PITÄJÄNMÄEN KOTIKAUPUNKIPOLUT

P i i m ä k i

Versio 13.1.2017

27 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • pääreitti 4,5 km

 

Julkaisija Pitäjänmäki-seura ry

Toimittanut ja päivittänyt Pauli Saloranta

Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille ja tahoille!

Kommentointi Markku Alatalo, Henrik Helenius, Jussi-Petteri Lappi, Marja Mosander ja Siv Nordström

Hanketta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto (2008) ja Helsingin kaupungin terveys- ja sosiaalivirasto (2008) sekä Helsingin Lähiöprojekti (2016)


1. Valion toimintakeskus
Suomen johtava maitoalan yritys Valio tuli Pitäjänmäelle vaiheittain 1960-luvun alusta. Futuristinen toimintakeskus (Meijeritie 6) valmistui 1978, suunnittelijat professori Matti K. Mäkinen ja Kaarina Löfström. Rakennuksen edessä oli aikanaan kaunis pihasommitelma vesialtaineen. Laajan tontin istutuksia hoiti yhtiön oma puutarhuri. Kunniapaikalla on professori Raimo Utriaisen massiivinen teräksinen säleveistos Lehmisavu vuodelta 1980. Lähes seitsenmetrisen teoksen muoto kiertyy savumaisen kevyesti pystysuoran rungon ympärille. Ennen vanhaan lehmiä ulkona lypsettäessä karkotettiin hyttysiä pienillä savuavilla nuotioilla, lehmisavuilla.

Lasipintainen rakennus tontin laidalla on Valion entinen atk-keskus vuodelta 1986, nyt tutkimuskeskuksena. Sen edessä on professori Terho Sakin pronssiveistos Sirkkalehdet, joka paljastettiin 1995 akateemikko A. I. Virtasen syntymän 100-vuotismuistoksi. Portilla on eläinveistoksistaan tunnetun Jussi Mäntysen reliefi vuodelta 1922.

Ensimmäinen meijeri alueella oli kuitenkin Elannon. Se palvelee nykyään Valion mehutehtaana. "Piimälaakson" kokonaisuuteen liittyy myös monikansallinen TetraPak, joka valmistaa maitotölkkejä ja muita kaikille tuttuja nestepakkauksia.

Vuoden 2016 yleiskaavan mukaan alue muutetaan asuntovaltaiseksi aivan radan vartta lukuunottamatta. Tulevaisuudessa Vihdintielle on luvassa ensimmäinen Helsingin uusista kaupunkibulevardeista.
www.valio.fi/portal/page/portal/Valioyritys/Yritystieto/Historiaa

fi.wikipedia.org/wiki/Valio#Historia
www.hamhelsinki.fi/en/sculpture/valion-ulkoilmaveistos-lehmisavu-raimo-utriainen (Lehmisavu)
www.hamhelsinki.fi/sculpture/a-i-virtasen-muistomerkki-terho-sakki (Sirkkalehdet)
fi.wikipedia.org/wiki/Artturi_Ilmari_Virtanen
markets.tetrapak.com/finland/content/frset_main.asp?

www.yleiskaava.fi

Tietolaatikko: Valio

Voinvientiosuusliike Valio perustettiin 1905 edistämään suomalaisen voin vientiä ja valvomaan vientivoin laatua. Toiminta laajeni pian muihinkin meijerituotteisiin ja osuusliikkeen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti.

Keskusliikkeen laboratoriota johti 1921–70 professori, akateemikko Artturi Ilmari Virtanen. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945 erityisesti uudesta rehunsäilöntämenetelmästä, jossa ravintoaineet saatiin säilymään ja näin ylläpidettyä lehmänmaidon vitamiinipitoisuutta myös talviaikana. Nykyään 17 maidontuottajien osuuskunnan omistama yritys jalostaa 85 % Suomen maidosta ja myy tuotteitaan yli 60 maahan. Valio on maailmanluokan edelläkävijä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäjänä. Työntekijöitä on noin 4200.


2. Valimon asema
Strömbergin seisake avattiin vuonna 1949 muualla kuin Pitäjänmäellä asuneita Strömbergin työntekijöitä varten. Nimi muutettiin Valimoksi 1976. Vielä 1980-luvulla paikallisjunat pysähtyivät Valimossa vain tarvittaessa. Tilanne muuttui 1990-luvulla, kun aseman eteläpuolinen "Piimäki" kasvoi tietotekniikkateollisuuden suurimmaksi keskittymäksi Suomessa. Parhaimmillaan siellä kävi töissä päivittäin 17 000 henkeä ja lisäksi suuri määrä kokousvierailijoita.

Aseman eteläpuolelle valmistui 1999 ABB:n toimitalo, suunnittelija Mauri Tommila. Rakennuksen kuusi alinta kerrosta ovat paikoitushallia, neljä ylintä helposti muunneltavia toimistotiloja valoauloineen.

www.arktom.fi/#/projects/abb-tellus

3. Fujitsu
Furukawa Electric ja saksalainen Siemens AG perustivat 1923 Japaniin yhteisyrityksen nimellä Fuji. Sen puhelinosastosta syntyi 1935 monialayritys Fujitsu, jolla on nykyään lähes 160 000 työntekijää ja toimintaa yli 100 maassa. Yhteistyössä Siemensin kanssa Fujitsu kehitti Japanin ensimmäisen automaattisen tietokoneen 1954. Vuosina 1999–2009 toiminut yhteisyritys Fujitsu Siemens Computers oli Euroopan viimeinen merkittävä tietokonevalmistaja.

Suomeen Fujitsu tuli 1996 ostamalla brittiläisen ICL:n, joka puolestaan oli 1991 ostanut Nokia Datan tietokoneryhmän. Tämä oli kehittänyt 1980-luvulla edistyksellisen MikroMikko-malliston sekä mm. Suomen menestyneimmän ohjelmistotuotteen ToimistoTiimin. Omasta tuotannosta kuitenkin luovuttiin 1997 mennessä ja keskityttiin valmisohjelmistojen asentamiseen. Fujitsu Finland on Suomen kolmanneksi suurin tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittaja.

www.fujitsu.com/fi/about/finland/history

4. Amiedu
Valimotie 8. Koulurakennus valmistui 1996. Jo työelämään siirtyneiden aikuisten ammatillisen koulutuksen tarve kasvoi 1960-luvulla teollisuuden uudistuessa ja palvelualojen kasvaessa voimakkaasti. Pääkaupunkiseudun kaupungit perustivat 1976 ammatillisen kurssikeskuksen, jossa oli 350 lähinnä työvoimakoulutuksen oppilaspaikkaa. Sen rinnalle nousivat ensin omaehtoinen lisäkoulutus näyttötutkintoineen ja vuosituhannen vaihtuessa asiakkaan tarpeisiin räätälöitävä henkilöstökoulutus. Nyt Amiedu on Suomen johtava ammatillisten aikuiskoulutuspalvelujen tuottaja. Vuosittain sen koulutusohjelmissa opiskelee runsaat 22 000 aikuisoppijaa.
www.amiedu.fi/Portals/2/Tarina.pdf

5. Halva
Höyläämötie 9. Kreikasta Suomeen muuttanut Jean Karavokyros alkoi valmistaa halvaa Kruununhaassa vuonna 1927. Seesamitahnasta ja hunajasta valmistettu herkku eri versioineen on suosittua erityisesti itäisen Välimeren suunnalla ja Balkanilla. Tuote oli menestys ja Karavokyros perusti oman yrityksen 1931 nimellä Oy Itämainen Halvatehdas Ab. Se aloitti lakritsin valmistuksen 1951 ja muutti Pitäjänmäelle 1957 samalla kun nimi lyheni.

Oy Halva Ab on perheyritys nyt jo kolmannessa polvessa ja Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva makeistehdas. Tuotevalikoimaan kuuluvat halvan ja lakritsin lisäksi salmiakki ja hedelmäkarkit. Varasto, pakkaamo, hallinto ja markkinointi muuttivat 2004 Vantaan Pakkalaan, mutta tuotanto ja tehtaanmyymälä ovat edelleen Pitäjänmäellä. Tuotannosta yli 30 % menee vientiin ja lakritsista peräti 80 %.
www.halva.fi/www/page.php?id=20
fi.wikipedia.org/wiki/Halva

6. CBOSS
Convergent Business Operations Support Systems = CBOSS on vuonna 1996 perustettu telealan ja sähköisen kaupan atk-järjestelmien alihankkija. Sen päätuote on matkapuhelinoperaattoreille suunnattu reaaliaikainen laskutusjärjestelmä. Yritys toimii 20 maassa, pääkonttori on Moskovassa. CBOSSilla on noin 2 000 työntekijää, joista 70 työskentelee Suomen tytäryhtiössä. Pörssissä noteeraamaton, yksityisesti omistettu yritys on arvioitu alansa parhaaksi vuonna 2006. Höyläämötien toimisto on toteutettu näppärästi yhdistämällä uudisrakennus vanhan teollisuuskiinteistön päälle.
www.cbossgroup.com/about/profile.html

7. Saturnus
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan suunnittelemaan ja Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämään aurinkokunnan pienoismalliin kuuluva Saturnus mittakaavassa 1 : 1 miljardi asennettiin paikalleen vuonna 1992. Aurinkona on 140-senttinen teräspallo 20 metriä korkean pylvään nokassa 1444 metrin päässä Patterimäessä. Myös muut planeetat löytyvät Laajalahden ympäristöstä. Ne on sijoiteltu niin, että periaatteessa kultakin planeetalta on näköyhteys Aurinkoon.

Höyläämötiellä toimi Tammilehdon autoliike, kunnes siihen muutti Kopio Niini. Naapuriin on tulossa Soneran palvelinkeskus. 

www.ursa.fi/tahtitieteesta/aurinkokuntamalli/saturnus.html


8. CGI

Conseillers en Gestion et Informatique = CGI on kanadalainen informaatioteknologian konsulttiyritys, perustettu 1976. Pitäjänmäelle CGI tuli 2012 ostamalla täällä toimineen Logican, jonka talo valmistui 2004, suunnittelija Mauri Tommila. Talon takana on varattuna paikat vielä kahdelle samankokoiselle yksikölle.

Brittiläis–hollantilainen Logica perustettiin 1969. Se on toteuttanut merkittäviä julkishallinnon projekteja kuten British Telecomin asiakaspalvelutietokannan, joka oli aikanaan maailman suurin, useita Britannian asevoimien järjestelmiä sekä Cassini–Hyugens-avaruusluotaimen pääohjelmiston. Logica hankki vuonna 2006 omistukseensa ruotsalaisen WM-datan, joka oli vasta 2004 ostanut Novo Groupin, joka oli entinen Kunnallistieto, perustettu 1972.

Nyt CGI:llä on 68 000 työntekijää 40 maassa, joista Suomessa 17 paikkakunnalla yli 3 000.

www.cgi.fi/historia-suomessa
en.wikipedia.org/wiki/CGI_Group


9. Vanha viertotie
Vanha viertotie on osa vanhaan pääkaupunkiin johtanutta Turun maantietä. Se haarautui Espoon Bembölessä Kuninkaantiestä kohti Helsinkiä, josta tuli pääkaupunki 1812. Kaikki ajoneuvoliikenne Turun suuntaan kulki vielä 1960-luvulle saakka tätä kapeaa tietä pitkin. Sen länsipuolelle jäävä kallio tunnettiin ennen nimellä Siinai. Siellä oli SDP-läisen työväenyhdistyksen tanssilava 1940–50-luvuilla.

Vuoden 2016 yleiskaavan mukaan Huopalahdentie muutetaan jatkossa kaupunkibulevardiksi ja sen varret rakennetaan kantakaupunkimaisiksi.

www.yleiskaava.fi

Yhteinen tietolaatikko: Kuninkaantie

10. Kutomotie
Kadunnimen mukaisesti Kutomotiellä on ollut vaatetusalan teollisuutta, muiden muassa Aros-puku, Kutomatehdas. Turun Vanu ja Turkistuottajien yhdistys. 

Kadun uusin vaihe alkoi 2009, kun Kutomotie 2:en valmistui toimistotalo sisältäen mm. kuntokeskuksen. Vastapäätä nro 1:ssä oli pitkään maamerkkinä Stockmann-auto, sitten Vehon autoliike. Nyt sekin on muuttanut muualle ja kortteliin suunnitellaan uutta rakentamista.

Nro 6:ssa tyylikkäästi kaartuva entinen Fazer-pianon rakennus vuodelta 1946 on suojeltu. Numeroissa 8–10 teollisuusrakennukset on purettu ja tilalle noussut asuinkerrostaloja vuosina 2011–15.

Nro 14:ssä vanha kutomo ja pukutehdas on suojeltu ja muutettu asuntokäyttöön.


11. Karl Lark
Kutomotie 4. Strasbourgissa 1896 syntynyt ja apteekkarin perheessä ottolapsena kasvanut Karl Lurk tuli Suomeen 1918 Saksan itämeren divisioonan mukana, muutti nimensä Larkiksi ja perusti kosmetiikkayrityksen 1923 Helsingin Kalevankadulle.

Pitäjänmäelle siirryttiin 1950-luvulla. Tehdasrakennuksen taaempi kolmikerroksinen osa oli valmistunut jo ennen sotia. Rakennusta laajennettiin 1960-luvulla. Karl Larkin omia tuotteita olivat Mouson ("kielo") saippua ja hajuvesi, Vademecum-suuvesi ja hammastahna, Old Spice -tuoksu sekä Poly Color hiusvärit. Lark esitteli Suomessa ensimmäisenä Armanin ja Rubinsteinin tuoksut. Karl Lark itse toimi yrityksensä toimitusjohtajana aina kuolemaansa 1974 saakka. Nykyisin sitä johtaa perustajan vävy Lars Federley. Yritys on keskittynyt huippuparfyymien kuten Burberryn ja Ferragamon maahantuontiin.
www.karllark.com

12. Sibelius-Akatemian talo
Valmistui 1992 Sibelius-Akatemian käyttöön, suunnittelija Markku Annila. Perinteisestä teollisuusmaisemasta poikkeavat rakennukset rajaavat pienen kaupunkipihan, johon on istutettu kirsikkapuita. Pintaruostuvasta Corten-teräksestä valmistettu "veistos" kätkee sisäänsä ilmastointilaitteiston.

Nyt tyhjilleen jääneessä kiinteistössä on 70 opetusluokkaa ja 70 harjoitusluokkaa, liikuntasali sekä kolme konserttisalia. Lokakuussa 2015 pakolaiskriisin ollessa kuumimmillaan tänne avattiin yksityinen vastaanottokeskus kiireesti keskellä yötä. Vuonna 2017 tulee vireille käyttötarkoituksen muutos muutos asuma- ja liiketiloiksi.

www.hs.fi/kaupunki/art-2000002857676.html

 

13. Elisa
Helsingin ensimmäinen puhelinlinja vedettiin joulukuussa 1877 vain vajaat kaksi vuotta laitteen keksimisen jälkeen. Helsingin Telefoniyhdistys perustettiin 1882. Käytössä oli tällöin 56 numeroa. Yhdistyksen puuhamies, lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadén keksi useita parannuksia amerikkalaisen Bellin puhelimeen ja sai taidoistaan palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Vuosisadan vaihteessa yhdistyksellä oli jo 1 600 tilaajaa ja komea kivinen toimitalo Korkeavuorenkadulla. Nykyiseen kokoonsa HPY:n maaverkko kasvoi 1956. Pitäjänmäelle yritys muutti asteittain jo 1963 alkaen, ensin Kutomotie 12:een.

Helsingin puhelinyhdistys ja muut yksityiset puhelinlaitokset perustivat Radiolinjan 1988 murtaakseen valtiollisen Telen monopoliaseman langattomissa puheluissa. Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin 1.7.1991 Radiolinjan verkossa. Vuosikymmenen lopulla HPY kasvoi voimakkaasti yritysostoin, listautui Helsingin pörssiin 1997, muutti nimensä 2001 Elisaksi ja kokosi 2004 konsernin kaikki toiminnot saman brändin alle.
corporate.elisa.fi/elisa-oyj/elisa-oyj/historia

fi.wikipedia.org/wiki/Elisa_(yritys)
yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=586&a=5126 (Ensimmäinen GSM-puhelu)

14. Talin liikuntapuisto
Liikuntapuistoa on rakennettu vaiheittain 1970-luvulta alkaen, nyt se on kokonaisuudessaan jo 107 hehtaarin laajuinen. Alueella on jalkapalloilua varten 3 nurmikenttää, vapaa nurmialue sekä hiekkakenttä. Jalkapallohalli rakennettiin 1992. Hallin tekonurmikentän koko on 100 x 64 m ja vapaa korkeus kentän keskellä 20 m. Katsomoissa on 500 paikkaa. Hallia käyttävät seurat, mutta sunnuntaisin on kaikille avoin vuoro.

Liikuntapuiston palveluihin kuuluvat myös vanhus- ja perhepolku, voimailulaitteet sekä uusimpana puihin viritetty seikkailuköysirata. Huopalahdentien varressa on yksityinen tennis- ja keilahalli, jonka jatkona sulkapallo- ja squash-halli. Hyvinä lumitalvina Talista pääsee kaupungin ylläpitämään latuverkkoon, joka ulottuu lännessä Leppävaaraan ja pohjoisessa Haagan ja Kaarelan kautta Keskuspuistoon, sieltä edelleen Vantaalle ja aina Nuuksion erämaihin saakka. 

Jalkapallohallin parkkipaikan takaa löytyy vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetun Talin laukkaradan takakaarteen tolppia. Kun olympialaiset lopulta 1952 päästiin pitämään, laukkaradalla käytiin 3-päiväiseen vaativaan kenttäratsastuskisaan kuuluva 4 km:n sekaestelaukka (steeplechase). Rata oli olemassa vielä 1960-luvulla, jolloin sitä käyttivät hevosten lisäksi mm. vinttikoirat. Talinlehdon asuinalueen kulmalta aukeaa näköala Talin kartanon puukujalle.
mski.fi/helsinki (Latukartta)
www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/liikuntapuistot-kentat-ja-lahiliikuntapaikat/talin-liikuntapuisto

fi.wikipedia.org/wiki/Kenttäratsastus

15. Talinlehdon asuinalue
Talin kartanon vanhalla puutarha-alueella oli sittemmin rakennusviraston puisto-osaston taimisto. Uuden asemakaavan laati vuosina 1992–94 Pitäjänmäen aluearkkitehti Leena Lukkarinen-Annila Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Korttelit ryhmittyvät kartanon vanhan puukujanteen varteen, joka on muuttunut vähitellen koivukujaksi. Talojen sisäänkäynnit ja porttikongit on toteutettu huolellisesti kuten vanhanajan kantakaupungissa.

16. Helvarin täydennysrakentaminen
Aikanaan huomiota herättäneessä täydennysrakentamis- ja käyttötarkoituksen muutoshankkeessa purettiin entisen Helvarin tehdaskompleksin uudemmat osat ja niiden tilalle valmistui vuonna 2007 kolme uutta asuinkerrostaloa, yhteensä 110 asuntoa. Myös vanhimpaan suojeltuun tehdasrakennukseen on sen jälkeen rakennettu 39 loft-asuntoa, suunnittelijoina Sanna Honkala ja Jarmo Pulkkinen. Huonekorkeus on paikoin yli 3 metriä ja tila yhtenäinen, väliseinillä jakamaton. Ylimmässä kerroksessa on saunaosasto. Rakennuksen julkisivut ovat tyyliltään 1920-luvun eleetöntä klassismia ruutuikkunoineen. Pihakannen alla on 114 paikan autohalli.

Samoin viereinen Esabin 1950-luvun teollisuuskiinteistö Pitäjänmäentien ja Purotien kulmassa on muutettu asunnoiksi.

Tietolaatikko: Helvar

HEL–WAR (Helsinki–Varsova) perustettiin 1921 käymään tavarakauppaa Suomen ja Puolan välillä. Se aloitti radiovastaanottimien maahantuonnin 1926. Omaan mallistoon siirryttiin 1930-luvulla ja 1937 Helvar olikin Suomen suurin radiotehdas 5 000 kappaleen tuotannollaan. 1938 valmistui Pitäjänmäen tehdasrakennus.

Sodan jälkeen valikoimaan tulivat loistelamppukuristimet, joista kasvoi menestystuote. 1960-luvulla Helvar kokeili myös televisioiden valmistusta, muttei lähtenyt kehittämään värivastaanottimia, vaan keskittyi kuristimiin ja valonohjausjärjestelmiin. Se avasi 1973 Karkkilassa maailman edistyneimmän kuristintehtaan. Pitäjänmäellä Helvar toimi aina vuoteen 2005 saakka.

www.helvar.com/fi/yritys/helvarin-historia/

17. Portinvartijan talo

Talin kartanon portti oli Pitäjänmäentien varressa puukujan alussa. Portinvartijan talo oli sittemmin kaupungin taimistonhoitajan asuntona. Nyt tontilla toimivat leikkipuisto Strömberg sekä asukastalo, jonka kerhotila on arkisin koululaisten käytössä. Iltaisin ja viikonloppuisin alueen asukkaat voivat käyttää tiloja sopimuksen mukaan.

Perimätieto on kertonut täällä päin olleesta suuresta plotista, joka toimi uimapaikkana, mutta se taisi todellisuudessa olla hieman tuonnempana Konalan takana Vanhan Nurmijärventien varressa.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/leikki-ja-avoin-toiminta/leikkipuistot/leikkipuistot/leikkipuisto-stromberg

www.kaupunginosat.net/konala/konala/historia-mainmenu-262/119-henkka-heleniuksen-haastattelu (Plotista ja monesta muusta)


18. Strömbergin asuntoalue
Strömbergin tehtaalla oli täällä iso urheilukenttä, sen lähellä muutamia asuinrakennuksia sekä ABB:n tehdaspalokunnalla asema. Osana Pitäjänmäen suurta päivityskierrosta 1990-luvun alussa järjestettiin alueesta asemakaavakilpailu, jonka voitti Arkkitehdit Tommila. Heidän ehdotuksensa mukaisesti tehokkaiden kerrostalokorttelien väliin jää Valimomestarin puisto urbaaniksi olohuoneeksi. Jokaisessa asumakorttelissa käytettiin eri suunnittelijaa vaihtelevan ilmeen aikaansaamiseksi, talot valmistuivat 1997–2002. Puolet autopaikoista on maan tasossa ja toinen puoli pysäköintalossa tai kaksitasoratkaisuna. Puiston pelikenttä palvelee lähiasutusta, koulua ja leikkipuistoa.

www.arktom.fi/#/projects/abb-stromberg-oy

19. Strömbergin koulu
"Romppasen" konepajakoulusta saneerattu ala-asteeksi vuonna 2000, suunnittelijat Kari Järvinen ja Merja Nieminen. Koulu toteuttaa konstruktivistista Freinet-pedagogiikkaa, jossa luotetaan yksilön luontaiseen innostukseen kaiken tutkimiseen ja painotetaan työnteon merkitystä. Oppilaita koulussa on noin 160.

Strömbergin koulu on ollut mukana monissa opetusviraston kehityshankkeissa, mm. Laatukoulu 2005. Koulussa korostetaan hyvien tapojen noudattamista ja kotien vastuuta kasvatuksesta. Vanhemmat ovat tervetulleita luokkaan auttamaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja opintoretkiin. Samassa rakennuksessa toimii myös esikoulu Kisälli.

www.str.edu.hel.fi

20. Kaskas/Amo
Legendaarinen kenkäplankkitehdas muutti Leppävaarasta Pitäjänmäelle 1940-luvulla. Nimi Kas-kas on edelleen erotettavissa seinässä.

Vuonna 1967 rakennukseen muutti Lelumyynti Ky, joka oli aloittanut lelujen maahantuonnin 1950-luvulla vaatimattomasti ulkomailla seilaavien merimiesten välityksellä. Nyt Amo-nimisenä Suomen suurin lelujen ja pelien tukkuliike edustaa mm. Nintendo-pelikonsoleita, Bratz-nukkeja, kotimaista klassikkoa Fortuna-peliä sekä laajaa Rölli-tuoteperhettä. Yritys muutti toimintansa Vantaalle loppuvuodesta 2008.
www.amo.fi/yritys

21. Uusi päiväkoti Mestari
Valmistui 2002, suunnittelija Lasse Vahtera. Päiväkoti pyrkii olemaan työpaja lapsille ja aikuisille. Tilojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti toiminnallisuus ja turvallisuu. Mestarissa samoin kuten Strömbergin koulussa ja leikkipuistossa noudatetaan Freinet-pedagogiikkaa. Aulassa on Antti Arkoman kone-estetiikasta ammentava alumiiniveistos Safari vuodelta 2002.
www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-mestari

22. Strömbergin insinöörien talot
Kornetintie 12–22. Kuusi taloa on rakennettu yksitellen 1940- ja 1950-luvuilla tarjoamaan tehtaan insinööreille mahdollisuuden viettää säädynmukaista elämää lähellä työpaikkaa. Rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat asemakaavalla suojeltuja. Numerot 18 ja 22 ovat Alvar Aallon piirtämä. Viereen Vanhan viertotien pohjan päälle rakennettiin vuonna 2005 neljä uutta taloa samassa hengessä.
www.alvaraalto.fi/info/opas/helsinki.htm (Aallon muita kohteita Helsingissä)

(Ks. Mätäjoen polusta kohteet 9. Strömbergin pato ja patoallas, 10. Koski ja Kröckelin panimo, 11. Strömbergin puisto ja 6. Mätäjoki sekä tietolaatikko Vantaanjoen kääntyminen)

23. Kalevala Koru
Strömbergin tontille kosken alapuolelle rakensi Teräsköysi Oy vankan tiilisen tehdasrakennuksen 1940-luvulla. Sen modernisoi 1966–88 Sanoma Kohopaino, jossa painettiin mm. Aku Ankkaa. Sen jälkeen tiloihin muutti Päivälehden arkistosäätiö pelkäämättä Mätäjoen tulvia.

Vuonna 1999 asettuivat taloksi Kalevala Koru, Kalevalaisten Naisten liitto ja Kalevala Korun kulttuurisäätiö. Vuonna 2016 on ehdotettu rakennuksen purkamista ja sen tilalle 8-kerroksisia asuintaloja. Vieressä Myllykallion uumenissa kallioluolassa on väestönsuojelun johtokeskus ja täysin varusteltu kriisiajan sairaala.

Tietolaatikko: Kalevala Koru

Kalevalan satavuotisjuhlissa 1935 kirjailija Elsa Heporauta ihmetteli, miksi juhlaväki oli pukeutunut frakkeihin ja iltapukuihin. Hän halusi elvyttää suomalaista, erityisesti kalevalaista kansankulttuuria ja päätti aloittaa pystyttämällä muistomerkin Kalevalan runonlaulajanaisten muistoksi. Patsashanketta varten hän perusti muistomerkkitoimikunnan, joka ryhtyi valmistuttamaan kalevalaisiin muinaiskoruihin perustuvia koruja. Niistä tuli menestys ja niin sai alkunsa Kalevala Koru Oy. Toimikunnasta puolestaan kasvoi perinne- ja kulttuurijärjestö Kalevalaisten Naisten Liitto, jolla on nykyään 4 000 jäsentä. Patsasrahat annettiin Talvisodan puhjettua hädänalaisten auttamiseen. Patsaskin saatiin sodan jälkeen kuvanveistäjä Emil Halosen toteuttamana. Liitto omistaa edelleen Kalevala Korun, josta on tullut alansa johtava yritys Pohjois-Euroopassa. Vuonna 1989 se osti Kaunis Korun ja 2005 vaikeuksiin joutuneen Lapponia Jewerlyn, jonka epäonnistuneesti Kiinaan ulkoistettu tuotanto tuotiin kotiin Pitäjänmäelle.

www.kalevalaistennaistenliitto.fi/knl/historia.html

fi.wikipedia.org/wiki/Elsa_Heporauta

24. Pitäjänmäki Tower
Pitäjänmäen uuden aikakauden maamerkki valmistui 2001 nimellä SysOpen Tower, suunnittelijana Mauri Tommila, jonka kynän jälkeä on naapurustossa runsaasti. Rakennuksen maanpäällinen osa on 70 metriä korkea ja siinä on 18 kerrosta. Materiaalivalinnoissa on huomioitu ekologinen elinkaariajattelu: esimerkiksi kaksinkertainen lasijulkisivu parantaa lämmönsäätelyä sekä kesällä että talvella. Automaattisesti säätyvä valaistus huomioi saatavilla olevan luonnonvalon säästäen osaltaan energiaa. Rakennuksen sisustuksen on suunnitellut Vertti Kivi. Kiinteistön omistaa kiinteistösijoitusrahasto Niam.

Julkisivussa on suuri Jukka Huitilan ja Tiiti Hynnisen suurikokoinen ja kauas näkyvä valotaideteos Hymy tuulessa vuodelta 2014. Värit vaihtuvat vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan teemoinaan purje, aalto, merituuli, sade, pilvet, aurinko sekä revontulet.

www.youtube.com/embed/kWlIMnGBD34?wmode=opaque

www.suneffects.fi/architecture

www.mautsto.fi/wp-content/uploads/2014/09/Lehdistötiedote_Hymytuulessa_29092014.pdf

 

Tietolaatikko: Digia

Suomalainen pörssinoteerattu ohjelmistoyhtiö SysOpen Digia syntyi 2005, kun SysOpen ja Digia yhdistyivät. SysOpen perustettiin 1990 tarjoamaan asiakaskohtaisia tietojärjestelmäpalveluita. Heti seuraavana vuonna se osti Nokia Datan tuotannonohjaus- ja materiaalinhallintaohjelmistoliiketoiminnan. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä yhtiö kansainvälistyi voimakkaasti ja suuntautui yhä enemmän logistiikan tietojärjestelmien kokonaisosaamiseen. Logistiikkaryhmästä kuitenkin luovuttiin 2002–03. Seuraavana vuonna SysOpen neuvotteli Novon ostamisesta, mutta sen vei lopulta WM-data. Sen sijaan SysOpen päätti yhdistyä Symbian-pohjaisia älypuhelinjärjestelmiä vuodesta 1998 kehittäneen Digian kanssa. Edelleen yritysostojen kautta laajentunut yhtiö muutti nimensä pelkäksi Digiaksi keväällä 2008. Yritys selviytyi yhtenä harvoista Nokian alihankkijoista suomalaisen matkapuhelinliiketoiminnan tuhosta vuosina 2011–12. Toimintaa on nyt Suomessa ja Ruotsissa, henkilöstöä 850.
www.digia.com/yritys

www.arktom.fi/#/projects/sysopen-tower

25. Strömbergin tehdas

Rakennus valmistui 1934, suunnittelijana Arthur Gauffin. A-siivessä oli tilaa 8 000 m2, josta tehdassaleja 4 000 m2 ja konttoritilaakin 2 000 m2. Tämä oli kaksi kertaa enemmän kuin yhtiön kaikissa aiemmissa rakennuksissa yhteensä. 705. Vuonna 1937 valmistui B-siipi ja oma nelivuotinen konepajakoulu, joka toimi sisäoppilaitoksena. Tehdasalueen puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti John Hausen ja etupihan suihkukaivon kuvanveistäjä Viktor Jansson.

Strömbergin eli "Romppasen" tehtaan toiminta oli Pitäjänmäen kukoistuksen lähtökohta. Vuosikymmeniä "kaikki" olivat töissä tehtaassa, joka myös hallitsi maisemakuvaa ennen SysOpen Towerin valmistumista. Nykymuodossaan 360 metriä pitkä rakennus on edelleen Helsingin suurimpia teollisia tuotantotiloja. Pääsisäänkäynnin edessä on Gottfried Strömbergin muistopatsas.

 

Tietolaatikko: Strömbergistä ABB:ksi

Utajärvellä Oulun lähellä syntynyt Gottfrid Strömberg (1863–1938) kiinnostui sähkötekniikasta jo koulupoikana. Hän opiskeli Saksassa, koulutti Suomen ensimmäiset sähköinsinöörit ja perusti oman sähköliikkeen Helsingin Kamppiin 26-vuotiaana vuonna 1889. Alan uranuurtaja alkoi valmistaa ja asentaa kehittämiään tasavirtadynamoita ja sähkövalaistuslaitoksia. Vientiä oli myös emämaahan Venäjälle. Itsenäisyyden alkuvuosina Strömberg nousi Suomen 10 suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Se osallistui mm. suurten vesivoimalaitosten rakentamiseen ja kehitti oikosulkumoottoreita.

Pitkäjänteinen yhteistyö ruotsalaisen Asean ja sveitsiläisen Brown Bowerin kanssa oli alkanut jo 1926 näiden tuote-edustuksena ja 1928 alkaen omistuksena. Lopulta 1988 yritysten sähkötekniset toiminnot yhdistyivät 1988 ABB:ksi. Globaalin myyntiorganisaation myötä Strömbergin vienti pian kolminkertaistui. Nykyisin ABB on maailman johtava sähkötekniikan ja automaatioalan yritys. Henkilöstöä sillä on 135 000, joista Suomessa 5 000.
new.abb.com/fi/abb-lyhyesti


Tietolaatikko: Strömberg asettuu Pitäjänmäelle
Kun tuotantotilat Sörnäisissä kävivät ahtaiksi, Strömberg osti vuonna 1911 Talin kartanon omistajalta, vapaaherra Axel Ramsayltä 3,4 hehtaarin tontin ja vielä vuonna 1917 Munkkiniemen kartanolta 3,6 hehtaaria lisää. Koska Pitäjänmäelle oli hankala kulkea muualta, työväkeä varten ostettiin kylältä kaikki mahdolliset asunnot sekä lisäksi 5,2 hehtaaria maata asuintalojen rakentamista varten.

Venäjän viennin tyrehdyttyä rajan sulkeuduttua yritys joutui vaikeuksiin 1920-luvulla ja oli jo vähällä realisoida kaikki Pitäjänmäen kiinteistönsä. Kuitenkin lopulta vain suuri ruokalarakennus myytiin ja maatalouden harjoittaminen lopetettiin. Saneerausohjelman osana myytiin samalla pienen hissivalmistaja Kone Oy:n osakkeet saneerausta johtaneelle hallituksen jäsenelle, insinööri Harald Herlinille.

Päätös siirtyä kokonaan Pitäjänmäelle tehtiin Sörnäisten konepajan tuhouduttua tulipalossa 1933. Uudenaikaisissa tiloissa myös tuotanto nousi välittömästi ennätyslukemiin. Vuoden 1934 alussa työntekijöitä oli 597 ja puoli vuotta myöhemmin jo 

Sota-aikana Strömberg valmisti erilaisia sotatarvikkeita ja hälytyssireeneitä, joten vihollinen yritti pommittaa sitä, muttei onnistunut ehkä siksi, että tehtaalle oli osoitettu oma ilmatorjuntayksikkö ja vieressä Pajamäessä oli myös IT-patteri. Kerran polkupyörätelineisiin osui ja ne vääntyivät, mutta saatiin takomalla suoraksi. Moskovan radion Tiltu kyllä ilmoitti seuraavana päivänä tyytyväisenä, että tehdas on raunioina. Työntekijät saivat yhtiön tiluksilta palstat, joilla viljeltiin perunaa, juureksia ja kurkkua. Tehdasalueella oli jopa tomaattia lasinalusviljelyssä. Vuonna 1944 työvoimasta peräti 46 prosenttia oli naisia.

Sodan jälkeen tuettiin valikoiden henkilökunnan asunnonhankintaa lainoin ja takauksin. Aineellisen puolen lisäksi Strömberg edisti työntekijöidensä harrastustoimintaa. Strömbergin Kerho perustettiin 1943 ja sille lukuisia alaosastoja ja jaostoja, opintokerhoja, shakkikerhoja sekä näytelmäkerhoja. Yritys tuki myös urheiluharrastuksia, järjesti suunnistuskursseja ja kuljetuksia kisapaikoille, sekä julkaisi Perhe-lehteä.

www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/elinkeino/strombergin_tehdas.html

fi.wikipedia.org/wiki/Herlin

26. Hartwall
Filosofian tohtori, vuorikomissaari Victor Hartwall sai luvan kivennäisvesien valmistukseen ja myyntiin 1836. Pohjoismaiden ensimmäinen kivennäisvesitehdas aloitti toimintansa Sederholmin talossa Senaatintorilla. Toiminta laajeni pian ja siirtyi vaiheittain kauemmas keskustasta. Hartwall kehitti Jaffa-limonaadin 1949, avasi Konalan tehtaan 1962 ja siirtyi panimoalalle ostamalla Karjala-oluen 1966. Kansainvälistynyt yritys noteerattiin pörssissä 1994. Nykyään tanskalaisen Royal Unibrew´n omistamalla Hartwallilla on omaa henkilöstöä 700.

Pääkonttori muutti Konalasta Pitäjänmäelle 2004 tuotannon siirryttyä Lahteen. Samalla sijoitettiin kolme kuparista huuvaa Pitäjänmäentien kiertoliittymään. Oluenkeittokattiloiden kannet ovat peräisin Auran, Loimaan ja Toppilan panimoista.

www.hartwall.fi/fi/yritys#historia


27. Hiomotien entinen Nokia

Pitäjänmäen uuden kukoistuksen alkusysäys 1990-luvulla oli Suomen talouden veturin Nokian päätös sijoittaa toimintojaan alueelle ja siihen liittyvä kaupungin toteuttama lähiympäristön kunnostus sekä jatkuvan ylläpidon tason takaaminen. Toimistotalot valmistuivat Strömbergin aukion reunalle 2000, suunnittelijana Mauri Tommila. Eleettömien lasisten julkisivujen vahvasti horisontaaliset ikkunaruudukot muistuttavat visuaalisesti funkis-aikakauden teollisuusrakennusten kevyestä linjakkuudesta. Sisätilat ovat helposti muunneltavissa kulloisiinkin toimistotilan tarpeisiin.
www.arktom.fi/#/projects/nokia-stromberg-plaza-and-hiomo

Tietolaatikko: Nokian muisto

Teknologiayhtiö Nokia syntyi vuonna 1966, kun Suomen Gummitehdas ja Kaapelitehdas fuusioitiin metsä- ja voimateollisuusyhtiö Nokiaan, jonka juuret ovat Fredrik Idstamin vuonna 1865 Tammerkosken rannalle perustamassa puuhiomossa. Konserni levittäytyi yhä uusille toimialoille kuten elektroniikkateollisuuteen, kunnes joutui suuriin vaikeuksiin 1990-luvun vaihteen talouskriisissä. Sen jälkeen toimintoja karsittiin ja 1994 päätettiin keskittyä matkapuhelimiin ja puhelinverkkoihin.

Nokia nousi alallaan maailman markkinajohtajaksi yli 40 % markkinaosuudella ja sen brändi arvioitiin parhaimmillaan maailman viidenneksi arvokkaimmaksi. Yritys möi tuotteitaan yli 150 maahan, kehitti yli 400 puhelinmallia ja valmisti niitä 3 miljardia kappaletta. Viime vuosinaan Nokia alkoi tuottaa myös puhelimen oheispalveluita kuten karttoja ja pelejä, jääden näissä kuitenkin kilpailijoiden "ekosysteemien" jalkoihin. Nokialla oli vuoden 2008 lopussa 126 000 työntekijää 50 maassa, heistä Suomessa 24 500, ja suomalaiset omistivat 11 % yhtiön osakekannasta.

Vuonna 2013 Nokia möi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille ja osti verkkolaitetoiminnan kilpailijansa Alcatel-Lucentin Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa. Yhtiö keskittyi nyt puhelinverkkoihin sekä tuhansien kehittämiensä patenttien lisensointiin mm. Applelle. Nokian verkkoja käyttää maailmassa nykyään noin 4 miljardia ihmistä.
www.nokia.fi/nokia/tietoa-yhtiosta/historia/historia-lyhyesti

www.yle.fi/uutiset/3-8891658

www.hs.fi/talous/art-2000002905575.html

Pitäjänmäki Facebookissa

Pitäjänmäki ilmakuvina 1932-2012

Pitajanmaki kartta

Liikkeitä ja palveluita

 

Talin siirtolapuutarha

 

tarmo

 

ristikko

 

vpk

 

ottila

 

Pit. elakkeens

 

mll konala

 

lions pit

 


kulttuurikirkko stamp 40x40 small

 

kauneusmestarit


hiusmestarit

 

Konalan martat

 

logo lansihelsingin omak