Hallitus 2018

Puheenjohtaja: Kaj Lyytinen, Viidenrajantie 3, +358 50 322 0944

Varapuheenjohtaja: Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50 337 4770

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Rahastonhoitaja Krista Manninen, Kaskitie 25, +358 502 4105857

Jäsenet:

Tuomo Eerikäinen, Petaksentie 7, +358 50 5991 591

Jari Halenius, Papinmäentie 54, +358 40 7154279

Sanna Heino, Kaskitie 21, +358 40 722 4927

Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Kaj Lyytinen, Viidenrajantie 3, +358 50 322 0944

Riina Malhotra, Papinmäentie 48, +358 40 8307184

Krista Manninen, Kaskitie 25, +358 502 4105857

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40 560 5090

Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44 263 2463

Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400 944 744

Markku Sipi, Pirjontie 57, +358 40 860 968

Annaleena Soult, Papinmäentie 32, +358 40 343 3447

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com

Hallitus 2017

Puheenjohtaja: Jari Halenius, Papinmäentie 54, +358 40 7154279

Varapuheenjohtaja: Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50 337 4770

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800

Jäsenet:

Tuomo Eerikäinen, Petaksentie 7, +358 50 5991 591

Sanna Heino, Kaskitie 21, +358 40 722 4927

Sonja Krogius, Viidenrajantie 4, +358 45 639 6631

Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Kaj Lyytinen, Viidenrajantie 3, +358 50 322 0944

Riina Malhotra, Papinmäentie 48, +358 40 8307184

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40 560 5090

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41 442 3153

Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44 263 2463

Markku Sipi, Pirjontie 57, +358 40 860 968

Annaleena Soult, Papinmäentie 32, +358 40 343 3447

Hallituksen tuki: Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400 944 744

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com


Hallitus 2016

Puheenjohtaja: Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400 944 744

Varapuheenjohtaja: Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50 337 4770

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800

Jäsenet:

Jari Halenius, Papinmäentie 54, +358 40 7154279

Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Kaj Lyytinen, Viidenrajantie 3, +358 50 322 0944

Malhotra Riina, Papinmäentie 48, +358 40 8307184

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40 560 5090

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41 442 3153

Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44 263 2463

Ville Pilviö, Kaskitie 14, +358 400 539 942

Markku Sipi, Pirjontie 57, +358 40 860 968

Annaleena Soult, Papinmäentie 32, +358 40 343 3447

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com


 

Hallitus 2015

Puheenjohtaja Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50 337 4770

Varapuheenjohtaja: Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400 944 744

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800

Jäsenet:

Hanna Arvela-Saren, Pirjontie 25, +358 44 587 5601

Kaj Lyytinen, Viidenrajantie 3, +358 50 322 0944

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40 560 5090

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41 442 3153

Cleo Mustonen, Viidenrajantie, +358 41 526 4290

Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44 263 2463

Martti Passi, Viidenrajantie 8, +358 500 608 428

Ville Pilviö, Kaskitie 14, +358 400 539 942

Annaleena Soult, Papinmäentie 32, +358 40 343 3447

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com


 

Hallitus 2014

Puheenjohtaja Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50 337 4770

Varapuheenjohtaja: Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44 263 2463

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50 570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800

Jäsenet:

Hanna Arvela-Saren, Pirjontie 25, +358 44 587 5601

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40 560 5090

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41 442 3153

Cleo Mustonen, Viidenrajantie, +358 41 526 4290

Tapani Oksanen, Lehtotie 6, +358 40 767 0857

Martti Passi, Viidenrajantie 8, +358 500 608 428

Ville Pilviö, Kaskitie 14, +358 400 539 942

Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400 944 744

Annaleena Soult, Papinmäentie 32, +358 40 343 3447

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com


 

Hallitus 2013

Puheenjohtaja Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50-337 4770

Varapuheenjohtaja: Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44-263 2463

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50-570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800,

Jäsenet:

Marko Manninen, Kangastie 19, +358 40-560 5090

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41-442 3153

Cleo Mustonen, Viidenrajantie, +358 41-526 4290

Tapani Oksanen, Lehtotie 6, +358 40-767 0857

Martti Passi, Viidenrajantie 8, +358 500-608 428

Ville Pilviö, Kaskitie 14, +358 400-539 942

Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400-944 744

K. Sinkkonen

 

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com


 

Hallitus 2012

Puheenjohtaja Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, +358 400-944 744

Varapuheenjohtaja Lasse Oila, Kangastie 8, +358 50-337 4770

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, +358 50-570 3065

Rahastonhoitaja Paula Jaakkola, Kangastie 12, +358 46 850 1800,

Jäsenet:

Cleo Mustonen, Viidenrajantie, +358 41-526 4290

Tapani Oksanen, Lehtotie 6, +358 40-767 0857

Kati Panelius, Petaksentie 31, +358 44-263 2463

Martti Passi, Viidenrajantie 8, +358 500-608 428

Ville Pilviö, Kaskitie 14, +358 400-539 942

Heikki Pirhonen, Kaskitie 7, +358 9 7248717 tai +358 40-5209899

K. Sinkkonen

Silja Mentula, Lampuotilantie 44, +358 41-442 3153


 


 

Hallitus 2011

Puheenjohtaja Lisa Ressler-Gabrielsson, Papinmäentie 54, 0400-944 744, promaide.lisa.gabrielsson<miukuli>kolumbus.fi

Varapuheenjohtaja Ville Pilviö, Kaskitie 14, 0400-539 942

Sihteeri Annukka Lampi, Petaksentie 39, 050-570 3065

Rahastonhoitaja Maija Huttunen, Pirjontie 17, 050-584 6484,

Jäsenet:

Cleo Mustonen, Viidenrajantie, 041-526 4290

Martti Passi, Viidenrajantie 8, 0500-608 428

Heikki Pirhonen, Kaskitie 7, 7248717 tai 040-5209899

Anna-Kaisa Sarkanen, Petaksentie 19,  050-5217487

Lasse Oila, Kangastie 8, 050-337 4770

Kaija Simolin, Lampuotilantie 55, 045-6734595

Martina Torppa, Viidenrajantie 27, 040-5123 146

Raija Tuuri, Pirjontie 55, 040-823 5887

Tapani Oksanen, Lehtotie 6, 040-767 0857

 

Hallituksen jäsenet tavoittaa sähköpostilla alla olevasta osoitteesta:

pirkkola<piste>helsinki<miukuli>gmail<piste>com

 

Suosittele urakoitsijoita tai selaa suosituksia

Tälle sivulla on kaksi osaa:

1. Suosittele urakoitsijaa

Käytä alla olevaa linkkiä josta avautuu kaavake jonne voit lisätä tietoa urakoitsijasta joka ansaitsee ruusuja tai risuja.

Lisää suositus

 

2. Selaa suosituksia

Jos olet etsimässä urkoitsijaa, kannattaa tutustua alla oleviin suosituksiin. Ne ovat kooste kokemuksista Pirkkolalaisten tekeminä. Jokaisessa on yhteystiedot urakoitsijasta sekä suosittelijasta, jolta voi pyytää lisätietoja.


 

JÄTEINFOA PIRKKOLALAISILLE

Omakotikiinteistön jätehuolto kannattaa aina hoitaa jätteen hyödyntämisen, lajittelun ja kierrätyksen kautta. Näin voidaan minimoida kaatopaikalle kulkeutuva ja kukkaroa kuluttava jäte. Kompostoimalla orgaaninen jäte ja kierrättämällä lasi-, metalli-, paperi- ja kartonkijäte pystyy omakotitalon roskalaatikon tyhjentämisen hoitamaan enintään yhdellä tyhjennyksellä / kaksi viikkoa.

Kompostointi

Kompostiin kelpaa kaikki kasvi- ja ruokajäte. Kohtuullinen määrä talouspaperiakin kompostoituu tavallisessa kotikompostorissa. Kompostorin on syytä olla lujarakenteinen ja hyvin eristetty lämpökompostori; 200-250 litran kapasiteetti riittää hyvin (liian suuri kompostori ei lämpene riittävästi ja jäätyy herkemmin talvella). Rautakaupoista ja suuremmista puutarhaliikkeistä löytyy kohtuuhintaisia kompostoreita. Halvinta ei kannata ostaa, sillä vankkatekoinen kompostori kestää kymmeniä vuosia halvan hajotessa muutamassa vuodessa. Alla muutama käytännön vinkki laiskan ihmisen kompostin hoitoon:

  • Kompostijätteen voi kerätä keittiössä pienehköön kannelliseen astiaan. Jos tiskipöydän alaiseen roskakaappiin ei mahdu erillistä kompostiämpäriä, niin keräilyastiaksi sopii esim. jalalla aukeava erillinen pikkuroskis, jossa on muovinen roskasäiliö.
  • Kompostiin voi laittaa kaiken ruokajätteen ja sen verran puutarhajätettä, mitä mahtuu. Muumiotautisia omenoita ei kuitenkaan kannata kompostiin laittaa ettei tauti leviä, kun kompostimultaa käytetään.
  • Kompostiin pitää heittää aina välillä kuiviketta; puutarha/rautakaupan kuivike toimii parhaiten (karikettakin voi kerätä kuivikkeeksi, mutta pussikuivike lienee helpompaa). Käytännössä kuiviketta kannattaa lisätä 1-2 kourallista ehkä joka toinen/kolmas kerta.
  • Kompostia kannattaa pöyhiä hangolla, kepillä tai kaupasta ostettavalla pöyhimellä pari kertaa kuussa, tai jos jätettä tulee paljon, niin useamminkin. Yleensä pintaosan pöyhintä riittää.
  • Syksyllä komposti kannattaa tyhjentää vajaa puolilleen (ei täysin tyhjäksi, jotta pohjalle jää siemenkompostia). 2-3 henkisellä perheellä riittää, että lämpökompostorin tyhjentää kerran syksyssä.
  • Kompostimulta kannattaa tyhjentää välivarastoon (sekaan tarpeen mukaan kuiviketta) ennen käyttöä. Välivarastoksi sopii vaikkapa lautakehikko tai muovinen hiekoitushiekkalaatikko.
  • Kunnolla muhinut kompostimulta sopii maanparannusaineeksi kaikkialle puutarhaan.
  • Kompostiin voi tulla kärpäsiä ja/tai lieroja. Lieroista ei ole mitään haittaa (päinvastoin, ne tekevät kompostista multaa), mutta kompostin lämmetessä ne tuppaavat kerääntymään kanteen, mikä voi säikäyttää herkkähermoisen roskien viejän. Kärpäsongelma yleensä häviää, kun kompostia pöyhii ja ruokkii; lämpötila nousee tällöin niin korkeaksi, että kärpäset kuolevat. Myös lierot pysyvät tällä tavalla kurissa.
  • Hyvin toimiakseen komposti kaipaa jatkuvaa ruokatäydennystä. Talvella komposti jäähtyy ja saattaa jopa osin jäätyä, jos sitä täytetään harvoin. Nykytalvina tämä tuskin kuitenkaan on ongelma, sillä jäätynyt lämpökompostori käynnistyy uudelleen nopeasti pakkaskauden jälkeen, kunhan sinne vain laitetaan ravintoa (= jätettä).

Pihan kevät- ja syyssiivousta varten kannattaa olla erilliset lehtikompostorit; rautakaupasta saa mm. muovisia kompostoreita, rautahäkkikehikoita ja puukehikoita (helppo tehdä myös itse). Suojaamattomaan lehtikompostiin EI saa laittaa mitään ruokajätettä, etteivät rotat innostu ruoka-apajasta.

Isot oksat ja muumio-omenat

Isot oksat ja muumio-omenat kuuluvat kaatopaikalle. Roskalaatikkoon niitä voi toki laittaa jonkin verran, mutta astiaa ei saa laittaa täyteen omenia, jotta sitä voidaan turvallisesti käsitellä. Käytännössä astia ei saisi tyhjennettäessä painaa yli 40 kiloa. Suuret määrät siis perälavalle/takakonttiin ja Sortti-asemalle (kts. alla).

Kierrätyskelpoiset tavarat, vaatteet yms.

Hyväkuntoiset huonekalut, laitteet ja vaatteet kannattaa aina pistää kierrätykseen eikä kaatopaikkoja täyttämään. UFF:n ja pelastusarmeijan vaatekontteihin voi pistää vaatteet ja kengät. Lähimmät pisteet löytyvät Pirkkolantien/Pirjontien risteysaukiolta ja Maunulan vanhalta ostarilta. Hyväkuntoisia huonekaluja ja laitteita kannattaa tarjota Helsingin kierrätyskeskukseen ja pelastusarmeijalle. Myös Pirkkolan sanomiin voi laittaa ilmoituksen. Huonokuntoiset huonekalut ja laitteet kuuluvat Sortti-asemille (niissä on myös kierrätyskontit hyväkuntoisille tavaroille).

Paperin keräys

Pirkkolassa on kaksi hyvää paperinkeräyspistettä:

  • Papinmäentien päässä keskuspuiston reunalla
  • Pirkkolantien ja Pirjontien risteysaukion reunassa

Näihin paperinkeräyspisteisiin voi viedä kaikki lehdet, mutta EI pahvia.

Pahvien keräys

Pahvit (pakkauspahvit ja kartongit) voi viedä erillisiin keräyspisteisiin, joista lähimmät sijaitsevat seuraavasti:

  • Maunulan S-marketin viereinen parkkipaikka
  • Pakilantie 58 (entisen K-Extran takasivusta)
  • Pakilantie 84:n vieressä oleva Pikkusuon jätepiste

Metallien keräys

Lähin metallinkeräyspiste löytyy Kannelmäen Prisman pihalta (Kantelettarentie reuna). Tähän jätepisteeseen voi jättää myös lasit, paperit, pahvit ja paristot.

Metallinkeräyspisteeseen voi viedä kaiken pienmetallin. Suuret metalliesineet (hellat, jääkaapit, tietokoneet) viedään Sortti-asemille.

Ongelmajätteet

Kodin ongelmajätteet (vähäiset määrät maaleja, myrkkyjä, öljyä, akut) voi viedä ongelmajätekeräyspisteisiin. Lähin löytyy Pirkkolantien Nesteeltä.

Suuret ongelmajätteet (esim. painekyllästetty puu) on vietävä Sortti-asemille. Painekyllästettyä puuta ei missään nimessä pidä laittaa seka- eikä rakennusjätteeseen.

Vanhentuneet lääkkeet vastaanotetaan kaikissa apteekeissa.

Sortti-asemat

Sortti-asemat ottavat vastaan kaikkia yo. jätelaatuja (paitsi lääkkeet, jotka viedään apteekkiin). Ongelmajätteet voi viedä ilmaiseksi, muut jätteet maksavat hieman. Esim. henkilöautolla vietävä hyödynnettävä jäte (puutarhajäte, puut, metalliromu jne) maksaa 5 euroa, hyödyntämätön 11 euroa. Sorttiasemat vuokraavat edulliseen 5 euron hintaan myös peräkärryjä. Sorttiasemat ovat auki ma-pe 7.00 – 21.00 ja ne löytyvät seuraavasti:

  • Kivikko, Kivikonlaita 5 (ajo Kehä I:n kautta)
  • Konala, Betonitie 3 (ajo Vihdintieltä).

Pirkkolan jätelavat

Pirkkolan omakotiyhdistys järjestää keväisin jätelavatempauksen. Jätelavoilla voi viedä 1-2 kottikärryllistä sellaista puutarhajätettä tai yleisjätettä, mikä ei omaan jäteastiaan mahdu. Ohjeet annetaan ao. Pirkkolan sanomissa. Jätelavoille EI saa viedä hyötyjätettä (paitsi oksia ja pientä määrä lautoja tms.) eikä mitään ongelmajätettä.

Tietoa

YTV:n internet-sivuilta www.ytv.fi löytyy hyvin jäteohjeita; sivustoilta löytyy mm. hakusysteemi, josta löytyvät lähimmät jätepisteet.

Jos kompostointi kiinnostaa enemmän, googlaamalla sanan kompostointi saa paljon hyödyllisiä vinkkejä sekä laitteista että kompostin hoidosta.

Yhdistyksen nimi on Pirkkolan Omakotiyhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen tarkoituksena on olla jäsenistönsä välisenä yhdyssiteenä, huolehtia sen eduista kunnallisissa ym. asioissa paikalliset erityispiirteet huomioiden. Näiden tarkoitusten saavuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, tapahtumia, tiedotustilaisuuksia sekä tiedottaa esiintulevista asioista ja tapahtumista.

Rahavarojensa kartuttamiseksi voi yhdistys toimeenpanna iltamia ja muita huvitilaisuuksia sekä käyttää muita keinoja tähän tarkoitukseen. Yhdistys on oikeutettu vastaanottamaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia. Tarvittaessa hankkii yhdistys toimintaansa varten asianomainen luvan.

Yhdistyksen jäseneksi luetaan jokainen Pirkkolan omakotialueella sijaitsevan omakotitalon omistaja, haltija tai sitä edustava asukas, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja sitoutuu niitä noudattamaan sekä suorittaa vuotuisen jäsenmaksun.

Yhdistyksen toiminnassa erikoisesti ansioitunut jäsen voidaan kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi. Kutsun suorittaa hallitus, jonka päätöksen tulee olla yksimielinen.

Yhdistykseen voi liittyä kannatusjäseneksi, jolloin vuotuinen jäsenmaksu kannetaan kaksinkertaisena, kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jäsenmaksu on suoritettava yhdistykselle vuosikokouksessa vuosittain sovitun suuruisena.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valittavat kahdeksan-kaksitoista jäsentä, joista puolet on erovuorossa vuosittain.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan, ja näitä toimia voidaan yhdistää. Hallitus on päätösvaltainen, jos kokouksessa on saapuvilla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muita jäseniä. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa.

Hallituksen tehtävänä on:

1) pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä

2) huolehtia yhdistyksen sisäisestä toiminnasta ja edustaa sitä ulospäin;

3) hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja vastata siitä;

4) hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat

5) laatia vuosikokouksen käsiteltäväksi toimintasuunnitelma, toimintakertomus ja meno- ja tuloarviot

6) valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja huolehtia kokouskutsuista

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tammikuun 20 päivään mennessä jätettäväksi tilintarkastajille, joitten on se oman lausuntonsa ohella palautettava hallitukselle helmikuun 15. mennessä.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä ja käsitellään siinä seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka tarvittaessa voivat toimia myös ääntenlaskijoina

2) esitetään toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajain lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

3) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;

4) päätetään toimihenkilöiden palkkioista;

5) määrätään jäsenmaksun suuruus, joka on kaikille sama

6) vahvistetaan alkaneen vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio;

7) valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten sijaan;

8) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä

9) käsitellään vähintään 10 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisena tulleet ehdotukset

10)käsitellään muut mahdolliset esiin tulevat asiat

Yhdistys kutsutaan koolle ja muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan yhdistyksen tiedoitteilla. Vuosikokouksesta on ilmoitettava vähintään kaksi ja muusta kokouksesta viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa ei saa ottaa käsiteltäväksi sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskevaa kysymystä, ellei sellaista asiaa ole kokouskutsussa erityisesti mainittu.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yhdistykseen kuuluvalla ääni- ja puheoikeus, kuitenkin äänestyksissä ainoastaan yksi ääni kutakin kokouksessa edustettuna olevaa taloa kohden.

Valtakirjalla on jäsenen edustaja oikeutettu edustamaan korkeintaan kahta poissaolevaa jäsentä. Valtakirjalla on myös yhdistykseen kuulumaton henkilö oikeutettu edustamaan yhtä poissaolevaa jäsentä.

Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä avonaista äänestystapaa käyttäen tai jos yksi neljännes kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista sitä vaatii, niin äänestys toimitetaan suljetuin lipuin.

Muutosehdotus näihin sääntöihin on jätettävä hallitukselle kirjallisena viimeistään joulukuun kuluessa ja se on käsiteltävä ja hyväksyttävä vuosikokouksessa. Vuosikokokuskutsussa on muutoksesta ja sen sisällöstä mainittava. Muutoksen aikaansaamiseksi vaaditaan vähintään kaksi kolmannesta (2/3) läsnä olevista äänistä.

Vuosikokous joko hylkää tai hyväksyy hallituksen tekemän sääntöehdotuksen tai valtuuttaa hyväksyessään hallituksen tekemään yhdistysrekisteriin tarvittavat muutokset.

10§

Jos yhdistys ehdotetaan purettavaksi, vaaditaan ehdotuksen hyväksymiseksi vähintään kaksi kolmannesta kokouksessa läsnäolevista äänistä. Kokouskutsussa on ehdotus purkamisesta kerrottava. Ehdotus purkamisesta on käsiteltävä kahdessa perkkäisessä kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on tullakseen hyväksytyksi saatava kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmannesta (2/3) läsnä olevista äänistä. Toisen kokouksista on oltava vuosikokous.

11§

Yhdistyksen purkautuessa tai jos sen toiminta lakkaa, sen varat käytetään purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Helsingin kaupunki ryhtyi 1900- luvun alussa hankkimaan omistukseensa alueita kaupungin ympäristöstä ja siinä yhteydessä se osti v. 1908 Oulunkylän kartanon. Kartanon mukana kaupunki sai haltuunsa Britaksen kruunutilan maat, joille se v. 1938 päätti perustaa omakotialueen. Sille laadittiin käyttösuunnitelma, jolle Pirkkolan nykyinen katuverkko perustuu.

Talvisodan jälkeen Ruotsi teki päätöksen avustustoiminnasta, jonka mukaan Suomeen lähetettäisiin tehdasvalmisteisia puutaloja kaupunkien jälleenrakentamiseksi. Helsingin kaupunki päätti rakentaa puutaloalueen Pirkkolaan, ja kiinteistötoimiston arkkitehti Lauri Pajamies laati suunnitelmat lahjatalojen soveltamiseksi Suomen olosuhteisiin.

Rakentaminen alkoi heinäkuussa 1940 ja ensimmäiset talot valmistuivat kesällä 1941. Rakennustyöt suoritti Helsingin kaupungin rakennustoimisto käyttäen Ruotsista saatuja rakennusosia ja – tarvikkeita, mm. ulkomaalaukseen käytettiin Falunin punamultamaalia. Monien rakennusaikaisten hankaluuksien jälkeen ns. ruotsalaistaloja valmistui 150.

Myöhemmin jatkosodan jälkeen vuosina 1945-1947 omakotialuetta laajennettiin. Viidenrajantien ja Lampuotilantien varteen rakennettiin suurempia tyyppitaloja kiinteistölautakunnan tonttiosaston laatimien piirustusten mukaan. Niiden tonttien vuokraajat hoitivat rakentamisen itse. Näin rakennusten määrä nousi 217:aan.

Pirkkolan asukkaista suuri osa oli rintamamiehiä ja siirtolaisia luovutetusta Karjalasta. Alueen palveluja varten rakennettiin jo jatkosodan aikana Pirjontien ja Pirkkolantien risteykseen kioski sekä Elannon myymälä, jonka yhteydessä toimi myös posti. Kotipuutarhat olivat tuolloin asukkaille tärkeitä, jotkut pitivät myös kotieläimiä. Niiden pito kiellettiin v. 1949 ruokapulan helpotuttua.

Tärkeän osan Pirkkolan yleisilmeestä muodostaa pihasuunnittelu. Pihat on toteutettu puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin suunnitelmien ja henkilökohtaisten ohjeiden mukaan. Hän toimi tuohon aikaan Helsingin kaupungin puutarhakonsulenttina.

Pirkkolan omakotiyhdistys perustettiin 18.5.1941. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin pirkkolalaisten taloudellisten asioiden hoitaminen, heidän sivistyksellisten harrastustensa ylläpitäminen sekä heidän eduistaan huolehtiminen kunnallisissa asioissa.

Katujen kunnossapito sekä viemäröinti- ja sadevesiongelmat työllistivät omakotiyhdistystä vuosikymmenien ajan. Mainittakoon, että kaupunki päällysti Pirkkolan soratiet ja korjasi aiemmin päällystetyt tieosat v. 1951. Autoliikenteen kasvu 1960- luvulla johti yhdistyksen esittämään toimenpiteitä Pirkkolan läpiajon estämiseksi.

Vuonna 1947 saatiin aikaan lupa laajentaa ruotsalaistaloja hyväksyttyjen ohjeiden mukaan. Moni avokuisti muutettiin silloin sisätilaksi.  Samana vuonna kaupunki vapautti rakennusten värityksen, ja talojen punamulta sai seurakseen vaaleampia sävyjä.

Yksi pirkkolalaisten suurista ponnistuksista oli nykyisessä urheilupuistossa sijaitsevan uimalammikon ”Plotin” rakentaminen. Yhdistys teki aloitteen lähde- pohjaisen lammikon kunnostamiseksi lasten uima-altaaksi. Vauhdittaakseen hanketta yhdistys järjesti syksyllä 1947 mittavat kunnostustalkoot, joita jatkettiin vielä seuraavana vuonna. Lopuksi kaupunki päätti toteuttaa hankkeen, ja vesi laskettiin altaaseen v. 1951.

1980- luvulla Pirkkolaa alettiin pitää merkittävänä jälleenrakennuskauden asuntoalueena ja ainutlaatuisena tyyppitaloin toteutettuna puutarhakaupunkina. Vuosikymmenen puolivälissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aloitti alueen luonteen turvaavan kaavan valmistelun. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa rakennusten pienimuotoinen laajentaminen katunäkymät säilyttäen. Pirkkolan Omakotiyhdistys osallistui kiinteästi suunnitteluun yhteistyössä kaavan laatijan arkkitehti Leila Westlingin kanssa. Voimassaoleva Pirkkolan asemakaava vahvistettiin 5.8.1988. Suojelukaavan asemakaavamääräyksissä on tarkat ohjeet siitä, miten ympäristöä ja rakentamista on toteutettava.

Sähköisen kaapeliverkon rakentamisen yhteydessä vuosina 1998-99 uusittiin myös Pirkkolan katuvalaistus. Omakotiyhdistyksen toivomuksesta se toteutettiin puisin valaisinpylväin. Helsingin Energian valaistusarkkitehti Marjut Kauppinen suunnitteli tätä varten ylämansetein varustetut puupylväät mallia ”Pirkkola”.

Pirkkolan Omakotiyhdistys oli myös aktiivisesti mukana alueen viime vuosisadan lopussa päättyneiden vuokrasopimusten uusimisesta neuvoteltaessa. Uudet vuokrasopimukset astuivat voimaan v. 2000 ja päättyvät v. 2040.

Museovirasto on luokitellut Pirkkolan valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi. Se kuuluu myös Helsingin yleiskaava 2002- ehdotukseen sisällytettyyn kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurisesti merkittäväksi luokiteltujen jälleenrakennuskauden pientaloalueiden ”seitsemän kärjessä”- luokkaan.

14.5.2009 koonnut professori Osmo Lappo

Pirkkolan omakotiyhdistys r.y.:

Tilinumero: NORDEA Fi9622121800011239

Sähköposti: pirkkola.helsinki@gmail.com

Rekisteröitiin yhdistysrekisteriin: 30.05.1941. Rekisterinumero: 34069 

Yhdistys toimii alueella, josta kerrotaan seuraavaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkkola

Ilmakuva alueesta: http://maps.google.com/maps?t=h&hl=en&ie=UTF8&om=1&ll=60.233313,24.91755&spn=0.010589,0.030985

 

Voit ilmoittaa alueella järjestettävästä kiinnostavasta tapahtumasta kirjoittamalla siitä lyhyen artikkelin. Artikkelin voi kirjoittaa kuka tahansa, mutta sivujen toimituskunta tarkistaa artikkelin ennen kuin se julkaistaan.

Muistathan mainita kaikki tarvittavat tiedot kuten tapahtuman aika ja paikka. Sähköpostiosoitteesi on pakollinen, jotta sinulta voidaan tarvittaessa kysyä lisätietoja.

Huom! Poistu artikkelin kirjoituksesta painamalla joko articles.jpg Lähetä- tai articles.jpg Peruuta- painikkeita artikkelilomakkeen yläosassa.

Pääset kirjoittamaan artikkelia tästä linkistä.