Vuosien varrelta
 1960-luku

Pitäjänmäki Seura ry:n perustava kokous pidettiin 7.2.1960 klo 14.00 Pitäjänmäen uuden kirkon kerhohuoneistossa. Yhdistysrekisteriin seura merkittiin 4.4.1960.

Puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja Reino Ailamo. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin herrat Veikko Kaarenmaa, Pesonen, Reino Kovala, Ahti Alatalo, Esko Päivärinta, Joonas A. Salminen, Mauri Halmela ja Erkki Virkkala. Tilintarkastajiksi valittiin herrat Tunturi ja Veli O. Klami, varalle herrat Yrjö Harju ja Eero Kanervo.

 Seura saa aikaan

Seuran puuhamiehet olivat aktiivisia päättäjiin päin ja saivat aikaan paljon sellaista, jota nykyään pidetään itsestäänselvyytenä. Salminen esitti, että tehtäisiin Kaupunginhallitukselle esitys Henrikintien ja Pitäjänmäentien välillä olevan alueen kunnostamiseksi lasten leikkipaikaksi. Asia eteni monien kirjelmien kautta ja nykyisin alueella on Jyrkinkenttä.

Kiirehdittiin Partio-, Viinen- ja Jännetien asfaltointia. "Syksyin ja keväisin ovat e.m. tiet maaseudun syrjäkylien kyläteihin verrattavia kuntonsa puolesta ja kesäisin epäterveellinen tomu tunkeutuu ajotieltä asuinhuoneisiin, mitkä perusteluina anomuksellemme arvoisalle kaupunginhallitukselle esitämme."

Seuran otti yhteyttä Tie- ja Vesirakennushallituksen Helsingin piiri-insinööriin Konalantien jalka- ja pyörätien rakentamiseksi.

29.11.1966 on varattu 500 mk määräraha käytettäväksi Sankarihautamuistomerkin kustannuksiin. Seura kustansi myös muutamia nuoria Pitäjänmäen Tarmon kesäleirille ja keräsi leikkikaluja Pitäjänmäen neuvolalle.

Konalaan anottiin omaa kansakoulua, koska koululaisten matka Konalantiellä oli vaarallinen. Samalla todettiin, ettei Konalassa ole omaa lasten leikkikenttää. Myös alueen viemäröintiä on vauhditettu ensin Pitäjänmäessä ja sitten Konalassa.

22.3.1964 päätettiin perustaa naistoimikunta, johon valittiin rouvat Sylvia Kaarenmaa, Kovala, Virkkala ja Oja.

 Kaikki ei onnistu

Oli myös monia asioita, jotka eivät edenneet asukkaiden aktiivisuudesta huolimatta. Pitäjänmäen rautatiealikäytävän rakentamista on jo kyselty 30.11.1961 päivätyssä pöytäkirjassa!

Kirjelmä Helsingin kaupunginhallitukselle 7.3.1961 ei myöskään ole johtanut toivottuun tulokseen: Pitäjänmäentie 21 vastapäätä on ränsistynyt VR:n omistama ulkohuone- ja käymälärakennus, joka sijaitsee aivan jalkakäytävän reunassa ja linja-autopysäkin vieressä. Rakennus on ollut vuosikaudet ilman minkäänlaista hoitoa.

Pitäjänmäki Seura toivoi edelleen liikennevaloja. Seura teki jo vuonna 1967 esityksen Pitäjänmäentien - Nuolitien - Turkismiehentien risteyksien liikennejärjestelyiksi, ehdottaen jalankulkuliikennevaloja. Kaupunkisuunnitteluviranomaiset rakennuttivat sen sijaan ylikulkusillan, joka herätti suurta vastustusta. Eihän se palvellut vanhuksia, vammaisia eikä lastenvaunuja kuljettavia.

 1970-luku

Pitäjänmäkeä rakennettiin rajusti. Pitäjänmäki Seura oli aktiivisesti mukana aluesuunnittelussa. Seura vaati liian suuria kerrostaloja matalammiksi sekä halusi viheralueita säilytettäviksi.

Helsingin Sanomien haastattelussa puheenjohtaja, rakennusmestari Jonas Salminen oli huolissaan asuinalueensa tulevaisuudesta: "Katsokaa nyt, miltä muutamat Pitäjänmäkeen rakennetut kerrostalot näyttävät. Pienten omakotitalojen ja puutarhojen keskelle on pystytetty harmaita, pilviä hipovia laatikoita. Ne osoittavat mielikuvituksen puutetta ja välinpitämättömyyttä."


Sulkapolun kerrostaloja (Kuva: Jussi-Petteri Lappi)

Omakotialueen läpikulkua Konalantielle hillittiin tekemällä pussikatuja. Myös omakotialueen säilyttämisestä väännettiin kättä. Asukkaat halusivat, ettei koko aluetta kaavoiteta kerrostaloiksi.

Seura toimi yhteistyössä alueen muiden seurojen kanssa ja avusti esim. Pitäjänmäen Tarmoa monenlaisissa hankinnoissa.

 1980-luku

Seuran puheenjohtaja Hannu Laakso elvytti Seuran toimintaa vuosina 1980- ja 1982. Jäsenet olivat aktiivisia ja jäsenmäärä kasvoi.

Leo Vuokko jatkoi samoilla jäljillä. Hänen puheenjohtaja -kaudellaan myös seuran talous parani. Hän järjesti yhdessä vaimonsa Irja Vuokon kanssa talkoita ja sai talkootarjottavat lahjoituksina alueen kauppiailta.

Seuran täyttäessä 30 vuotta Pitäjänmäki seura julkaisi Pitäjänmäen alueen alueoppaan. Hankkeen puuhamiehinä olivat Irja ja Leo Vuokko

Ilman numeroa annettiin Seuran viiri sen suunnittelijalle professori Jukka Pelliselle.

Pitäjänmäki Seuran ensimmäisiä ansioviirien saajia:

1. Joonas A. Salminen, perustajajäsen 2. Ahti Alatalo, perustajajäsen 3. Reino Kovala, perustajajäsen 4. Erkki Virkkala, perustajajäsen 5. Mauri Halmela, perustajajäsen 6. Leo Vuokko, kunniapuheenjohtaja 7. Hannu Laakso, entinen puheenjohtaja 8. Björn Tötterman 9. Reino Salmikivi 10. U.V. Laakso 11. Viljo Viisas 12. Esko Päivärinta