola alueella - puistoruokaa tarjolla Etupellon leikkipuistossa koko kesän!

Uutiset

Kesän paras lapsiperheravintola alueella - puistoruokaa tarjolla Etupellon leikkipuistossa koko kesän!

Leikkipuistoruokailu

Tänä kesänä Leikkipuisto Etupelto palvelee arkisin eli maanantaista perjantaihin kello 9-16 välillä. Ohjelmatuokioita puistossa järjestetään aamupäiväisin. Luvassa on ainakin saippuakuplatemppuilua, kitaranmaalausta, juhannusohjelmaa sekä paljon muuta mukavaa.

Yksi tärkeimmistä ohjelmanumeroista on kuitenkin puistoruokailu, joka Etupellon puistossa kuten muissakin puistoissa tarjoillaan alle 16-vuotiaille maksutta. Ilmaisen aterian saadakseen lapsella tai nuorella tulee olla mukana omat ruokailuvälineet. Jos välineet ovat kuitenkin jääneet kotiin, voi niitä tiedustella ruokailun ajaksi lainaan leikkipuiston henkilökunnalta.

Puistoruokailulla pitkät perinteet ja tutut suosikit

1940-luvulla aloitetulla puistoruokailulla on pitkät perinteet. Sen tarkoitus on kuitenkin taata lapsille myös koulujen loma-aikoina ravitsevaa ja monipuolista lounasta. Leikkipuiston ohjaaja leikkipuisto Etupellosta kertoo, että keskimäärin noin sata lasta syö puistossa. Huonolla ilmalla ja kasvisruokapäivinä jonoa kertyy vähemmän, joten työntekijöillä on haasteita arvioida, paljonko seuraavalle päivälle tilattaisiin ruokaa.

”Joskus voi olla 50 syöjää enemmän kuin edellisenä päivänä” ohjaaja mainitsee, ja muistuttaa, että suositumpia ruokia menee aina enemmän. ”Perusruuat vetävät koululaisia” ohjaaja kertoo ja luettelee menekin perusteella suosikkiruuiksi jauhelihakeiton, makkarakeiton, italianpadan sekä ruokalistalle palanneen perinteisen hernekeiton ”Siis sen, jossa on lihaa, ei vain porkkanaa” ohjaaja tarkentaa. Kasvisruokapäivä on linjattu Helsingissä ja se koskee puistoruokailuakin. ”Monesti kasvisruokapäivinä on enemmän pieniä lapsia syömässä” ohjaaja huomaa.

Ruokalistoihin voit tutustua tästä linkistä https://ruokalistat.azurewebsites.net/#/cec864f4-193a-e711-8109-00215a9c1b6d

”Ihan parasta lihakeittoa”

Testipäivä on kuuma ja aurinkoinen. Puisto on täyttynyt hyvissä ajoin, touhutuokiossa on musisoitu ja sen jälkeen maalattu yhdessä. Puoli kahdentoista jälkeen kippoja, kuppeja ja lusikoita ilmestyy enenevissä määrin puistoon. Kahluuallas hiljenee ja yhtäkkiä jono on muodostunut perinteiselle paikalle - jota me keltanokkaensikertalaiset emme toki tienneet. Ei muuta kuin jonoon jatkeeksi!

Kun soppatykki aukeaa, seuraa valtava pettymys: sieltä ei ammutakaan keittoa, vaan puiston ohjaajat jakavat sitä kauhalla. Tänään jonoa on paljon, joten vaatii ohjaajilta pelisilmää annostella niin, että mahat saadaan täyteen kaikilta osallistujilta. Reilulle sadalle jaettu keittokierros päättyy 12.07. Paikalle viisitoista yli 12 saapuneet katselevat ihmeissään ympärille. Joko kaikki meni? Puistossa on rauhallista: pöytäpaikkoja riittää lähemmäs kolmelle kymmenelle, lisäksi nurmikko, istutusten reunat ja muut luovat ratkaisut, kuten keinut, kutsuvat lounastamaan ulos. Tämän on oltava paras lapsiperheravintola, jossa tälle kesälle olen käynyt!

Omat seuralaiseni ovat innoissaan. Jonottaminen sujuu puistossa mallikkaasti ja pöytäpaikka löytyy. Keitto on höyryävän kuumaa ja jo ensimmäisen lusikan jälkeen neljävuotias kommentoi, että ”Tämä on ihan parasta lihakeittoa”. Vastapäinen lapsi syö hyvin, vaikka hänen vanhempansa kertoo lapsen usein kotona syövän vähemmän. Ulkona syömisessä on taikaa!

Tullaan uudestaan!

”Jos olisit lapsi, suosittelisin tätä keittoa sinulle” kertoo asiantuntevasti kohta viisivuotias. ”Tämä on tosi hyvää, tosi, tosi hyvää” summaa kuusivuotias ja kysyy, joko keittoa saa lisää. Valitettavasti ei, sillä suuren suosion myötä keitto on tältä päivältä loppunut.

”Me tullaan toisenkin kerran” tietää testijoukkio ja miettii, millaiset välineet sitten otetaan mukaan. Oma vesipullo ainakin, kippo ja lusikka. Ei edes tarvitse olla lautanen, vaan mikä tahansa korkeareunainen astia käy. Monella näyttääkin olevan esimerkiksi kannellinen pakasterasia mukana. Näin keiton saa läikkymättä vaikka toiselle puolelle puistoa.

Sieltä täältä kuuluu ”kiitos” ja puistossa vallinnut rauhallinen tunnelma vaihtuu kesäpäivän riehakkaaseen ilakointiin. Vesi alkaa räiskyä ja nauru raikaa. Kiitos Helsinki puistoruokailusta!

Teksti ja kuva: Peppi Tervo-Hiltula